Eteläsotho on bantukieliin kuuluva kieli, joka on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä ja Lesothon kansalliskieli. Eteläsotho jaetaan kahteen päämurteeseen ja sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa pohjoissotho ja venda. Eteläsothon katsotaan olevan elinvoimainen. pienoiskuva|Puhuttua eteläsothoa Eteläsothoa kirjoitti ensimmäisenä ranskalainen lähetyssaarnaaja Eugene Casalis vuonna 1833, ja hän myös julkaisi vuonna 1841 kielen ensimmäisen kieliopin Études sur la Langue Sechuanan.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin ensimmäistä kertaa kokonaan eteläsothoksi vuonna 1874.
Fonologia Eteläsothon äännerakenne on samanlainen kuin muiden sotho–tswana-kielten mutta eroaa monista muista bantukielistä. Vokaaliäänteitä on runsaasti, mutta itse vokaalifoneemeja on yhdeksän, joita vastaa oikeinkirjoituksessa viisi vokaaligrafeemia. Konsonanttivarasto on laaja ja sisältää naksausäänteitä. Monien sotho–tswana-kielten tapaan eteläsothossa ei ole prenasalisoituja konsonantteja, jotka ovat yleisiä muissa bantukielissä. Toisaalta muista sotho–tswana-kielistä poiketen eteläsothossa on naksausäänteitä eli avulsiiveja, jotka ovat vaikutteita khoisankielistä ja ngunikielistä.
Vokaalit Etinen Keskinen Takainen Suppea ɨ | ʉ Lähes suppea Puolisuppea Puoliväljä Väljä Lähde:
Konsonantit Labiaalit Alveolaarit Postalveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit Glottaalit keskiset lateraaliset Naksaus-äänteet glottalisoidut aspiroidut nasalisoidut Nasaalit Klusiilit ejektiivit aspiroidut soinnilliset () Affrikaatat ejektiivit aspiroidut / Frikatiivit soinnittomat soinnilliset / Approksimantit Tremulantit
on :n allofoni ja esiintyy vain ennen suppeita vokaaleja
Lähde:
Kielinäyte
Lähteet
Aiheesta muualla Eteläsothonkielinen Wikipedia
Luokka:Bantukielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Lesothon kielet