Efraim Johan Kronqvist (2. elokuuta 1874 Sortavala – 22. toukokuuta 1918 Hausjärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1914. Sisällissodan aikana Kronqvist toimi punaisten piiriesikunnan ylipäällikkönä Riihimäellä ja kuoli sodan päätyttyä vankileirillä.
Elämä Lapsuus ja nuoruus Efraim Kronqvistin vanhemmat olivat Alavuden Sapsalammelta kotoisin ollut kirvesmies Johan Kronqvist (1815–1877) ja Pielisjärvessä syntynut Anna Stiina Tossavainen (1853–1890). Kansakoulun käytyään hän työskenteli maalarina ja kauppa-apulaisena Nilsiässä, Kuopiossa ja Nurmeksessa. Asevelvollisuutensa Kronqvist suoritti Lappeenrannassa toimineessa Suomen Rakuunarykmentissä, josta hän kotiutui aliupseerina.
Politiikassa Vuonna 1905 Kronqvist oli perustamassa Nurmeksen työväenyhdistystä, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi. Kronqvist valittiin eduskuntaan vuonna 1909 ja hän uusi paikkansa kolmissa seuraavissa vaaleissa. Kansanedustajan tehtäviensä ohella Kronqvist työskenteli Nurmeksessa osuuskaupan hoitajana ennen muuttoaan Hausjärven Riihimäelle 1913.
Yleislakko ja sisällissota Kronqvist kuului lokakuussa 1917 perustetun Riihimäen työväen järjestyskaartin johtoon. Marraskuun yleislakon aikana Kronqvist ja Vihtori Huhta muodostivat paikallisen lakkokomitean johdon syrjäytettyään maltillisemmat sosialidemokraatit. Kronqvist oli myös Riihimäen elintarvikelautakunnan puheenjohtaja. Sisällissodan käynnistyttyä Kronqvistista tuli Riihimäen punakaartin päällikkö sekä Riihimäen rautatieasemalla toimineen Suomen Punaisen Kaartin piiriesikunnan ylipäällikkö. Lisäksi Kronqvistin alaisuuteen kuului Oskari Koivulan johtama Hyvinkään punakaarti, jonka ohella hän komensi myös piirin reservijoukkoja. Entisenä rakuunana Kronqvist liikkui usein ratsuosaston kanssa. Valkoisten mukaan hänellä oli adjutanttinaan 15-vuotias poikansa Suomi Kalervo. Kronqvist oli myös punaisten valitseman Hausjärven kunnanvaltuuston jäsen. Joidenkin tietojen mukaan hän olisi sodan aikana pelastanut Erkylän kartanon punaisten tuhopoltolta. Riihimäen valtauksen jälkeen Kronqvistin joukot pakenivat kohti Lahtea. Kaupungista käydyn taistelun päätyttyä Kronqvist jäi piileskelemään Kärkölän metsiin. Hän palasi kotiinsa 12. toukokuuta, mutta joutui heti valkoisten vangiksi. Kronqvist kuoli tuntemattomasta syystä Riihimäen vankileirillä kymmenen päivää myöhemmin.
Perhe Kronqvistin puoliso oli lappeenrantalainen palvelija Eva Sorthán (s. 1870), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900. Pariskunnalla oli viisi lasta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Pohjois-Karjalan vaalipiiri Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Suomen sisällissodan terrorin uhrit Luokka:Vuonna 1874 syntyneet Luokka:Vuonna 1918 kuolleet