Viktor Frithiof Strandell () oli suomalainen arkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Strandell suunnitteli erityisesti kotikaupunkiinsa Turkuun lukuisia uusrenessanssi- ja jugendrakennuksia.
Strandell perusti vuonna 1897 oman arkkitehtitoimiston Turkuun ja nousi nopeasti kaupungin johtavaksi arkkitehdiksi. Hänen läpimurtotyönsä oli Verdandin talo (1898), joka edustaa uusrenessanssityyliä. Jugendkaudella hän suunnitteli useita merkittäviä rakennuksia, kuten Hjortenin (1904), Priman talon (1904), Betel-kirkon (1906), Åbo Aktiebankin (1907) ja Hamburger Börsin (1909).
Elämä Lapsuus pienois|pysty|vasen|Strandell nuorena. Frithiof Strandellin vanhemmat olivat varakas liikemies Viktor Leonard Bernhard Strandell ja Johanna Dorothea Mahlstedt. V. L. B. Strandell oli aloittanut uransa kauppa-apulaisena, mutta aikaa myöten hänestä oli tullut Turussa hyvin tunnettu ja vaikutusvaltainen liikemies. Hän oli pitkäaikainen kaupunginvaltuuston jäsen, muun muassa Auran panimon perustaja sekä mukana Turun Verkatehtaan liiketoiminnassa ollen perustamassa uudelleen vuonna 1885 Turun Verkatehtaan Osakeyhtiötä, joka jatkoi konkurssiin menneen Multavieru Osakeyhtiön toimintaa. Frithiofin äiti Johanna Dorothea Strandell oli syntynyt Liepājassa ja muuttanut Turkuun isänsä liikemies Jean Mahlstedtin kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista Frithiofin lisäksi aikuiseksi elivät yksi tytär ja kolme poikaa: Ingeborg Eleonora Henriette (1864–1947), Ivar Hjalmar (1866–1929), Mårten Oskar (s. 1869) ja John Bernhard (1871–1944). Strandellin perheen asunto sijaitsi puutalossa Turun kauppatorin laidalla, Kauppias- ja Yliopistonkadun kulmassa.
Strandellin veljistä Ivar jäi asumaan Turkuun, jossa hän toimi apteekkarina omistamassaan Turun Keskus Apteekissa. Oskar ja John Strandell perustivat yhdessä O. & J. Strandell Osakeyhtiön, jonka toimialaa olivat miesten asusteiden myynti sekä höyrylaivamatkojen välittäminen Ruotsiin ja Venäjälle. Oskar Strandell johti yrityksen toimintaa keskuspaikasta Tampereelta Tirkkosen talosta, ja John Strandell huolehti yrityksen konttorista Viipurissa. Yrityksellä oli konttori myös Turussa. Kaikki veljekset ottivat osaa myös isänsä liiketoimiin toimimalla esimerkiksi Turun Verkatehtaan Osakeyhtiön hallituksessa. Strandellin sisar Ingeborg avioitui helsinkiläisen oopperalaulaja Carl Gregori Aminoffin kanssa, josta tuli myöhemmin Turun tullikamarin ylitarkastaja.
Opinnot ja työuran alku pienoiskuva|Strandell (vasemmalla) ystävineen noin vuonna 1890. Frithiof Strandell suoritti Turussa ruotsalaisen reaalikoulun vuosina 1878–1883. Hänen luokkatovereihinsa lukeutui Stefan Michailow, josta myös tuli myöhemmin Turussa hyvin tunnettu arkkitehti. Strandell jatkoi opintojaan vuonna 1884 Helsingin Polyteknillisestä opistossa eli nykyisessä Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa. Hänen opettajanaan oli muun muassa Turussakin hyvin tunnettu arkkitehti Gustaf Nyström, joka oli suunnitellut esimerkiksi Turun kauppahallin ja taidemuseon.
Valmistuttuaan vuonna 1888 Strandell teki työharjoittelun Konstantin Kiseleffin ja Elia Heikelin rakennustoimistossa Helsingissä, kunnes lähti vuosiksi 1891–1892 opintomatkalle Italiaan, Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Tšekkiin tutustumaan maiden arkkitehtuuriin. Mukana matkoilla oli myös ainakin Firenzessä opiskelutoveri Otto F. Holm.
Matkoilta palattuaan Strandell työskenteli jonkin aikaa Eskilstunassa puunjalostustehtaalla, kunnes hän palasi kotikaupunkiinsa Turkuun johtamaan Turun puunjalostustehdasta vuoteen 1897 saakka. Hänen isänsä oli tehtaan osakas ja johtokunnan jäsen. Uransa alkukaudella Strandell suunnitteli rakennusten lisäksi myös puuhuonekaluja. Kyseisestä puunjalostustehtaasta tuli myöhemmin vuonna 1905 osa Bomanin kalustetehdasta.
Perhe-elämä Uransa vilkkaan alkuvaiheen aikana Strandell pysyi poikamiehenä 38-vuotiaaksi asti, kunnes avioitui vuonna 1903 ruotsalaisen Tora Aqvilina Larssonin (1875–1959) kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä: Gunnar (s. 1904), Karin (s. 1905), Greta (1907–1991), Erik (s. 1908), Håkan (1910–2002) ja Folke (1913–1991). Perheen kaupunkiasunto Turussa oli Strandellin suunnittelemassa Hjortenissa. Perhe asui toisessa kerroksessa ja Strandellin isä kolmannessa kerroksessa. Myös Strandellin arkkitehtitoimiston konttori sijaitsi asunnon yhteydessä. Strandellin suunnittelema perheen puinen kesähuvila sijaitsi Hirvensalon saaren Maanpäässä Ruissalon Yleistä käytävää vastapäätä. Strandellia on kuvailtu leppoisaksi mieheksi, joka asetti perhe-elämän uran edelle. Hän esimerkiksi kieltäytyi ottamasta vastaan hänelle tarjottua Turun kaupunginarkkitehdin virkaa. Osittain syynä kieltäytymiseen on voinut olla myös se, ettei virkamiesarkkitehteja arvostettu samalla tavalla kuin omaa toimistoa pitäviä arkkitehteja.
Varsinaisen ammattinsa lisäksi Strandell oli myös harrastajavalokuvaaja, joka voitti valokuvillaan myös palkintoja. Hän harrasti myös innokkaasti purjehdusta.
Ura Oman arkkitehtitoimiston perustaminen Strandell päätti perustaa oman yksityisen arkkitehtitoimistonsa vuonna 1897. Hänen toimistonsa sijaitsi aluksi syrjäisessä osoitteessa Eerikinkatu 41. Sieltä hän siirsi toimistonsa ensin 1900-luvun alussa Turun kaupungintalon alakertaan ja Hjortenin valmistuttua vuonna 1904 asuntonsa yhteyteen osoitteeseen Kaskenkatu 2.
Strandellin varhaiset työt arkkitehtina olivat lähinnä kesähuviloita ja muita pieniä Turun kaupungin ulkopuolella olleita rakennuksia. Hyvien suhteidensa ansiosta Strandellilla riitti töitä arkkitehtina alusta lähtien, ja hän oli myös menestyvä liikemies. Tämä oli suuri syy siihen, miksi Strandell sai pian suunniteltavakseen Turussa useita johtavien liikemiesten tilaamia rakennuksia.
Verdandin talo läpimurtotyönä
pienoiskuva|Verdandin talo kuvattuna vuonna 2021. Strandellin läpimurtotyö oli Turkuun vuosina 1897–1898 rakennettu vakuutusyhtiö Verdandin talo. Ennen Verdandin rakentamista osoitteessa Aurakatu 1 sijaitsi Charles Bassin piirtämä yksikerroksinen puutalo. Uudisrakennushankkeen takana oli tunnettuja turkulaisia liikemiehiä, muun muassa veljekset Ernst ja Magnus Dahlström. Liikemiehet olivat Svenska bildningens vännerin (SVB) eli ruotsalaisen sivistyksen ystävien yhdistyksen jäseniä. Vuonna 1897 yhdistyksen piirissä perustettiin uusi kiinteistöyhtiö Fastighetsaktiebolaget Verdandi, jonka tavoitteena oli rakentaa Aurakatu 1:n tontille nelikerroksinen liike- ja asuinpalatsi.
Yhtiö julisti suunnittelukilpailun, jolla haettiin vaikuttavaa ja luottamusta tulevaisuuteen herättävää rakennusta. Nuori Frithiof Strandell oli juuri palannut takaisin Turkuun opintomatkaltaan Euroopasta Firenzestä. Arkkitehtinä Strandell oli vielä tuntematon, mutta hän oli perheyhteyksiensä vuoksi hyvin verkostoitunut kotikaupungissaan. Omistajien 12. lokakuuta 1896 pitämässä kokouksessa Strandell julistettiin kilpailun voittajaksi ja hänet päätettiin kutsua rakennuksen suunnittelijaksi. Ehdokkaina oli loppusuoralla myös helsinkiläinen rakennusmestari Elia Heikel sekä ajankohdan Suomen suurin arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Kaikki ehdotukset arvosteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer, joka oli suunnitellut esimerkiksi Turun ensimmäisen rautatieaseman.
Nelikerroksinen rakennus edustaa 1800-luvun lopun rakennustaiteen tyypillistä kansainvälistä tyyliä, jota esiintyy useissa kaupungeissa, esimerkiksi Berliinissä, Wienissä ja Pariisissa. Talossa näkyvät Strandellin Firenzestä saamat vaikutteet. Linnankadun kulman torniratkaisu löytyy sellaisenaan Wienin keskustasta. Suomessa samaa tyylisuuntaa edustavat esimerkiksi Helsingin Grönqvistin talo ja Hotelli Kämp sekä Tampereen Ruuskasen talo. Uusrenessanssipiirteiden osalta Verdandin talo edustaa melko hillittyä linjaa: Vaikka rakennuksen julkisivussa on runsaasti koristeluita, niiden symmetria luo ilmeeseen vähäeleisyyttä. Julkisivua on ryhmitelty harkotuksilla. Rakennuksen kulmassa on pyöreä torni, jonka suunta on kohti Turun kauppatoria. Sisätilojen maalaukset ja koristeet ovat maalarimestarien Samuel Koskisen ja Isak Elgin tekemiä. Rakennustöitä johti Turun kauppahallin rakentanut rakennusmestari A. J. Hindström, joka oli myös yksi Verdandin talon osakkaista. Strandellin suunnitellessa rakennusta Turussa aiottiin muuttaa koko Aurakatu ja Kaskenkatu lehtipuiden reunustamaksi bulevardiksi. Myöhemmin suunnitelma hylättiin kustannussyistä. Yksi Verdandin talon ensimmäisistä uusista asukkaista oli myös Strandellin isä uuden ruotsalaisen vaimonsa kanssa.
Jugend-kausi pienoiskuva|Strandellin ensimmäinen jugendrakennus Maijala, kuvattuna kesäkuussa 2022. Verdandin talon valmistuttua Strandell vaihtoi tyylisuuntaansa jugendiin, ja hänestä tuli vilkkaan rakentamiskauden aikana Turun kysytyin arkkitehti yli vuosikymmenen ajaksi. Jugend oli vastareaktio uusrenessanssin kaltaisille kertaustyyleille ja ennakoi tulevaa funktionalismia. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely oli tyylin läpimurto, ja sen jälkeen tyylisuunta sai myös Turussa runsaasti huomiota lehdistössä, ja siitä kehittyi kaupungissa omaperäinen suuntaus. Strandell omaksui uuden tyylin nopeasti.
Uuden tyylin mukaisia rakennuksia rakennuttivat yksityishenkilöt, liikeyritykset ja kiinteistä- ja asunto-osakeyhtiöt. Strandellin ohella uutta tyyliä edustivat Turussa etenkin arkkitehti Alexander Nyström sekä useita puutaloja suunnitelleet rakennusmestariveljekset Adrian ja Kaarlo Thomander. Uudet jugendtalot eivät ainoastaan näyttäneet ulkoisesti erilaiselta, vaan ne suunniteltiin myös sisätiloiltaan, valaistukseltaan, rakennustavaltaan ja esimerkiksi lämmityksen osalta uudella tavalla. Aikakauden uutuus olivat myös hissit, joita kuitenkin rakennettiin vain harvoihin rakennuksiin.
Strandellin omaa jugend-tyyliä luonnehtii samanlainen tietty kepeys ja koristeellisuus, joka yhdistää valtaosaa Turun jugend-rakennuksista. Kalevalasta ja Suomen luonnosta inspiraatiota hakeneet raskaat graniittijulkisivut eivät saaneet Turussa samanlaista suosiota kuin Helsingissä. Sen vuoksi turkulaisessa jugendissa on vähemmän viittauksia Suomen kansallisromanttisuuteen, ja siinä voidaan nähdä eurooppalaisempaa ilmettä. Ensimmäinen Strandellin jugendrakennus on vuonna 1901 valmistunut Maijalan huonekalutehtaan johtajan, puuseppämestari Johan Alfred Maijalan asuinrakennus Humalistonkatu 14:ssä. Pieni kivinen rakennus ilmentää hyvin Strandellin tuotannon siirtymistä kertaustyyleistä jugendiin, ja se on lähellä Tukholmassa suosioon noussutta eklektismiä. Rakennuksen portaali on kauniisti pyöristetty, ja sen yllä on koristeena siro metalliparveke. Asuinrakennuksen takana samalla Maijalan tontilla sijaitsi huonekalutehtaan käytössä ollut pihasiipi.
Strandellin näkyvimpiä töitä Turussa ovat niin sanotut jugendlinnat, joihin lukeutuvat muun muassa Pantern, Albatross sekä Hjorten. Myöhemmin Strandellin kuoleman jälkeen jugendrakennusten purkaminen sai Turussa erityisen paljon huomiota, kun Strandellin suunnittelema Hamburger Börs Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmasta purettiin vuonna 1976 uudemman rakennuksen tieltä. Paikalle jäi edelleen vanhempi osa rakennuksesta, jonka nykyinen ulkoasu on Strandellin käsialaa.
Hjorten
pienoiskuva|Hjorten kuvattuna kesäkuussa 2022.
Näkyvällä paikalla Vartiovuorenmäen kupeessa sijaitseva asunto-osakeyhtiö Hjorten oli ensimmäinen Strandellin suunnittelema jugendlinna. Strandell muutti itse asumaan 3-kerroksisen Hjortenin puistonpuoleisen päädyn toiseen kerrokseen. Hänen isänsä kauppias V. L. B. Strandell asui talon kolmannessa kerroksessa suoraan poikansa asunnon yläpuolella. Vuonna 1904 valmistuneen talon nimi Hjorten (peura) tulee C. L. Engelin piirtämän Turun asemakaavan korttelinnimestä.