pienoiskuva|Mikrokokoinen geokätkö Geokätköily () on ulkoiluharrastus, jossa etsitään ja piilotetaan geokätköiksi (engl. geocache tai cache) kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään koordinaattien ja yleensä satelliittipaikannuslaitteen avulla, mutta sen käyttö ei ole välttämätöntä. Laite voi olla erillinen satelliittipaikannuslaite tai älypuhelin.
Geokätkön koordinaatit tai tarpeelliset tiedot koordinaattien saamiseen ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan internetiin, tyypillisesti geocaching.com -nettisivustoon. Joidenkin kätköjen koordinaatit voidaan joutua saamaan tietyn tehtävän avulla. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä rasiasta tai purkista, jossa on lokikirja, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimimerkkinsä sekä käyntipäivän.
Geokätkö
Kullakin geokätköllä on Internetissä oma kätkökuvauksensa, joka voi varsinaisten ohjeiden lisäksi sisältää myös taustatietoa kätkön sijaintipaikasta tai lisävihjeitä helpottamaan kätkön etsimistä.Lehmuskenttä 2007, s. 24–35 Kätkön koordinaatit voidaan joko antaa suoraan (peruskätkö) tai jonkin arvoituksen tai tehtävän ratkaisuna (multikätkö, mysteerikätkö, wherigokätkö). Geocaching.com-sivustolla koordinaattien näkeminen edellyttää rekisteröitymistä sivustolle.
Tyypillinen kätkö on vesitiivis muovirasia. Vähimmillään se yleensä sisältää geokätkötiedotteen, jossa kerrotaan lyhyesti harrastuksesta, ja lokikirjan tai -liuskan, johon kätköllä käynnit merkataan. Usein kätkörasioissa on kuitenkin myös kynä, jolla kävijät voivat kirjoittaa merkintänsä lokikirjaan tai -liuskaan. Aivan pienimmistä kätkörasioista kynä usein puuttuu; tällöin kuvauksessa saatetaan kertoa oman kynän tarpeesta. Kätkörasioita on piilotettu moniin erilaisiin paikkoihin ja niissä usein vain harrastajien kekseliäisyys on rajana. Kätkörasia voi sisältää myös joitakin vaihtotavaroita sekä kätköstä toiseen matkaavia niin kutsuttuja reissaajia, jotka voivat olla travel bugeja (TB) tai geokolikoita (GC). Travel bugeilla ja geokolikoilla on yksilöllinen tunnus, jonka avulla niiden etenemistä voi seurata verkossa. Niille on usein määritelty myös jokin tavoite, esimerkiksi tiettyyn maahan pääseminen.
pienoiskuva|Geokätkön ”lokiin” kirjataan käynti, samoin verkkopalveluun. Tuplavarmistus takaa löytöjen oikeellisuuden. Geokätköjen tulee olla yleisellä alueella, jolla voi jokainen vapaasti liikkua tai yksityisalueella, mikäli kätkölle ja alueella liikkumiseen on hankittu maanomistajan lupa. Kätköjä ei saa piilottaa luvatta yksityisalueille tai luonnonsuojelualueille siten, että niistä aiheutuu vahinkoa ympäröivälle luonnolle, tai ilmoittamatta paikalliselle Metsähallituksen luontopalvelualueelle. Suomessa kätkön tulee olla haettavissa rikkomatta Suomen lakia. Varsinaiset kätkörasiat ja sellaiset multikätköjen välipisteet, missä on jokin etsittävä rasia, laatta tai muu kätkön omistajan paikkaan viemä asia, eivät saisi Geocaching.com:in sääntöjen mukaan olla 0,1 mailia eli noin 161 metriä lähempänä toisien geokätköjen välipisteistä tai kätkörasioista.
Joidenkin geokätköjen etsiminen saattaa vaatia erikoisvarusteita ja -taitoja,Tatudo: Geokätköilyä Ylämaalla (Arkistoitu versio) kuten kiipeilyvarusteita, venettä, sukellusvarusteita, tikkaita, erätaitoja tai esimerkiksi ultraviolettilampun käyttämistä.
FTF (engl. first to find) tarkoittaa sitä, että löytää kätkön ensimmäisenä, jolloin geokätköilijä yleensä kirjoittaa kätkön ja verkkopalvelun lokiin FTF.
Historia pienoiskuva|Geokätköilyssä käytettyjä GPS-vastaanottimia ryhmäkuvassa pienoiskuva|Geokätköstä toiseen matkaava travel bug, jota nimitetään myös ”reissaajaksi”.
Geokätköily on sukua lodjaukselle, joka alkoi jo 1850-luvulla Britanniassa. Lodjauksessa arvostetaan lodjun paikan päättelemiseen tarvittavia hyvinkin arvoituksellisia ja ratkaisijalta monenlaista tietoa vaativia vihjeitä enemmän kuin geokätköilyssä.
Geokätköily harrastuksena tuli mahdolliseksi, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS-signaalilta siviilihäirinnän 1. toukokuuta 2000. Ensimmäisen dokumentoidun GPS:n avulla sijoitetun kätkön piilotti Dave Ulmer kaksi päivää myöhemmin, 3. toukokuuta. Sijainti ilmoitettiin Usenetin uutisryhmässä sci.geo.satellite-nav, ja 6. toukokuuta 2000 mennessä kätkö oli löydetty jo kaksi kertaa. Tämä maailman ensimmäinen geokätkö ei ole enää toiminnassa.http://geowiki.fi/Geok%C3%A4tk%C3%B6ilyn_historia Harrastus on kasvanut nopeasti ja saavuttanut suosiota ympäri maailmaa.
Suomen ensimmäisen geokätkön piilotti Keravalle Kalle Reunanen 30. syyskuuta 2000. Kätkön nimi oli Sun Gear (kätkökoodi GC72) ja se oli 92. Geocaching.com-sivustolla julkaistu geokätkö. Syyskuussa 2024 kätkö on yhä toiminnassa, mikä tekee siitä Suomen vanhimman geokätkön.
Ensimmäisen geokätköjä listanneen sivuston julkaisi Mike Teague 8. toukokuuta 2000. 2. syyskuuta 2000 Jeremy Irish lähetti gpsstash-postituslistalle ilmoituksen, että oli rekisteröinyt domain-nimen geocaching.com ja pystyttänyt oman sivustonsa. Hän kopioi Mike Teaguen kätkötiedot omalle sivustolleen. 7. syyskuuta Teague ilmoitti, että Irish ottaisi vastuun kätkölistauksesta.
Kätkötyyppejä Geocaching-palvelun kätkötyyppejä on seuraavat: Peruskätkö eli tradikätkö eli tradi () on yleisin ja suosituin kätkötyyppi piilotettujen kätköjen määrällä mitattuna.http://www.geocache.fi/caches/kehitys.php Kätkön Internet-sivulla annetut koordinaatit osoittavat suoraan kätkön sijainnin.
Multikätkö eli monikätkö eli multi () on kätkö, jonka löytäminen edellyttää käymistä useammassa paikassa etsimässä kätkön löytämiseen tarvittavia tietoja. Tyypillisen multikätkön aloituskoordinaatteihin on piilotettu koordinaatit seuraavalle välipisteelle tai suoraan kätkörasialle. Multikätköjen alaryhmäksi ovat muodostuneet niin sanotut laskumultit, joissa välipisteiltä on laskettava annettujen ohjeiden mukaan kohteita, esimerkiksi tietyn kyltin kirjainten lukumäärä, minkä jälkeen geokätköilijä voi laskea kätkökuvauksessa annetulla laskukaavalla seuraavan välipisteen tai kätkörasian lopulliset koordinaatit.
Mysteerikätkön eli mysteerin ( tai Mystery cache) löytämiseksi on ratkaistava jokin pulma tai ongelma. Ratkaisun tuloksena saadaan selville varsinaisen kätkörasian koordinaatit. Mysteerikätköjä on hyvin monenlaisia ja ratkaistavat mysteerit vaihtelevat vaikeuden ja aihealueen myötä laidasta laitaan. Mysteerikätkön aloituskoordinaatit osoittavat usein johonkin mysteerin ratkaisun kannalta tarpeettomaan tai sattumanvaraiseen paikkaan, esimerkiksi vesistöön tai isojen teiden risteykseen. Joskus varsinainen kätköpurkki saattaa sijaita annetuissa koordinaateissa, jolloin paikan päällä on jonkinlainen pulma ratkaistavaksi.
Geokohde () on kätkö, jonka löytämiseksi kätköilijän tulee vierailla koordinaattien ilmoittamassa geologisesti mielenkiintoisessa paikassa ja osoittaa käyntinsä suorittamalla kätkökuvauksessa kerrottu tehtävä, esimerkiksi ottamalla valokuva ja liittämällä se kätkön Internet-lokiin. Osa suomalaisista geokätköilijöistä on alkanut kutsua tätä kätkötyyppiä nimellä geokohde tai öörtti.
Geolodju () on peruskätkön muunnelma, lodjun ja geokätkön yhdistelmä. Geolodjun täytyy olla saavutettavissa myös ilman koordinaatteja vihjeiden perusteella, mutta geokätköilijät voivat hakea sen pelkillä koordinaateillakin, mikäli koordinaatit osoittavat suoraan geolodjun kätkörasialle.
Adventure Lab on kätkösarja, jossa kuljetaan paikasta toiseen vastaamassa kysymyksiin. Kätköt kirjataan erilliselle sivulle. Yleensä Adventure Labit ovat virtuaalisia, mutta fyysisiä Labeja löytää Mega- ja Gigatapahtumista. Nykyään Lab Cachen julkaisuoikeuksia saa automaattisesti kolmen kuukauden välein Premium-jäsenenä, joka täyttää löysät kriteerit.
Harvinaisempia tai poistuneita kätkötyyppejä
Wherigokätkö () on kätkötyyppi, jossa GPS-paikantimeen ladattavan ohjelman avulla tietyssä pisteessä ollessaan voi esimerkiksi saada seuraavan pisteen koordinaatit tai jonkun pelin, joka pitää ratkoa varsinaisten koordinaattien saamiseksi.
Virtuaalikätkö () on kätkötyyppi jossa ei ole fyysistä rasiaa, vaan kätköilijän tulee lähettää kätkön omistajalle tietoja kätköpaikasta tai esimerkiksi lähettää kuva. Geocaching.com lopetti uusien virtuaalikätköjen julkaisemisen vuonna 2005, mutta virtuaalikätköt tekivät pienimuotoisen paluun vuonna 2017 ja 2019, kun sivusto myönsi neljälle tuhannelle hyvämaineiselle geokätköilijälle kullekin oikeuden piilottaa yhden virtuaalikätkön.
Locationless cache oli kätkötyyppi, jossa ei ollut fyysistä rasiaa, vaan tuli löytää kätkökuvauksessa kerrottu kohde. Kun vastaava kohde löytyi, kätköilijän tuli lähettää siitä kuva nettisivuille. Kätkön sai logata niin monta kertaa kun vastaavan kohteen löysi. Tämän tyyppisten kätköjen teko kiellettiin vuonna 2005, mutta kätköjä julkaistaan mm. juhlavuosina Geocaching HQ:n julkaisemina.
Webcam-kätkö () on kätkötyyppi jossa ei ole fyysistä rasiaa, vaan kätkökuvauksessa on linkki webkameran kuvaan. Kätköilijän tulee näyttää selkeästi Webkameralle olevansa geokätköilijä. Uusien Webcam-kätköjen julkaisu geocaching.com:ssa lopetettiin vuonna 2005 ja Webcam-kätköt ovatkin tällä hetkellä erittäin harvinaisia.
Geocaching HQ-kätkö () on kätkö Yhdysvaltain Seattlessa Geocaching.com:in päämajassa. Kätköllä vierailu pitää sopia geocaching.com:in kanssa 48 tuntia ennen kätköllä käyntiä.
Project A.P.E-kätkö () on geocaching.com:in ja 20th Century Foxin yhteistyössä tekemä 14 kätkön sarja, joka perustuu Apinoiden planeetta -elokuvaan. Jokainen kätkö esittelee vaihtoehtoisen teorian, miten kädelliset tulivat Maapallolle. Kätköjä on jäljellä enää yksi (tilanne joulukuussa 2017).
Power trail (”voimapolku”) tarkoittaa reittiä, jolle on piilotettu paljon geokätköjä lyhyille välimatkoille – yleensä noin 161 metrin (0,1 mailin) välein, mikä on virallinen minimietäisyys peräkkäisille kätköille. Suomen pisin power trail on PT-Kajjjaanista Vuokattiin (390 kätköä).
Geokätköilytapahtumia
Tapahtumakätkö eli eventti tai miitti () on kätköilijöiden tapaaminen, jossa kätköilijät kerääntyvät ennalta kerrottuna ajankohtana tiettyyn, usein kätkön otsikkokoordinaattien osoittamaan paikkaan. Tapahtumassa voi olla kätköilyhenkistä pientä ohjelmaa, leikkimielisiä kisailuja, syömistä ja hauskaa yhdessäoloa, yleensä myös travel bugien vaihtelua. Tapahtumakätkön voi logata löydetyksi osallistumalla ensin tapahtumaan. Tapahtumassa piilotetaan hyvin harvoin yksi tai useampi jälkeläiskätkö.
Siivoustapahtuma eli CITO () on tapahtumakätkön variantti. Siivoustapahtuman ohjelmaan kuuluu jonkin tietyn kätköystävällisen paikan siivoaminen tai muunlainen hoitaminen. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi puiden istuttaminen. Lyhennettä CITO tai termiä citoaminen tms. käytetään myös kuvaamaan kätköilyreissuilla tapahtuvaa yleistä roskien keruuta.
Suurtapahtuma eli megatapahtuma tai megaeventti () on tapahtumakätkön muunnos, johon osallistuu vähintään 500 nimimerkkiä. Suomessa viimeisin megatapahtuma oli Iissä 13. heinäkuuta 2024.
Gigatapahtuma eli giga () on yksi harvinaisimmista geokätkötyypeistä. Gigatapahtumaan suunnitellaan osallistuvan yli 5000 nimimerkkiä. Nämä tapahtumat ovat vastaavanlaisia kuin suurtapahtumat ja ne voivat kestää useita päiviä ja niitä järjestetään harvoin. Niiden harvinaisuudesta johtuen ne houkuttelevat geokätköilijöitä ympäri maailmaa.
Geokätköilysivustoja
Geocaching.com pienoiskuva|Kätkörasia, jossa näkyy geocaching.comin logo.
Suurin sivusto on Geocaching.com, jonka omistaa Groundspeak Inc. Sivustolla on jäseniä ympäri maailman, ja sen listoilla on yli 2,65 miljoonaa kätköä yli 200 maassa. Jokaisen kätkön tarkastaa ennen julkaisua alueellinen kätkötarkastaja. Ilmainen jäsenyys antaa pääsyn suurimpaan osaan kätköjen tiedoista; maksullinen premium-jäsenyys sisältää edistyneempiä hakutoimintoja sekä vain premium-käyttäjille tarkoitettuja kätköjä.