Skype () oli alun perin Niklas Zennströmin kehittämä kaupallinen VoIP-palvelu sekä pikaviestintäohjelma. Vuodesta 2011 lähtien Skype oli ollut Microsoftin tuote, jota ylläpiti Microsoftin tytäryhtiö Skype Technologies.
Skypen avulla käyttäjät voivat keskustella keskenään ja soittaa toisilleen video- tai äänipuheluita. Skype tarjosi myös mahdollisuuden soittaa ja lähettää tekstiviestejä tavallisiin puhelimiin, mutta näistä perittiin maksu. Toiminnot vastasivat niitä, joita monet muutkin verkkopuheluohjelmat tarjoavat.
Skypen ryhmäpuheluiden maksullisessa versiossa mukana voi olla jopa 20 samanaikaista keskustelijaa, ilmaisversiossa keskustelijoita voi olla enintään kymmenen. Lisäksi käyttäjät pystyivät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Videopuheluominaisuus tuli Skypeen versiossa 2.0. Ennen tätä videopuheluihin piti käyttää kolmansien osapuolien ohjelmia, kuten Spontanian Video4Skypeä.
Skypeä ei kuitenkaan ollut pakko käyttää (video)puheluihin, sillä myös tekstimuotoinen viestittely (chat) kaksin tai ryhmässä (maks. 50 käyttäjää) oli suosittua. Puheluissa oli myös mahdollista lähettää eli striimata kuvaa omasta näytöstä toiselle osapuolelle.
Syyskuussa 2011 Skypeen oli rekisteröitynyt 663 miljoonaa käyttäjää.
Skype-puhelujen tietoliikenne kulki salattuna, joten kolmansien osapuolien ei ole helppo salakuunnella puheluja. Toisin kuin monet muut VoIP-ohjelmat, Skype oli teknisesti vertaisverkko-ohjelma.
Joulukuussa 2014 Skypen ulkoasua päivitettiin muistuttamaan Windows 8 -käyttöjärjestelmän ulkoasua. Yhteisö kuitenkin kritisoi tätä muutosta ankarasti. Skype 7:n tuki lopetettiin marraskuussa 2018.
Helmikuun lopussa 2025 Microsoft kertoi, että Skypen toiminta loppuu 5. toukokuuta 2025. Microsoft kehottaa palvelun käyttäjiä siirtymään Microsoft Teamsiin.
Ohjelmiston historiaa
Skypen kehittivät virolainen Toivo Annus, ruotsalainen Niklas Zennström ja tanskalainen Janus Friis Tallinnassa yhdessä virolaisen ohjelmistokehittäjäryhmän kanssa.
Zennström ja Friis kehittivät aikoinaan myös KaZaA-vertaisverkko-ohjelman.
Skype-yhtiön päämaja oli Luxemburgissa, ja sillä oli toimistot myös Lontoossa ja Tallinnassa.
EBay osti Skypen syyskuussa vuonna 2005 ja maksoi siitä noin 2,6 miljardia dollaria. Kauppahintaa kritisoitiin yleisesti liian kalliiksi.
10. toukokuuta 2011 ilmoitettiin, että Microsoft ostaa Skypen 8,5 miljardilla dollarilla (n. 6,1 mrd euroa).Microsoft ostaa Skypen YLE Uutiset, 10.5.2011
28. helmikuuta 2025 XDA-teknologiasivuston foorumin jäsenet löysivät Skypen Windows-versiosta tekstin "Toukokuusta lähtien Skype ei ole enää saatavilla. Jatka puheluitasi ja keskustelujasi Teamsissa". Myöhemmin samana päivänä Microsoft vahvisti Skypen lopettavan toimintansa 5.5.2025. Microsoft kertoi myös neuvovansa, miten Skypen nykyiset käyttäjät voivat siirtää tietonsa Teamsiin, ja osa heistä voi jo nyt kirjautua palveluun tunnuksillaan. Nykyiset Skypen maksullisen palvelun tilaajat voivat jatkaa palvelun käyttöä, mutta uusien tilausten rekisteröinti ei enää onnistu.
Palveluita pienoiskuva|SkypeOut-toiminnolla voi soittaa tavallisiin puhelinnumeroihin, esimerkiksi ihmisille, joilla ei ollut Skype-ohjelmaa käytössä.
SkypeOut
Skype tarjosi maksullista SkypeOut-palvelua, jonka avulla pystyi soittamaan normaaliin lanka- tai matkapuhelinverkkoon (ei kuitenkaan hätänumeroihin). Soittohinnat ulkomaille olivat halvat, sillä Skype käytti aina paikallispuheluhintaa (ppm).
SkypeOut ei osannut näyttää soittajan numerona SkypeIn-numeroa. Tämä oli yksi suurimmista rajoitteista palvelun yleistymiselle Suomessa, jossa matkapuhelimia käyttäneet ihmiset olivat tottuneet näkemään soittajan numeron. Vastaaja näki soittajan kännykkänumeron, olipa soittajan kännykkä päällä tai ei. Kun numeronnäyttöpalvelu otettiin käyttöön, oli kännykän oltava päällä numeron varmistamissoiton takia. Palvelu oli vapaaehtoinen ja maksuton. Soittoaikaa Skypeen voi tilata luottokortilla tai R-kioskilta saatavilla latauslipukkeilla (voucher). Keväällä 2007 R-kioskilta ostettavan voucherin saatavuus oli heikentynyt, sitä ei ollut toimitettu useisiin R-kioskeihin, vaikka aloituspakkauksia oli edelleen vapaasti saatavilla. pienoiskuva|SkypeIn-toiminnon kautta käyttäjä sai puhelinnumeron, johon voitiin soittaa kuten tavalliseen puhelimeen. Puhelu yhdistyy Skype-ohjelmaan kännykän sijasta.
SkypeIn
SkypeIn oli palvelu, jossa 50 euron vuosimaksulla (tai 15 € / 3 kk) sai käyttöönsä puhelinnumeron, johon soitettaessa puhelu yhdistyi puhelun vastaanottajan Skype-käyttäjälle.
Vuoden 2012 alussa Suomessa puhelinnumeroita oli saatavilla suuntanumeroilla 02 (Turku), 03 (Häme), 08 (Oulu) ja 09 (Helsinki). Puhelinnumero toimii kuten tavallinen lankapuhelinnumero, eli soittaja maksaa vain normaalin puheluhinnan riippumatta siitä, missä päin maailmaa puheluun vastataan.
Skype-ohjelmiston kritiikkiä
Ranskan julkiset virastot olivat antaneet ohjeen, joka kielsi Skypen käytön, koska sen toimintaperiaatteet ja salausjärjestelmä jättivät periaatteellisen tietoturva-aukon. Lisäksi Skype voi ajoittain kuormittaa verkkoyhteyksiä tavattomasti, sillä jokainen käyttäjä toimi tietyissä tilanteissa verkon solmukohtana välittäen muiden liikennettä eteenpäin vertaisverkossa.
pienoiskuva|293x293px|Skypeä voitiin käyttää myös videopuheluihin. Kuva on vanhemmasta ohjelman versiosta.
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kiinalaisen Tom-Skypen puheluita valvottiin. Ohjelma sisälsi myös ajankohtaisia avainsanoja, kuten maitojauhe (Kiinan maitojauheskandaali) sekä SARS, jotka mahdollisesti päivittyivät uusien ohjelmistopäivitysten mukana.
Turvallisuus 4. marraskuuta 2014 Skype sai yhden pisteen seitsemästä Electronic Frontier Foundation -järjestön pikaviestinvertailussa, jossa keskityttiin yksityisyyteen ja tietoturvaan. Skype sai pisteen siitä, että se salasi käyttäjän ja palvelimen välisen viestinnän. Skype menetti pisteitä siitä, että yhteydenpitoa ei salattu avaimilla, joihin ylläpitäjillä ei ole pääsyä, käyttäjät eivät voineet varmistaa, ettei yhteydenpidossa ollut tapahtunut mies välissä -hyökkäystä, menneet viestit eivät olleet salattuja, jos vanhat salausavaimet saatiin varastettua, lähdekoodi ei ollut avoin itsenäiselle tarkastelulle, turvasuunnittelua ei ollut dokumentoitu riittävän hyvin eikä ulkopuolinen taho ollut tarkastanut lähdekoodia viimeisen 12 kuukauden aikana.
Katso myös Skype for Business
Lähteet
Aiheesta muualla
Skypen verkkosivut
Luokka:Pikaviestintäohjelmat Luokka:Linux-ohjelmat Luokka:Mac OS -ohjelmat Luokka:Windows-ohjelmat Luokka:Vertaisverkko-ohjelmistot Luokka:Microsoftin ohjelmistot Luokka:Symbian-sovellukset Luokka:VoIP-ohjelmat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Windows Phone -sovellukset Luokka:Android-sovellukset Luokka:IOS-sovellukset Luokka:MeeGo-sovellukset Luokka:Windows Mobile -sovellukset Luokka:Videopuheluohjelmat Luokka:Vuoden 2003 ohjelmistot Luokka:Microsoftin yritysostot