1989

Vuosi 1989 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|200px|Akihitosta tuli Japanin keisari. thumb|George H. W. Bush astui Yhdysvaltain presidentin virkaan. 1. tammikuuta – Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. 5. tammikuuta – Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta julkaisi artikkelin, jonka mukaan vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tärkeimpiin johtajiin kuulunut Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 Josif Stalinin nimenomaisesta käskystä. 7. tammikuuta – Akihitosta tuli Japanin keisari Hirohiton kuoltua. 9. tammikuuta − Nokia ilmoitti lopettavansa TV-vastaanottimien tuotannon Salossa ja siirtävänsä sen Länsi-Saksaan. Entiseen Saloran tehtaaseen yhdistettiin Mobiran tehdas ja siellä aloitettiin matkapuhelimien tuotanto. 10. tammikuuta – Kuuban joukot alkoivat vetäytyä Angolasta. 12. tammikuuta – Runoilija Gösta Ågren sai viidennen kerran jaetun Finlandia-palkinnon runokokoelmastaan Jär (Tääl). 16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet. 17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Ždanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Stalinin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä. Ždanov oli muun muassa johtanut Viron liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940 ja toiminut Helsinkiin vuosina 1944–1947 sijoitetun Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajana. 20. tammikuuta – George H. W. Bush seurasi Ronald Reagania Yhdysvaltain presidenttinä. 24. tammikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy teloitettiin sähkötuolissa. 25. tammikuuta – 14-vuotias raumalainen koulupoika ampui kahta koulutoveriaan aseella kesken oppitunnin. Molemmat uhrit kuolivat vammoihinsa myöhemmin samana päivänä. Raumanmeren koulusurmat on ensimmäinen kouluampuminen Suomen historiassa. 28. tammikuuta − Kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace ilmoitti perustavansa toimiston Helsinkiin. 30. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin Kabulissa.

Helmikuu

1. helmikuuta – Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi. 2. helmikuuta – Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. 3. helmikuuta – Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta. 3. helmikuuta – Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta. Väkivaltaisessa kaappauksessa sai surmansa liki 300 ihmistä. Stroessner pakeni Brasiliaan. 3. helmikuuta – Presidentti Risto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. 10. helmikuuta – Kansanedustaja Urpo Leppänen erosi SMP:stä ja perusti oman Vapaat demokraatit -eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin hän liittyi Liberaaliseen Kansanpuolueeseen, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli. Leppänen oli toiminut SMP:n puoluesihteerinä kahteen otteeseen vuosina 1972−1977 ja 1979−1984. 14. helmikuuta – Iranin johtaja Ajatollah Khomeini kehotti muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien. 15. helmikuuta – Viimeiset neuvostojoukot poistuivat Afganistanin alueelta. Afganistanin sota jatkui eri ryhmittymien välisenä sisällissotana. 17.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa. 18. helmikuuta – Kirjailija Salman Rushdie pyysi julkisesti anteeksi kaikilta muslimeilta Saatanalliset säkeet -romaaninsa aiheuttamaa mielipahaa. Muslimit olivat polttaneet kyseisiä kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa. 21. helmikuuta – Ulkoministeri Pertti Paasio esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle Suomen virallisen vastalauseen Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion vuoksi. WSOY ilmoitti julkaisevansa Saatanalliset säkeet -romaanin suomeksi. 23. helmikuuta − Seitsemän ihmistä sai surmansa liian matalalla lentäneen liikelentokoneen pudottua juuri ennen Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien alkua. 23. helmikuuta − Lehtikustantaja Yhtyneet Kuvalehdet ilmoitti lopettavansa Urpo Lahtiselta marraskuussa 1988 ostamansa Lehtimiehet Oy:n toiminnan Tampereella ja siirtävänsä sen Helsinkiin vuoden loppuun mennessä. 23. helmikuuta − Pietarsaaren maalaiskunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Pedersören kunta. 24. helmikuuta – Ajatollah Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle.

Maaliskuu thumb|Öljytankkeri Exxon Valdezin karilleajo aiheutti laajan ympäristökatastrofin Alaskan edustalla. 2. maaliskuuta – 12 Euroopan yhteisöjen maata kielsi kloorifluorihiilivetyjen (freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä. 3. maaliskuuta – Veikko "Jammu" Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa. 7. maaliskuuta – Iran katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan Saatanalliset säkeet -romaanin aiheuttaman kohun vuoksi. 8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa saksalaisten tekemäksi. 13. maaliskuuta – Aurinkomyrsky aiheutti mittavia tuhoja sähköverkolle Kanadan Quebecin osavaltiossa. 14. maaliskuuta – Presidentti George Bush kielsi rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin. 16. maaliskuuta – Tieto-Finlandia -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibeliuksen elämäkerrasta. Teossarjan ensimmäinen osa oli ilmestynyt vuonna 1965 ja viimeinen vuonna 1988. 17. maaliskuuta – Nicaraguan hallitus vapautti lähes 2000 poliittista vankia, jotka olivat kuuluneet vuonna 1979 syrjäytetyn diktaattorin Anastasio Somoza Debaylen kansalliskaartiin. 17. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen Mikkelin läänin maaherraksi kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyvän Uki Voutilaisen tilalle. Kortesalmen tilalle eduskuntaan tuli vuoden 1987 vaaleissa pudonnut Pentti Kettunen. 17. maaliskuuta − Pääministeri Harri Holkeri nimitettiin Kalevi Sorsan tilalle suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi. 21. maaliskuuta – Viro päätti siirtyä samaan aikavyöhykkeeseen kuin Suomi. 23. maaliskuuta – Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa. 24. maaliskuuta – Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä Prinssi Williamin salmessa Alaskassa. 26. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä. Vaaleissa herätti huomiota muun muassa Moskovan entisen puoluejohtajan Boris Jeltsinin aktiivinen kampanja – hän keräsi henkilökohtaisesti yli viisi miljoonaa ääntä eli lähes 90 prosenttia kaikista omassa vaalipiirissään annetuista äänistä. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 60–61. Helsinki: Otava, 1989. 28. maaliskuuta − Hellas-Piano Oy:stä tuli Suomen ainoa pianojen valmistaja sen ostettua ainoan kotimaisen kilpailijansa Fazer-Piano Oy:n koko osakekannan. 31. maaliskuuta – Pariisin tunnetuin matkailunähtävyys, Eiffel-torni, täytti 100 vuotta.

Huhtikuu thumb|right|Tiedekeskus Heureka avattiin. 4. huhtikuuta Puolan kommunistihallitus ja Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike pääsivät sopimukseen, että maassa oli kesäkuussa pidettävä parlamenttivaalit, joihin myös Solidaarisuus-liike sai asettaa ehdokkaita. 7. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets upposi Barentsinmerellä. 15. huhtikuuta – Hillsborough’n jalkapallostadionilla Englannissa pelatussa Liverpoolin ja Nottingham Forestin välisessä FA Cup -ottelussa 96 Liverpoolin kannattajaa sai surmansa poliisin päästettyä liian monta ihmistä samaan katsomoon, jolloin moni puristui kuoliaaksi. Pääministeri Margaret Thatcher vaati tapauksen perusteellista tutkintaa. 17. huhtikuuta – Solidaarisuudesta tuli tuomioistuimen päätöksellä laillinen riippumaton ammattiliitto. Yhdysvallat ilmoitti heti tämän jälkeen ryhtyvänsä antamaan Puolalle taloudellista apua. 18. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 121–4 Suomen liittymisen Euroopan neuvoston jäseneksi. 19. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Puolaan. 20. huhtikuuta – Adolf Hitlerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. 21. huhtikuuta − Rovaniemeläinen Poro ja Riista Oy teki konkurssin. Yhtiön poronliha- ja veropetosjutut olivat herättäneet huomiota vuoden alkupuolella. 25. huhtikuuta – Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta. 27. huhtikuuta – Noin 150 000 poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatinutta opiskelijaa kokoontui Pekingin Tiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen. 28. huhtikuuta – Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa. 28. huhtikuuta – Belgialainen oikeusistuin langetti kolmen vuoden vankeustuomiot 14 brittiläiselle jalkapallofanille, joiden katsottiin ainakin välillisesti aiheuttaneen 39 ihmisen kuoleman Heyselin jalkapallostadionilla syntyneessä mellakassa toukokuussa 1985. Lisäksi 14 muuta henkilöä tuomittiin sakkoihin.

Toukokuu thumb|Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. thumb|Outokummun kaivostoiminta loppui. 2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli ”teknisesti ja poliittisesti vanhentunut”. 5. toukokuuta – Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. 6. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lausannessa Sveitsissä. Vielä koossa ollut Jugoslavia voitti kilpailun kroatialaisen Riva-yhtyeen laululla Rock Me. 8. toukokuuta – Kuusitoista ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Ruotsin Oskarshamnissa, heidän joukossaan kolme kansanedustajaa. 9. toukokuuta – Unkarin 77-vuotias puoluejohtaja János Kádár siirrettiin eläkkeelle. Kadar kuoli heinäkuun alussa. 12. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Pääesikunnan päällikön, vara-amiraali Jan Klenbergin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi maaliskuun 1990 alusta lukien. Klenbergin seuraajaksi Pääesikunnan päällikkönä Koivisto nimitti mm. YK:n rauhanturvatehtävissä toimineen kenraaliluutnantti Gustav Hägglundin. 16. toukokuuta – Eräät armeijan ryhmittymät yrittivät syöstä vallasta Etiopian diktaattorin Mengistu Haile Mariamin tämän ollessa vierailulla Itä-Saksassa. 18. toukokuuta – Viron korkein neuvosto tuomitsi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan, jonka nojalla Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940. 21. toukokuuta – Koijärvi-liike vietti kymmenvuotisjuhlaansa Forssan Koijärvellä. 22. toukokuuta – Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi. Egypti oli erotettu järjestöstä vuonna 1979 sen solmittua rauhansopimuksen Israelin kanssa. 25. toukokuuta - Outokummun kaivostoiminta loppui viimeisen kaivostyövuoron poistuttua Keretin kaivoksesta. 26. toukokuuta – Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan toimintakeskus valmistui Tampereella. Siihen sisältyivät terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin. 28. toukokuuta – Vihreä liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa. 30. toukokuuta – Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoittajat pystyttivät kymmenmetrisen ”Demokratian jumalatar” -patsaan. 30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu vuonna 1958 tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.

Kesäkuu