Javier Felipe Ricardo Pérez de Cuéllar y de la Guerra (19. tammikuuta 1920 Lima, Peru – 4. maaliskuuta 2020 Lima, Peru) oli perulainen diplomaatti ja Yhdistyneiden kansakuntien viides pääsihteeri.Muutosten vuosisata 8, s. 270. (Alkuteos Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts: Passing Parade.) Suomalaisen laitoksen toimittanut Seppo Zetterberg. WSOY, Helsinki 1995. Hän toimi tehtävässä 1. tammikuuta 1982 – 31. joulukuuta 1991.
Vuonna 1995 Pérez de Cuéllar oli ehdokkaana Perun presidentiksi, mutta hävisi vastaehdokkaalleen Alberto Fujimorille. Pérez de Cuéllar toimi Perun pääministerinä marraskuusta 2000 heinäkuuhun 2001. Viimeksi hän toimi Perun suurlähettiläänä Ranskassa. Loppuvuosinaan hän asui Johor Bahrussa, Malesiassa
Diplomaattinen ura Pérez de Cuéllar liittyi Perun ulkoministeriöön vuonna 1940 ja toimi diplomaattina vuodesta 1944 ensin Perun suurlähettilään sihteerinä Ranskassa ja sittemmin Britanniassa, Boliviassa, Brasiliassa, Sveitsissä, Neuvostoliitossa ja Venezuelassa. Cuéllar oli nuorin Perun YK:n yleiskokouksen jäsen osallistuessaan yleiskokoukseen Lontoossa vuonna 1946. Hänestä tuli Perun YK:n suurlähettiläs vuonna 1971. Hän toimi myös Perun YK:n yleiskokouksen delegaation puheenjohtajana vuoteen 1975.
Vuosina 1973–1974 Pérez de Cuéllar edusti maata turvallisuusneuvostossa, ja oli sen puheenjohtaja Kyproksen kriisin aikana heinäkuussa 1974. Syyskuussa 1975 YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti hänet Kyproksen erityislähettilääksi. Tehtävä kesti joulukuuhun 1977, jolloin hän sai töitä Perun ulkoministeriössä.
Tultuaan takaisin YK:hon hänet nimitettiin erityislähettilääksi Afganistaniin ja Pakistaniin.
YK:n pääsihteeriksi Pérez de Cuéllar valittiin 31. joulukuuta 1981 YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimin seuraajaksi idän ja lännen välisenä kompromissiehdokkaana. Suomessa hän vieraili ainakin huhtikuussa 1983. Hänet valittiin jatkokaudelle pääsihteeriksi vuonna 1986. Hän joutui selvittämään Falklandin sotaa ja tukeutui Contadora-ryhmään edistääkseen rauhaa Keski-Amerikassa. Hän neuvotteli Namibian itsenäisyyden ja yritti selvittää Länsi-Saharassa Marokon ja Polisarion vastaista kiistaa. Pérez de Cuéllaria ei nimitetty enää kolmannelle kaudelle, ja hänen uransa YK:n pääsihteerinä päättyi 31. joulukuuta vuonna 1991. Hänen seuraajakseen valittiin Boutros Boutros-Ghali.
Pääsihteerinä Pérez de Cuéllar oli keskeisesti vaikuttamassa Irakin ja Iranin sodan aselevon aikaansaamiseen 1988 ja yrityksissä estää Persianlahden sodan syttyminen 1991. Vuonna 1988 Pérez de Cuéllar otti Oslossa vastaan YK:n rauhanturvajoukoille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 39. Helsinki: Otava, 1989.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:YK:n pääsihteerit Luokka:Perulaiset poliitikot Luokka:Perulaiset diplomaatit Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet perulaiset