Drinkki (tunnetaan myös cocktailina tai koktailina eli kimarana) on alkoholipohjainen juomasekoitus. Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina, jolloin niistä käytetään usein nimeä mocktail. Alkoholien lisäksi drinkkeihin käytetään usein alkoholittomia juomia, kuten virvoitusjuomia ja mehuja. Drinkit ovat usein myös koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

Cocktailien synty

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Juomia on maustettu erilaisin tavoin ainakin Hippokrateen ajoista, 400 vuotta eaa. Sittemmin Egyptissä on tislattu parfyymejä noin 100 vuotta jaa. ja Irakissa alkoholia noin 700 vuotta jaa. Tämän jälkeen on paljon viitteitä juomien maustamisesta ja sekoittamisesta myöhäiskeskiajalla Euroopassa. Ensimmäisen kerran sanaa cocktail käytettiin 20. maaliskuuta 1798 Lontoossa julkaistussa The Morning Post and Gazetteer -lehdessä ja 13. toukokuuta 1806 julkaistiin cocktailin määritelmä newyorkilaisessa The Balance and Colombian Repository -lehdessä.

Sanan cocktail synnystä on monia mielikuvituksellisia tarinoita. Todenperäisempiä ovat kertomus siitä, että se on nimetty neworleanslaisen Coquetier-lasin mukaan ja tavasta lyhentää brittiläisten puoliveristen hevosten häntiä, jolloin niitä saatettiin kutsua nimellä cock-tailed.

Raaka-aineet Drinkkien pohjana käytetään etenkin seuraavia alkoholijuomia: vodka gini viski rommi tequila brandy likööri kuohuviini

Lasit ja niiden vetoisuudet Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja: snapsilasi: noin 4 cl shottilasi: 5–6 cl cocktail-lasi (tunnetaan myös nimellä Martini-lasi): 8–15 cl tumblerit: grogilasi: 30–35 cl Old fashioned -lasi: 20 cl Collins-lasi: 40 cl Highball: 25–30 cl väkeväviinilasi: 12–16 cl viinilasi: 15–35 cl samppanjalasi (tunnetaan myös nimellä kuohuviinilasi): 15–23 cl aromilasi (tunnetaan myös nimellä konjakkilasi): 12–50 cl olutlasi: 35–50 cl punssilasi: noin 10 cl hurrikaanilasi fizz-lasi: 15–20 cl flip-lasi: noin 20 cl sour-lasi: noin 15 cl on the rocks: noin 15 cl liköörilasi: 8–10 cl totilasi: 20–30 cl

Valmistustapoja

Drinkkejä voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Rakentaminen Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai kaatuessa siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman ”esipesemään” muun muassa mittavälineet.

Ravistaminen Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna cocktailravistinta eli shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksen on myös määrä viilentää drinkkiä.

Sekoittaminen Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti, etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, vodkamartini, toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita. James Bond -elokuvissa Bond halusi kuitenkin aina vodkamartininsa ”ravistettuna, ei sekoitettuna”.

Tunnettuja drinkkejä Bloody Mary Cosmopolitan Cuba Libre Gin tonic Irish coffee Long Island Iced Tea Margarita Mojito Piña Colada Sex on the Beach Singapore Sling Sininen enkeli Valkovenäläinen

Katso myös Alkoholittomat drinkit Baarimestarin välineet

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Baarikaappi.net Drinkkiklubi.com FBSK – Suomen Baarimestarien ja kannattajien kerho ry Juomainfo Nettibaari

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit