pienoiskuva|Gon perussäännöt ovat yksinkertaisia. Gossa on myös useita lisäsääntöjä, joiden tunteminen ei kuitenkaan ole aloittelijalle välttämätöntä pelin pelaamisen kannalta. Kuvassa go-lauta ja go-kiviä. pienoiskuva|Gon säännöt periytyvät pitkästä historiallisesta perinteestä. Nykypäivään ne ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Go on muinaisessa Kiinassa keksitty kaksin pelattava lautapeli. Gon säännöt ovat perusperiaatteeltaan yksinkertaisia, ja ne on helppo oppia. Go on pelinä kuitenkin niin monimuotoinen, että sen sääntöjen syvällisempi tuntemus on hyväksi kaikille pelaajille. Säännöt ovat peräisin pitkästä historiallisesta perinteestä, jossa ne eivät esiintyneet tarkoissa formalisoiduissa muodoissa. Nykyään varsinkin turnausten yhteydessä tarvitaan kuitenkin selkeitä sääntöjä.
Säännöistä on olemassa muutamia laajalti käytettyjä muunnelmia, jotka voidaan karkeasti jakaa joko japanilais- tai kiinalaistyylisiin sääntöihin. Kaikki muunnelmat kuitenkin kuvailevat strategisesti ja taktisesti saman pelin. Muunnelmien väliset erot koskevat lähinnä pisteidenlaskun yksityiskohtia ja harvinaisten poikkeustapausten käsittelytapoja. Aloittelijan näkökulmasta kaikki säännöt ovat käytännössä samanlaisia. Tässä artikkelissa sääntöjä kuvataan Suomessakin käytettävän japanilaisen sääntökokoelman pohjalta. Sääntökokoelmien välisiä eroja tarkastellaan tarkemmin artikkelin lopussa.
Perussäännöt
Pelaajat
Sääntö: Gota pelaa kaksi pelaajaa, musta ja valkoinen.The Go Player’s Almanac 2001, Sivu 178
Yleensä kaksi pelaajaa pelaavat toisiaan vastaan. Toinen pelaa mustilla ja toinen valkoisilla kivillä. Gota voi pelata myös useampi pelaaja. Esimerkiksi parigossa kaksi pelaajaa muodostavat keskenään yhden ryhmän ja pelaavat vuorotellen toista kahden pelaajan ryhmää vastaan. Yksi pelaaja voi myös pelata kahta tai jopa useampaa peliä yhtä aikaa eri pelaajien kanssa.
Pelivälineet
Lauta pienoiskuva|Tyhjä go-pelilauta (). Laudassa olevat yhdeksän pistettä ovat tasoituspeleissä käytettävien tasoituskivien paikkoja. Sääntö: Go on lautapeli. Laudalla on 19 pysty- ja 19 vaakaviivan muodostama neliö.
Periaatteessa gota voi pelata minkä kokoisella laudalla tahansa. Kolme ”peruskokoa” ovat 9 x 9, 13 x 13 ja 19 x 19. Aloittelijoiden on helppo opetella gon perussäännöt pienellä 9 x 9 kokoisella laudalla, koska isommilla laudoilla esiintyvät monimuotoiset strategiat eivät pääse hämmentämään vasta-alkajaa pienellä laudalla pelattaessa. Kokemuksen karttuessa aloittelija voi siirtyä joko suoraan 19 x 19 kokoiselle laudalle tai totuttautua ensin pelaamaan 13 x 13 kokoisella laudalla.
Laudan kohtaa, jossa pysty- ja vaakasuora viiva risteävät toisensa, kutsutaan risteyskohdaksi. Virallisessa peruslaudassa (19 x 19) näitä risteyskohtia on yhteensä 361.Go – Jumalten peli, Sivu 10 Seuraavassa kaaviossa esitetään 5 x 5 kokoinen lauta, johon yksi risteyskohta on merkitty punaisella ympyrällä.
(Tilan säästämiseksi kaikki kaaviot esitetään 5 x 5 kokoisina.)
Kivet
Sääntö: Kiviä on mustia ja valkoisia.
Gota pelataan mustilla ja valkoisilla kivillä, joita asetellaan yksi kerrallaan laudalle tyhjiin risteyskohtiin. Kiviä tulisi olla teoriassa loputon määrä kullakin pelaajalla, mutta käytännössä noin 180,5 kiveä riittää yhdelle pelaajalle 19 x 19 laudalla. Jos pelaajalta jostain syystä kuitenkin loppuisivat kivet, tulee niitä hankkia hänelle lisää. Kivien mahdollisella loppumisella ei saa olla vaikutusta pelin kulkuun tai sen lopputulokseen.
Kivien ominaisuudet
Yleensä kova, sileä ja miellyttävä käsitellä. Muodoltaan leveä, mutta matala nappula. Voi olla, että lukematon määrä riisin jyviä on pyöräytetty akselinsa ympäri.(kts. y-suunnassa epätavallisen paljon pullistunut riisin jyvä pyöräytettynä x- akselinsa ympäri). Go pelissä käytettäviä "kiviä" säilytetään yleensä puusta, tai muusta, tehdyssä kupissa.
Huomattavaa gon nappuloista
Go-peli ei varsinaisesti määrittele käytettävien nappuloiden muotoa, kokoa eikä ominaisuuksia lukuun ottamatta väriä. Suurin sallittu lukumäärä go-nappuloiden eri väreille on kaksi.
Kytkettyjen kivien ketju
Määritelmä: ”Ketju” koostuu kahdesta tai useammasta saman värisestä kivestä, jotka on ”kytketty” toisiinsa.Sensei's Library
Kivien kytkentä tarkoittaa sitä, että kaksi tai sitä useampi kivi on kosketuksissa toisiinsa. Tässä on viiden mustan kiven muodostama ryhmä:
Vapaus
Määritelmä: ”Vapaus” on tyhjä risteyskohta, joka on kiven tai ketjun välittömässä yhteydessä.The Go Player’s Almanac 2001, Sivu 352
Yhdellä kivellä voi olla yhteensä neljä vapautta. Tässä on kuvattu yhden valkoisen kiven ja yhden mustan ryhmän vapaudet:
Säilyvyys
Sääntö: Kerran pelattu kivi säilyy laudalla samassa risteyskohdassa mihin se on pelattu.The Go Player’s Almanac 2001, Sivu 179
Gossa kiviä ei liikutella pelilaudalla, vaan kivet pysyvät niissä paikoissa mihin ne on pelattu kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kiviä voidaan vangita, jolloin ne poistetaan laudalta ja pisteitä laskettaessa kiviä voidaan siirrellä tai poistaa laudalta sääntömuunnelmasta riippuen. Kivet on järjestettävä uudelleen alkuperäisiin asemiinsa, jos ne ovat tahattomasti liikkuneet laudalla.
Pelaaminen
Vuoropohjaisuus
Sääntö: Pelaajat vuorottelevat pelaten yhden kiven vuorollaan. Musta aloittaa.
Yleensä musta aloittaa pelaamisen. Poikkeuksena ovat tasoituspelit, joissa valkea pelaa ensin. Tasoituspeleihin liittyvät säännöt esitetään Lisäsäännöt-osiossa. Pelaajat sopivat keskenään tai arpovat sen, kumpi heistä pelaa mustilla. Virallisissa turnauksissa tai kerhoissa värit on voitu määrätä jo etukäteen.
Kiven pelaaminen
Sääntö: Kun pelaaja tekee ”siirron”, hän laittaa yhden kiven laudalle tyhjään risteyskohtaan.
Kiven saa pelata mihin tahansa laudalla olevaan tyhjään risteyskohtaan (myös laudan reunoihin), jos säännöt eivät sitä kiellä. Seuraavassa kaaviossa esitetään yksi mustan tekemä siirto:
Vangitseminen
Sääntö: Kivi tai ryhmä poistetaan laudalta, kun sen viimeinen vapaus täyttyy.The Go Player’s Almanac 2001, Sivu 180
Jos pelaaja pelaa kiven vastustajansa kiven tai ryhmän viimeisen vapauden päälle, niin hän vangitsee kyseisen kiven tai ryhmän ja poistaa sen laudalta. Pelaaja siirtää vangitsemansa kivet erilleen muista kivistä. Poistetut kivet ovat pelin lopussa hyödyksi pelaajalle. Kolmessa seuraavassa kaaviossa esitetään neljän valkoisen kiven vangitseminen. Valkoisten kivien viimeinen vapaus on merkitty punaisella ympyrällä. Pelin lopussa laudalle jää usein kiviä, joiden vangitsemista pelaaja ei voi estää. Kyseisten kivien katsotaan olevan ”kuolleita”, ja ne luetellaan kuuluvaksi toisen pelaajan vankien joukkoon. Kuolleita kiviä ei siis välttämättä tarvitse vangita, vaan viimeistään pisteitä laskettaessa ne poistetaan laudalta. Viimeisessä kaaviossa esitetään kolme kuollutta valkoista kiveä.
Itsemurha
Sääntö: Pelaaja ei saa pelata kiveään siten, että se johtaisi yhden tai useamman hänen oman kivensä välittömään poistamiseen laudalta.
Itsemurhaa koskevat säännöt vaihtelevat eri sääntömuunnelmissa. Useimmat sääntömuunnelmat kieltävät pelaajia pelaamasta niin, että pelattu kivi tulisi välittömästi poistaa laudalta vangittuna. Vasemmanpuoleiseen kaavioon on merkitty punaisella ympyrällä risteyskohta, johon valkoinen ei saa pelata. Vapautuksettomaan risteyskohtaan saa pelata vain, jos sillä siirrolla vangitaan vastustajalta yksi tai useampi kivi (mustan pelaama kivi oikeanpuoleisessa kaaviossa). Muutamissa muunnelmissa useamman kuin yhden kiven itsemurha sallitaan, sillä itsemurhasta voi joskus olla strategista hyötyä.
Passaus
Sääntö: Pelaaja voi halutessaan olla pelaamatta vuorollaan kiveä.
Yleensä pelaajat pelaavat aina vuorollaan kiven. Pelaajilla on kuitenkin aina mahdollisuus olla pelaamatta. Peli päättyy, jos molemmat pelaajat passaavat peräjälkeen.
Loppu ja voittaja
Pelaaminen päättyy, kun molemmat pelaajat passaavat peräkkäin. Sen jälkeen pelaajat suorittavat pisteiden laskennan. Pisteiden laskentatavat vaihtelevat eri sääntömuunnelmissa, mutta tavasta riippumatta eniten pisteitä ansainnut pelaaja voittaa. Pelaaja voi luovuttaa koska tahansa, jos hän katsoo olevansa niin pahasti alakynnessä, ettei pysty enää voittamaan. Pelaaja häviää välittömästi, jos häneltä loppuu peliaika (vain kun käytetään erillisiä pelikelloja).
Peli voi päättyä myös molempien pelaajien häviöön (ainakin japanilaisissa säännöissä). Niin tapahtuu, jos yksi tai useampi kivi on liikkunut laudalla, eikä niitä pystytä palauttamaan oikeisiin paikkoihinsa. Pelaaja voi tahattomasti siirtää yhtä tai useampaa kiveä pelatessaan (esimerkiksi paidan hiha voi siirtää kiviä pelaajan huomaamatta). Pelaajien on järjestettävä kivet takaisin asemiinsa. Jos he eivät pysty siihen, peliä ei voi jatkaa ja se päättyy molempien pelaajien tappioon.
Lisäsääntöjä
Pisteiden laskenta
Pisteiden laskenta on suurin yksittäinen tekijä, joka erottaa eri sääntömuunnelmia toisistaan. Yleisemmin käytössä olevat laskentatavat ovat alueeseen perustuva laskentatapa (perinteinen japanilainen sääntökokoelma) ja kiviin perustuva laskentatapa (perinteinen kiinalainen sääntökokoelma). Muitakin vähemmän käytettyjä laskentatapoja on olemassa. Pisteitä pelaajat voivat saada käytettävästä sääntökokoelmasta riippuen joko valtaamistaan tyhjistä risteyskohdista, vangitsemistaan vastustajan kivistä tai omista kivistään. Sääntökokoelmasta riippumatta jokainen edellä luetelluista on yhden pisteen arvoinen.
Japanilainen laskentatapa
Japanilaisissa säännöissä pisteiden laskenta ja voittajan määrittäminen perustuvat pelaajien valtaamiin alueisiin. Pelaajan pistemäärä lasketaan laskemalla kaikki pelaajan hallitsemat tyhjät risteyskohdat ja vähentämällä saadusta luvusta pelaajalta mahdollisesti vangittujen kivien määrä. Yleensä laskenta suoritetaan niin, että pelaajat asettavat vangitsemansa kivet vastustajansa hallitsemille alueille ja järjestävät tämän jälkeen kivet laudalla niin, että pelin lopullinen tulos on mahdollisimman helposti laskettavissa.
Alla esitetään esimerkki japanilaisen sääntökokoelman mukaisesta pisteiden laskentatavasta. Ensimmäisessä kaaviossa peli on juuri päättynyt. Pelin aikana vain yksi valkoinen ja yksi musta kivi on vangittu, eikä laudalla ole yhtään kuollutta kiveä. Toisessa kaaviossa vangit asetetaan laudalle. Kolmannessa kaaviossa kivet järjestetään niin, että alueiden laskenta on mahdollisimman helppoa. Valkean hallinnassa on 6 risteyskohtaa ja mustalla 5 risteyskohtaa. Lopullinen tulos on siis 6 pistettä valkealle ja 5 pistettä mustalle. Valkea voittaa pelin yhdellä pisteellä.
Kiinalainen laskentatapa
Kiinalaisissa säännöissä voittaja määritellään kivien avulla seuraavasti.The Go Player’s Almanac 2001, Sivu 192 Laudalta poistetaan ensin kaikki kuolleet kivet ja sitten kaikki valkoiset kivet. Tämän jälkeen mustan hallitsemat alueet täytetään kokonaan mustilla kivillä. Sitten mustien kivien määrä lasketaan. Musta voittaa pelin, jos laudalla on kiviä enemmän kuin puolet laudan risteyskohtien määrästä. 19 x 19 kokoisella laudalla on 361 risteyskohtaa, joten musta voittaa jos hänellä on kiviä laudalla 181 tai sitä enemmän. Muussa tapauksessa pelin voittaa valkeilla pelaava pelaaja. Mustan alueet voidaan myös jättää täyttämättä, jolloin mustan pistemäärä lasketaan laskemalla japanilaisen laskentatavan tavoin mustan hallitsemien tyhjien risteyskohtien määrä ja laudalla olevien mustien kivien määrä.
Alla esitetään esimerkki kiinalaisten sääntöjen mukaisesta pisteenlaskennasta. Ensimmäisessä kaaviossa peli on juuri päättynyt. Toisessa kaaviossa laudalta poistetaan yksi mustan ja yksi valkean kuollut kivi. Kolmannessa kaaviossa valkoisen kivet poistetaan laudalta. Viimeisessä kaaviossa mustan alueet täytetään mustilla kivillä. Mustalla on laudalla yhteensä 13 kiveä eli enemmän kuin puolet laudan risteyskohtien lukumäärästä (tässä esimerkissä laudalla on yhteensä 25 risteyskohtaa). Musta voittaa pelin.
Dame