Frans Ferdinand (; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari) oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kruununperillinen. Hänen murhansa Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 oli lähtölaukaus ensimmäiselle maailmansodalle.

Suku Frans Ferdinandin isä oli arkkiherttua Kaarle Ludvig, keisari Frans Joosefin nuorempi veli. Hänen äitinsä oli Kaarle Ludvigin toinen puoliso Maria Annunziata, jonka isä oli Molempain Sisiliain kuningaskunnan kuningas Ferdinand II. Äiti sairasti epilepsiaa ja kuoli keuhkotuberkuloosiin vain 28-vuotiaana vuonna 1871.Archduke Franz Ferdinand – heir to the throne The World of the Habsburgs. Viitattu 23.7.2024.Archduke Karl Ludwig: Marriage and family The World of the Habsburgs. Viitattu 23.7.2024.

Frans Ferdinandista alettiin povata keisarikunnan kruununperillistä, kun hänen serkkunsa, Frans Joosefin ainoa poika Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889. Virallinen kruununprinssi Frans Ferdinandista tuli isänsä Kaarle Ludvigin kuoltua vuonna 1896.

Avioliitto ja jälkeläiset pienois|Arkkiherttua Frans Ferdinand perheineen vuonna 1910. Frans Ferdinand avioitui vuonna 1900 kreivitär Sophie von Chotekin kanssa. Keisari Frans Joosef vastusti epäsäätyistä avioliittoa. Pari joutui solmimaan morganaattisen avioliiton, jossa Sophie ei saanut kuninkaallista asemaa eikä heidän lapsillaan ollut oikeutta kruunuun. Keisari Frans Joosef ei osallistunut häihin.

Frans Ferdinandille ja Sophielle syntyi kolme lasta.

Hohenbergin prinsessa Sophie (1901–1990), puoliso kreivi Friedrich von Nostitz-Rieneck. Hohenbergin herttua Maximilian (1902–1962), puoliso kreivitär Elisabeth von Waldburg zu Wolfegg und Waldsee. Heidän jälkeläisensä avioituivat Ranskan, Portugalin ja Itävallan (arkkiherttua Joseph Arpad) hallitsijasukujen jälkeläisten kanssa. Hohenbergin prinssi Ernst (1904–1954), puoliso Marie-Therese Wood. kuolleena syntynyt poika (1908)

Kruununperijänä Frans Ferdinandin mielestä unkarilaisia suosiva kaksoismonarkia oli kestämätön järjestelmä monikansaisessa Itävalta-Unkarissa. Hän suunnitteli erilaisia uudelleenjärjestelyjä kuten Suur-Itävallan yhdysvaltoja, joilla valtion rakennetta olisi muutettu eri kansallisuuksien tyydyttämiseksi. Nämä suunnitelmat tekivät kuitenkin hänestä epäsuositun varsinkin poliittisen eliitin parissa, eikä keisari Frans Joosefkaan pitänyt niistä. Itävallan puoleisessa osassa kaksoismonarkiaa hän vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, koska uskoi sen tuovan jalansijaa sosialismille maassa.Palmer 2014.

Belvederen linna Wienissä oli Frans Ferdinandille ja tämän lähimmille neuvonantajille tärkeä kokoontumispaikka, ja sitä onkin luonnehdittu aikakauden Itävalta-Unkarin kilpailevaksi vallan keskipisteeksi Hofburgin palatsin ohella. Niin sanottuun ”Belvederen salaseuraan” muodostettiin myös Frans Ferdinandin oma tiedusteluryhmä, johon kuului lopulta neljätoista upseeria ja jonne vuodesta 1906 lähtien lähetettiin keisarin luvalla kaikki sotaministeriön tärkeät asiakirjat. ”Salaseuraan” kuului myös konservatiivinen eversti Carl von Bardolff, joka toimi vuodet 1911–1914 Frans Ferdinandin adjutanttina.Deak 1990.

Frans Ferdinand nimitettiin vuonna 1913 armeijan ylitarkastajaksi.

Murha Frans Ferdinand päätti vuonna 1914 vierailla Sarajevossa kenraali Oskar Potiorekin kutsusta tarkastamassa sotaharjoituksia. Bosnian liittämistä Itävalta-Unkariin vastustanut Musta käsi -salaseura päätti salamurhata arkkiherttuan tämän vierailun aikana. Ensimmäinen 28. kesäkuuta suoritettu attentaatti Frans Ferdinandia vastaan epäonnistui, mutta myöhemmin samana päivänä salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui hänet ja hänen vaimonsa näitä kuljettaneeseen autoon.

Frans Ferdinandia ei haudattu Habsburgien tavanomaiseen hautapaikkaan eli Wienin Kapusiinikirkkoon Keisarilliseen kryptaan eli Kaisergruftiin vaan hänen omistamansa Artstettenin linnan kappelin alla sijainneeseen kryptaan. Keisari Frans Joosef ei osallistunut hautajaisiin. Gavrilo Principin ampuma surmanluoti on nykyään esillä Konopištěn linnan museossa Benešovissa, Tšekissä. Frans Ferdinandin kuolemansa hetkellä yllä olleet vaatteet, surma-auto ja paarit, joilla häntä kannettiin ovat Wienin sotahistorian museon pysyviä näyttelyesineitä.Donnelley 2012, s. 36.

Kunnianosoituksia

Itävaltaunkarilaiset

55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (1878) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (1893) 55x55px Sotilasansioristi 55x55px Vuoden 1898 juhlamitali 55x55px Vuoden 1908 juhlamitali 55x55px Vuosien 1892–1893 merimatkamitali

Lähde:

Ulkomaalaiset

55x55px Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi (Anhalt) 55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1908) 55x55px Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia) 55x55px Pyhien Kyrilloksen ja Methodioksen ritarikunta ketjulla (Bulgaria) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1908) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1891) 55x55px Pyhän Ferdinandin ja ansion ritarikunnan suurristi (Italia) 55x55px Kristuksen ylin ritarikunnan ritari (Vatikaani) 55x55px Pyhän Haudan ritarikunnan suurristi (Vatikaani) 55x55px Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani, 1893) 55x55px Ruhtinas Danilo I:n ritarikunnan suurristi (Montenegro) 55x55px Vendien kruunun ritarikunnan suurristi (Mecklenburg) 55x55px Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunnan suurristi (Oldenburg) 55x55px Kahden ritarikunnan nauha (Portugali) 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi) 55x55px Hohenzollernin perheen ritarikunta ketjulla (Preussi) 55x55px Sotilasansioristi (Preussi) 55x55px Kaarle I:n ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg, 1889) 55x55px Tuoksuruutakruunun ritarikunnan ritari (Saksi, 1886) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan suurristi (Serbia) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta ketjulla (Espanja, 1906) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1890) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Bathin ritarikunnan suurristi (Yhdistynyt kuningaskunta, 1901) 55x55px Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta, 1902)

Lähde:

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Itävallan arkkiherttuat Luokka:Itävaltalaiset kenraalit Luokka:Itävaltalaiset henkirikosten uhrit Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Kruununperijät Luokka:Vuonna 1863 syntyneet Luokka:Vuonna 1914 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit