right|thumb|Anaheim pelaa kotiottelunsa vuonna 1993 valmistuneessa Honda Centerissä. Anaheim Ducks on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Anaheim Kalifornian osavaltiossa. Se kuuluu NHL-liigan Läntisen konferenssin Tyynenmeren divisioonaan. Vuoteen 2006 asti joukkueen nimi oli Mighty Ducks of Anaheim, ja se pelasi ensimmäisen kautensa NHL:ssä kaudella 1993–1994. Anaheim Ducks on perustamisestaan alkaen pelannut kotiottelunsa yleisökapasiteetiltaan 17 174 katsojan kokoisella Honda Center -areenalla, joka on tunnettu myös lempinimestään The Pond.Ballparks.com Honda Center. Viitattu 9.8.2011..
Mighty Ducks of Anaheimin perusti The Walt Disney Company, joka nimesi seuran elokuvansa Mestarit (The Mighty Ducks, 1992) mukaan. Vuonna 2005 seuran omistus myytiin Henry ja Susan Samuelille, ja omistajanvaihdoksen myötä seuran nimi lyheni nykyiseen muotoonsa ennen kautta 2006–2007.
Historiansa aikana seura on voittanut kaksi konferenssimestaruutta, kuusi divisioonamestaruutta ja yhden Stanley Cupin, vuonna 2007.
AHL-liigassa pelaava Anaheimin farmijoukkue on San Diego Gulls.
Historia Mighty Ducks of Anaheim (1993–2006) Seuran perustaminen ja ensimmäinen NHL-kausi The Walt Disney Company perusti Mighty Ducks of Anaheimin vuonna 1993, ja NHL myönsi seuralle peliluvan jo kaudeksi 1993–1994. Liittyminen NHL:ään maksoi The Walt Disney Companylle yhteensä 50 miljoonaa dollaria: yhtiö maksoi 25 miljoonaa dollaria liigalle ja toisen 25 miljoonaa dollaria kilpailijaseura Los Angeles Kingsille saman markkina-alueen vuoksi. Seuran kotiareena Anaheim Arena avautui vuoden 1993 kesäkuussa, ja se sai myöhemmin nimekseen Arrowhead Pond of Anaheim. Nimensä Mighty Ducks of Anaheim sai Walt Disney Picturesin vuoden 1992 elokuvan Mestarit () mukaan. Alkuperäinen Mestarit sai kaksi jatko-osaa, ja vuonna 1996 Disney tuotti myös fiktiivisestä Mighty Ducksin jääkiekkojoukkueesta kertovan animaatiosarjan Mighty Ducks.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Tony Tavares ja toimitusjohtajaksi Jack Ferreira, joka oli aiemmin toiminut Minnesota North Starsin ja San Jose Sharksin toimitusjohtajana. Seuran historian ensimmäiseksi päävalmentajaksi palkattiin Ron Wilson. Vuoden 1993 NHL:n laajennusvaraustilaisuudessa Anaheim ja toisena uutena seurana NHL:ään liittynyt Florida Panthers täydensivät joukkueitaan uusin pelaajin. Anaheim valitsi joukkueeseensa maalivahtikaksikko Guy Hebertin ja Glenn Healyn, puolustaja Aleksei Kasatonovin ja laitahyökkääjä Steven Kingin. Vuoden 1993 varaustilaisuudessa seuran ensimmäinen valinta oli numerolla neljä varattu laitahyökkääjä Paul Kariya, joka pelasi joukkueessa ensi kertaa kaudella 1994–1995. Suomalaisista jääkiekkoilijoista Anaheimin seurahistorian ensimmäinen varaus oli Antti Aalto, joka varattiin vuoden 1993 varaustilaisuudessa numerolla 134.
Anaheimin pelaajabudjetti oli kaudella 1993–1994 NHL:n pienin, 7 9 miljoonaa dollaria. Seura jäi odotetusti pudotuspelien ulkopuolelle. Anaheimin seurahistorian ensimmäiseksi kapteeniksi oli valittu laitahyökkääjä Troy Loney, joka oli voittanut Pittsburgh Penguinsissa kaksi Stanley Cup -mestaruutta. Seura pelasi ensimmäisen ottelunsa 8. lokakuuta 1993 Detroit Red Wingsiä vastaan kotiareenallaan, ja hävisi maalein 7–2. Anaheim saavutti ensimmäisen voittonsa NHL:ssä kaksi ottelua myöhemmin, kun se voitti 13. lokakuuta pelatussa ottelussa Edmonton Oilersin 4–3. Päävalmentaja Ron Wilsonin johdolla Anaheim voitti ensimmäisestä 38 runkosarjan ottelustaan 14. 15. joulukuuta Anaheim voitti ensimmäisen kerran historiassaan vastustajansa nollapelillä Toronto Maple Leafsia vastaan pelatun ottelun päätyttyä Anaheimin 1–0-voittoon. Anaheimin maalivahtina ottelussa pelasi Guy Hebert. Helmikuussa 1994 Mighty Ducks oli NHL:n läntisen konferenssin kahdeksas, mutta joukkueen pudotuspelipaikan tavoittelu päättyi lopullisesti huhtikuussa San Jose Sharksille kärsityn tappion johdosta. Sekä Anaheim että Florida Panthers voittivat kauden aikana 33 ottelua varsinaisella peliajalla, mikä oli NHL:n yhden kauden ennätys laajennusjoukkueen voittojen määrässä. Lisäksi Anaheim voitti vierasotteluistaan 19, joka myös oli laajennusjoukkueiden ennätys. Kyseinen ennätys rikottiin vasta yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaudella 2017–2018 kun Vegas Golden Knights voitti peräti 22 vierasottelua. Kaikkiaan Anaheim Mighty Ducks keräsi ensimmäisen kautensa 82 runkosarjan ottelusta yhteensä 71 pistettä.
Vaikka urheilullinen menestys oli vielä ensimmäisellä kaudella seuran ulottumattomissa, Disney toi markkinoille paljon Mighty Ducks -fanituotteita, mikä nosti Anaheimin fanituotemyynnin NHL-seurojen parhaimmaksi. Anaheim herätti kiinnostusta eteläisessä Kaliforniassa, jossa jääkiekko oli vielä suhteellisen vieras laji Los Angeles Kingsin ja San Jose Sharksin mukanaoloa lukuun ottamatta. Kauden 1993–1994 Anaheimin 41 kotiottelusta 27 myytiin loppuun. Vuonna 1994 NHL:n täydennysvaraustilaisuudessa Anaheim varasi keskushyökkääjä Steve Rucchinin, joka liittyi seuraan kaudeksi 1994–1995.
Paul Kariyan ja Teemu Selänteen aikakausi thumb|left|Laitahyökkääjä Paul Kariya edusti Anaheimia yhdeksän kauden ajan, joista seitsemän kautta hän pelasi seuran kapteenina. NHL-kautta 1994–1995 viivästytti työsulku, minkä vuoksi Anaheimissa pelattiin seuraava NHL-ottelu vasta vuoden 1995 tammikuussa. Työsulkukausi oli Anaheimin vuoden 1993 ykköskierroksen varaus Paul Kariyan ensimmäinen vuosi NHL:ssä, ja hän teki 47 runkosarjan ottelussa tehopisteet 18+21=39. Työsulkukaudella Anaheim paransi edellisestä kaudestaan ja voitti 48 ottelustaan 16 keräten runkosarjassa 37 pistettä. Seura jäi kuitenkin toistamiseen pudotuspelien ulkopuolelle. Anaheimin kapteenina toimi puolustaja Randy Ladouceur, sillä Troy Loney pelasi Anaheimissa vietetyn kauden 1993–1994 jälkeen uransa lopun New York Rangersissa.
Kaudella 1995–1996 Paul Kariya nousi Anaheimin tähtipelaajaksi, ja hänet valittiin NHL:n tähdistöotteluun ainoana Mighty Ducksin pelaajana. Joukkueen maalinteko nojasi lähes yksinomaan Kariyaan, joka oli vuoden 1996 tammikuussa tehnyt runkosarjassa 51 tehopistettä ja oli koko NHL:n pistepörssin 14. sijalla. Helmikuussa 1996 Anaheim teki yhden seurahistoriansa merkittävimmistä kaupoista, kun se kauppasi Winnipeg Jetsiin puolustaja Oleg Tverdovskin, laitahyökkääjä Chad Kilgerin ja oikeuden kolmannen kierroksen varausvuoroon vuoden 1996 varaustilaisuuteen. Winnipegistä Anaheimiin sen sijaan siirtyivät yksi neljännen kierroksen varausvuoro, keskushyökkääjä Marc Chouinard ja laitahyökkääjä Teemu Selänne.
Kaudella 1996–1997 Anaheimin hyökkäyspeli oli saanut piristyksen Selänteen myötä. Selänne, Paul Kariya ja keskushyökkääjä Steve Rucchin muodostivat Anaheimin tehokkaimman hyökkäyskolmikon. Selänne oli NHL:n pistepörssissä kauden päätyttyä toinen tehopistein 51+58=109 ja Paul Kariya kolmas pistein 44+55=99. Kolmikon täydentänyt Rucchin teki kauden aikana uransa yhden kauden piste- ja syöttöennätyksen merkkauttaessaan runkosarjassa tehopisteet 19+48=67. Paul Kariya voitti jo toisen kerran peräkkäin NHL:n Lady Byng Trophyn ja pelasi Selänteen kanssa NHL:n tähdistöottelussa. Anaheim oli runkosarjassa oman divisioonansa toinen ja pääsi ensimmäisen kerran historiansa aikana pudotuspeleihin, jossa kuitenkin hävisi konferenssin semifinaaleissa Detroit Red Wingsille. Kausi oli päävalmentaja Ron Wilsonin viimeinen Anaheimissa, sillä Mighty Ducks ei halunnut jatkaa Wilsonin sopimusta. Hän valmensi seuraavalla kaudella Washington Capitalsin aina Stanley Cupin loppuottelusarjaan asti.
Uuden päävalmentajansa Pierre Pagén kanssa Anaheimin pelillinen menestys laski edellisestä kaudesta, eikä seura yltänyt kaudella 1997–1998 pudotuspeleihin. Paul Kariya oli lähes koko kauden sivussa, ja joukkueen maalinteosta lähes yksin vastannut Teemu Selänne pelasi kauden Anaheimin kapteenina Kariyan loukkaannuttua. Selänne oli 52 maalillaan koko NHL:n paras maalintekijä ja sijoittui 86 tehopisteellään NHL:n pistepörssin kahdeksanneksi.
Välivuoden jälkeen Anaheim pelasi jälleen pudotuspeleissä kaudella 1998–1999. Craig Hartsburg korvasi ennen kauden alkua Pierre Pagén seuran päävalmentajana. Anaheimin pudotuspelitaival katkesi jo ensimmäisellä kierroksella, kun se hävisi Detroit Red Wingsille otteluvoitoin 4–0. Runkosarjassa Teemu Selänne oli jälleen NHL:n paras maalintekijä 47 maalillaan, ja hän voitti kaikkien aikojen ensimmäisenä jääkiekkoilijana Maurice ”Rocket” Richard Trophyn, joka annetaan NHL:n runkosarjan parhaalle maalintekijälle kauden päätteeksi. Hän oli NHL:n pistepörssin toinen (47+60=107) ja Kariya kolmas (39+62=101).
Kolme seuraavaa vuotta olivat Anaheimille urheilullisesti vaikeita, eikä seura yltänyt pudotuspeleihin kolmeen vuoteen. Kesken kauden 2000–2001 Anaheim kauppasi Selänteen San Jose Sharksiin vaihdossa laitahyökkääjä Jeff Frieseniin, maalivahti Steve Shieldsiin ja toisen kierroksen varausvuoroon ja erotti päävalmentajansa Craig Hartsburgin kesken kauden. Anaheimia valmensi kauden loppuun Guy Charron, joka oli aiemmin toiminut seuran apuvalmentajana. Anaheim oli konferenssinsa viimeinen, ja Paul Kariyan maalinteko kärsi Selänteen siirryttyä San Jose Sharksiin.
Menestyskausi 2002–2003, omistajien vaihto ja seuran uudelleenrakentaminen thumb|left|Maalivahti Jean-Sébastien Giguère oli Anaheimin tärkeimpiä pelaajia, kun seura pelasi Stanley Cupista kaudella 2002–2003. Mike Babcock palkattiin Anaheimin päävalmentajaksi kehnosti sujuneen kauden 2001–2002 päätyttyä. Kausi oli Babcockin ensimmäinen NHL-seuran päävalmentajana, mutta hän johdatti Anaheimin jo ensimmäisellä kaudellaan oman konferenssinsa mestariksi ja Stanley Cupin loppuotteluihin. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Anaheim kohtasi jälleen Detroit Red Wingsin, mutta teki jo ensimmäisellä kierroksella yllätyksen voittaen Detroitin otteluin 4–0. Anaheimin ratkaisevan maalin teki Steve Rucchin neljännen ottelun jatkoajalla. Loppuottelusarjassa Anaheim kohtasi New Jersey Devilsin, joka kuitenkin voitti mestaruuden seitsemännessä ottelussa. Pudotuspeleissä Anaheimin ehdoton tukiranka oli maalivahti Jean-Sébastien Giguère. Kautta seuranneena kesänä Paul Kariya jätti Anaheimin siirtyäkseen Colorado Avalancheen, jossa hän sai mahdollisuuden pelata jälleen Teemu Selänteen kanssa.
NHL-kauden 2004–2005 peruutti työsulku, jonka aikana Disney pyrki aktiivisesti kauppaamaan Mighty Ducksin uuteen omistukseen. Yhtiö vastaanotti vain noin 40 miljoonan dollarin tarjouksia, mikä oli vähemmän kuin seuran alkuperäinen hinta. Kesäkuussa 2005 Broadcomin perustaja Henry Samueli ja hänen vaimonsa Susan ilmoittivat ostaneensa seuran Disneyltä 75 miljoonalla dollarilla. Samuelit lupasivat oston yhteydessä pitää seuran Anaheimissa. Brian Burke, entinen Vancouver Canucksin toimitusjohtaja, nimitettiin Anaheimin uudeksi toimitusjohtajaksi oston jälkeen 20. kesäkuuta 2005. Aiemmin IHL-seura Manitoba Moosea valmentanut, James Norris Memorial Trophylla NHL-uransa aikana palkittu entinen puolustaja Randy Carlyle palkattiin Mighty Ducksin uudeksi päävalmentajaksi vuoden 2005 elokuussa. Carlyle korvasi tehtävässä Detroit Red Wingsiin siirtyneen Mike Babcockin, ja hänestä tuli näin Mighty Ducksin historian seitsemäs valmentaja.