Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.

Tausta Säätiön perustivat viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.

Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä Suomen Kirjailijaliitto aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.

Taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat siten, että kuvataiteilijoilla on käytössään on 24 ateljeeta, näyttämötaiteilijoilla 16 asuntoa ja säveltaiteilijoilla 13 asuntoa.

Taiteilijakodin arkkitehtuurista Testamentti astui voimaan Maria Lallukan kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslén. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa Hesperianesplanadille päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin muun muassa Viipurin kirjasto.

Elite Rakennuksen historiaan liittyy läheisesti vieressä sijaitseva ravintola Elite, jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisin heistä oli ehkä Tauno Palo, jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava 26 taulun taidekokoelma. Tauluista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia: V. Hervo, ”Stilleben” (1954); P. Lindfors, ”Lappi” (1940); T. Mäntynen, ”Miehiä” (1982), ”Joen rannalla” (1986), ”Kulmakapakka” (1986); M. Visanti, ”Väinämöinen ja Aino” (1955), ”Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” (1955) ja ”Neitsyt Maria” (1954).

Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita

Kuvataiteilijoita Lauri Ahlgrén, taidegraafikko Göran Augustson, graafikko ja maalari Hugo Backmansson, taidemaalari Kari Cavén, kuvanveistäjä Outi Heiskanen, taidegraafikko Väinö Hervo, taidemaalari Helena Hietanen, kuvanveistäjä Reino Hietanen, taidemaalari Eila Hiltunen, kuvanveistäjä Viktor Jansson, kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen, kuvanveistäjä Tero Laaksonen, taidemaalari Lauri Laine, taidemaalari Kuutti Lavonen, taidegraafikko ja taidemaalari Viktor Malmberg, kuvanveistäjä Veikko Marttinen, taidemaalari Jukka Mäkelä, taidemaalari Tuomas Mäntynen, taidemaalari Eero Nelimarkka, taidemaalari Jaakko Niemelä, kuvanveistäjä Laila Pullinen, kuvanveistäjä Markku Pääkkönen, taidemaalari Essi Renvall, kuvanveistäjä Tyko Sallinen, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, taidemaalari Kain Tapper, kuvanveistäjä Ellen Thesleff, taidemaalari Matti Visanti, taidemaalari Tommi Toija, kuvanveistäjä

Säveltaiteilijoita Ilmari Hannikainen, säveltäjä, pianisti Armas Järnefelt, säveltäjä Robert Kajanus, kapellimestari, säveltäjä Uuno Klami, säveltäjä Leevi Madetoja, säveltäjä Aarre Merikanto, säveltäjä Selim Palmgren, säveltäjä Einar Englund, säveltäjä Erik Bergman, säveltäjä Ulf Söderblom, kapellimestari Pirjo Bergström, säveltäjä Arttu Takalo, säveltäjä Anita Välkki, oopperalaulaja

Näyttämötaiteilijoita Siiri Angerkoski, näyttelijä Hugo Hytönen, näyttelijä Emmi Jurkka, näyttelijä Tauno Palo, näyttelijä Uuno Laakso, näyttelijä Ossi Ahlapuro, näyttelijä Anja Pohjola, näyttelijä Kalevi Kahra, näyttelijä Heikki Kinnunen, näyttelijä Ritva Valkama, näyttelijä Vesa Vierikko, näyttelijä Juha Kandolin, näyttelijä Uljas Kandolin, näyttelijä Heidi Krohn, näyttelijä Sulevi Peltola, näyttelijä Elli Castrén, näyttelijä Jaakko Kytömaa, näyttelijä

Galleria

Katso myös Lallukan talo Juho Lallukka

Lähteet Verkkosivut Lallukan säätiön kotisivu Taidekeskus Salmela, Wiipurin taiteilijaresidenssi. Ravintola Elite, historia.

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla Lallukan taiteilijakoti, Kansan kuvalehti, 02.06.1933, nro 23, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Lallukan taiteilijakoti vihittiin eilen tarkoitukseensa. Arvokas juhlatilaisuus tasavallan presidentin läsnäollessa Juho Lallukan syntymäpäivänä, Helsingin Sanomat, 04.02.1934, nro 33, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot "Lallukkalaiset". "Taiteilija Lallukka" ja hänen talonsa sisältä ja ulkoa, Seura, 11.12.1935, nro 50, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kodittomat kirjailijat, Suomen Kuvalehti, 12.02.1938, nro 6, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Helsingin asuinrakennukset Luokka:Helsingin kulttuuri Luokka:Etu-Töölö Luokka:Taiteilijoiden työtilat