1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista. Vaikka vuosi oli jaollinen neljällä, vuosi ei poikkeuksellisesti ollut karkausvuosi. Huomaa
1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.
Tapahtumia tammikuu–maaliskuu
1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti. 5. tammikuuta – Irlantilaisnationalistijohtaja John Redmond kutsui kansan kapinaan brittihallintoa vastaan. 6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa. 6. tammikuuta – Buurisota: buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa. 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle. 13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa. 13. tammikuuta – Ensimmäinen sortokausi: Venäläinen valtiosihteeri Vjatšeslav von Plehwe nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi. 14. tammikuuta – Tosca-oopperan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä. 24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu. 24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi. 27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin. Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa. 27. tammikuuta – Boksarikapina: ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan. 30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia. tammikuussa – Suomen ensimmäinen radioyhteys Suursaaren ja Kymin Kuutsalon välillä. Yhteyden rakensi fyysikko Aleksandr Popov. Radiota tarvittiin väliaikaisesti Suursaaressa karille ajaneen panssarilaiva General-admiral Apraksinin pelastustoimissa. 5. helmikuuta – Kuutsalon radioasemalta lähetettiin maailman ensimmäinen hätäsanoma. Lavansaaren luona oli ajelehtivalle jäälautalle jäänyt 50 inkeriläistä kalastajaa. Suursaaren radioaseman vastaanottama sanoma välitettiin lähellä olleelle jäänmurtaja Jermakille, joka pelasti lautalla olleet. 8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithissä. 13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 Ison-Britannian ja Saksan sopimuksen, jossa Britannia luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan sekä Yhdysvalloille Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista. 14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion. 17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu. 17. helmikuuta – Giacomo Puccinin ooppera Madama Butterfly sai ensiesityksensä Milanon La Scala -teatterissa. 22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio. 23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu. 27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta. 27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.
11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut. 13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfonteinin Oranjen vapaavaltiossa. 13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa. 16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.
huhtikuu–kesäkuu
1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta. 1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin. 4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssi Edvardia tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin. 14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin. 15. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely alkoi. 1. toukokuuta – Ruutiräjähdys Pleasant Valley Coal Companyn hiilikaivoksessa Utahin Scofieldissä surmasi 200 kaivostyöläistä. Uhreista 60–70 oli amerikansuomalaisia, pääasiassa Keski-Pohjanmaalta tulleita siirtolaisia. 2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa. 4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita. 14. toukokuuta – Pariisin kesäolympialaiset alkoivat. 17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin. 17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä. 17. toukokuuta – Kirjailija L. Frank Baumin Ihmemaa Oz julkaistiin Chicagossa. 17. toukokuuta – Johan Filip Nordlund tappoi viisi matkustajaa Prins Carl -höyrylaivalla Ruotsin Mälarenilla. 18. toukokuuta – Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua. 18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen. 21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan. 23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen, jolle myönnettiin Medal of Honor. Mitali myönnettiin Carneyn urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa. 24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony. 25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta. 28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla. 29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset. 30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin. 31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan. 31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin. 1. kesäkuuta – Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli ja piispanistuin siirrettiin keisari Nikolai II:n julistuksella Kuopiosta Ouluun. Hiippakunnan nimenä säilyi Kuopion hiippakunta 17. heinäkuuta 1923 asti, jolloin nimi muutettiin asetuksella Oulun hiippakunnaksi.
5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian. 12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain. 15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14. elokuuta ja kotimaanliikenteessä 14. tammikuuta 1901. 17. kesäkuuta − Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Helsingissä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien ja Helsingin Ponnistuksen voimistelujuhlien yhteydessä. 20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan. Samana päivänä kiinalaiset joukot aloittivat 55 päivää kestäneen Pekingin länsimaisen lähetystökorttelin piirityksen. 20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa. 21. kesäkuuta – Kiina julisti virallisesti sodan Yhdysvalloille, Britannialle, Saksalle, Ranskalle ja Japanille leskikeisarinna Cixin ediktillä. 29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.
heinäkuu–syyskuu
2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa. 9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa. 19. heinäkuuta – Pariisin metron ensimmäinen linja Porte de Vincennes – Porte Maillot avattiin liikenteelle. 25. heinäkuuta –Tampellan konepajan ensimmäinen höyryveturi valmistui. Se aloitti veturien teollisen sarjatuotannon Suomessa. 27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen. 29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n. 14. elokuuta – Suomalaisten postimerkkien käypäisyys ulkomaille menevissä kirjeissä päättyi ja samalla otettiin protestina käyttöön niin sanottu Gallen-Kallelan surumerkki. 14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko länsimaiden, Venäjän ja Japanin sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja päätti lähetystökorttelin piirityksen vapauttaen eurooppalaiset panttivangit. Leskikeisarinna Cixi pakeni seuraavana päivänä Pekingistä ja kansainvälisen retkikunnan joukot valtasivat Pekingin Kielletyn kaupungin 17. elokuuta. 27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa. 1. syyskuuta – Suomen ensimmäinen nykymuotoinen osuustoimintalain mukainen osuuskauppa avattiin Tampereella. 4. syyskuuta − Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu aloitti liikennöinnin linjalla Töölö−Hietalahti. 8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Teksasin Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä. 17. syyskuuta – Filippiinien ja Yhdysvaltain sota: Juan Caillesin komentamat filippiiniläiset joukot löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.
lokakuu–joulukuu
28. lokakuuta – Pariisin kesäolympialaiset päättyivät. 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden. 12. marraskuuta – Pariisin maailmannäyttely päättyi. 10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään. 14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys. 31. joulukuuta – Portugalin kuningas Kaarle I armahti joukon vankeja vuosisadan vaihtumisen kunniaksi. Vapauteen pääsivät muun muassa sotilaallisesta niskoittelusta tuomitut ja poliittiset vangit.The Daily Mail, 31.12.1900, s. 1
tuntematon päivämäärä
joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.
Maapallon väkiluku Maapallon väkiluku: noin 1 650 000 000 Afrikka: 133 000 000 Aasia: 947 000 000 Japani: noin 45 000 000 Eurooppa: 408 000 000 Latinalainen Amerikka: 74 000 000 Pohjois-Amerikka: 82 000 000 Oseania: 6 000 000
Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 5. tammikuuta – Niilo Tahkolahti, suomalainen kirjailija (k. 1976) 9. tammikuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi 1939) 12. tammikuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja harpisti (k. 1960) 16. tammikuuta – Tauno Putkonen, suomalainen lääkäri, iho- ja sukupuolitautiopin professori (k. 1976) 21. tammikuuta – Elof Ahrle, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 1965) 21. tammikuuta – Aune Ylppö, suomalainen hammaslääketieteen tutkija ja professori (k. 1980) 27. tammikuuta – Aleksanteri Ahola-Valo, suomalainen kirjailija (k. 1997) 29. tammikuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987) 31. tammikuuta – Georg Skarstedt, ruotsalainen näyttelijä (k. 1976) 4. helmikuuta – Jacques Prévert, ranskalainen kirjailija (k. 1977)