Kerrynterrieri (, ) on irlantilainen koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi muutamia kerrynterrierin pentueita vuosittain.
Ulkonäkö pienoiskuva|Kerrynterrieri Kerrynterrieri on rakenteeltaan vankka. Karvapeite on silkkinen, pehmeä ja laineikas. Väritys on aina vaaleneva harmaa, jota rodulla kutsutaan siniseksi. Pennut syntyvät yleensä mustina. Väri muuttuu siniharmaaksi pikkuhiljaa. Rotumääritelmän mukaan koiran tulee olla siniharmaa viimeistään 18 kuukauden iässä. Musta pää ja raajojen kärjet kuitenkin sallitaan.
Karvapeite vaatii kohtuullisen paljon hoitoa ja koira tulee trimmata useita kertoja vuodessa.
Luonne ja käyttäytyminen Luonteeltaan kerrynterrieri on ihmisystävällinen, iloinen, toimelias ja se sopii sekä kaupunkiin että maaseudulle. Terrierinä se on kuitenkin aika ajoin itsepäinen. Se säilyttää iloisen sekä vilkkaan luonteensa pitkään vanhetessaankin.
Alkuperä Kerrynterrieri on kehittynyt Irlannin maalaisväestön käytössä olleista koirista, joista syntyi myös toinen rotu, vehnäterrieri. Alkuperäiset koirat olivat maaseudun yleiskoiria, jotka toimivat lampaiden ja karjan kokoajina, torjuivat tuhoeläimiä, vahtivat taloa ja noutivat ammutun riistan. Sininen kerrynterrieri eriytyi omaksi muodokseen, ja se tunnustettiin myöhemmin virallisesti roduksi.
Terveys Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus ja syöpäsairaudet. Kerrynterrierin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia ja erilaiset syöpäsairaudet.
Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Noin 82 %:lla kerrynterriereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 3 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).
Rodulla esiintyy joitain suhteellisen harvinaisia perinnöllisiä sairauksia. Yksi niistä on progressiivinen neuronaalinen abiotrofia (PNA), joka on vakava perinnöllinen pikkuaivojen etenevä surkastumissairaus. Kerrynterriereillä esiintyy myös Tyypin 1 Von Willebrand sairautta, joa on lievä veren hyytymistekijäsairaus. Rodulla esiintyy myös Factor XI verenvuotosairautta. Kaikkiin näihin sairauksiin on olemassa kaupallinen geenitesti, jota hyödyntämällä jalostuksessa voidaan vähentää sairastuneiden koirien määrää.
Rodulla esiintyy kohtalaisesti erilaisia syöpäsairauksia ja se on rodun yleisin kuolinsyy. Rodulla esiityy muun muassa lymfoomaa ja nisäkasvaimia. Kerrynterriereillä esiintyy myös hyvälaatuisia ihokasvaimia.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Kerrynterrierit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Kerrynterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 28 %.
Katso myös
Walesinterrieri Airedalenterrieri Irlanninterrieri
Lähteet
Kerry- ja vehnäterrierikerho ry KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
Aiheesta muualla
Kennelliiton rotumääritelmä (pdf)
Luokka:FCI 3 Terrierit Luokka:Terrierit Luokka:Irlantilaiset koirarodut