Minsk (, ) on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Minsk on hallinnollisesti suoraan tasavallan alaisuudessa tasavallan alueiden (maakuntien) tapaan.
Kaupungissa asuu yli 1,9 miljoonaa ihmistä, siellä on 14 yliopistoa ja se on Valko-Venäjän opetuksen ja kulttuurin keskus sekä tärkeä teollisuuskaupunki. Vuonna 2012 kaupungin osuus oli noin neljäsosa koko maan bruttokansantuotteen kertymisessä.
Minsk on myös Minskin alueen (ympäröivä maakunta) ja Minskin piirin keskus. Kaupungissa sijaitsee Itsenäisten valtioiden yhteisön päämaja.
Historia
Minskin alueen asutushistoria alkaa viimeistään 800-luvulta. Se oli Kiovan Rusin hallussa vuoteen 980 mennessä. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa vasta vuonna 1067, mitä pidetään siksi kaupungin perustamisvuotena. Kronikan mukaan vuoden 1067 maaliskuussa kaupunki tuhottiin Kiovan ruhtinaan ja Polatskin ruhtinaan joukkojen välisessä taistelussa. Kaupungin väestö ja karja hävitettiin perinpohjaisesti myös 1084 ja 35 vuotta myöhemmin.
Kiovan jälkeen kaupunkia hallitsivat liettualaiset ja puolalaiset. Vuonna 1654 Venäjän Aleksei Mihailovitšin joukot valloittivat Minskin. Puolalaiset kaappasivat sen takaisin 1667. Kaupunki kärsi pahoin sotatoimista. Myös suuri Pohjan sota teki tuhoja, kun Ruotsin Kaarle XII ja Venäjän Pietari Suuri valloittivat kaupungin vuosina 1708 ja 1709.
Vuoden 1793 Puolan toisessa jaossa Minsk liitettiin Venäjän keisarikuntaan, jossa siitä tuli Minskin kuvernementin hallintokeskus. Venäjä perusteli alueen haltuunottoa ”vaarallisen vallankumouksen” torjumisella. 1800-luvun aikana kaupunkia ja sen kulkuyhteyksiä kehitettiin voimakkaasti. Valko-Venäjän itsenäistymisajatus tuli selkeästi esille joulukuussa 1917 pidetyssä Minskin konferenssissa, ja maaliskuussa 1918 itsenäisyysliike julisti Valko-Venäjän kansantasavallan syntyneeksi. Ajatus jäi kuitenkin haaveeksi ja alue liitettiin Neuvostoliittoon.
Vuonna 1939 kaupungissa asui runsas 238 000 henkeä. Valkovenäläisiä oli 124 000 (runsas puolet) ja juutalaisia noin 71 000 (vajaa kolmannes). Vuosille 1937–41 ajoittuvat mittavat Stalinin puhdistukset kaupungissa; kymmenien tuhansien ihmisten teloituksista muistuttavat Minskin kehätien pohjoispuolella sijaitsevat Kurapatyn metsän ristit. Toisessa maailmansodassa Minsk oli Saksan miehittämä 28. kesäkuuta 1941 ja 3. heinäkuuta 1944 välisenä aikanaОсвобождение городов ja koko kaupunki vaurioitui pahasti. Saksalaiset miehittäjät surmasivat suuren osan kaupungin väestöstä. Heti kaupungin eteläpuolella sijaitsi sodan aikana Maly Trastsjanets -tuhoamisleiri.
Asukasluvun kehitys Vuosi 1811 1840 1863 1897 1914 1931 1939 1959 1970 1979 1989 1999 2009 Väkiluku
Maantiede ja ilmasto Minsk sijaitsee Svislatsjoen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteessä. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 220 metriä.
Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22,3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lämpötila on −9,8 astetta.Climate Charts
Väestö ja aluejako Lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan pääkaupunki Minskissä asui 1 836 808 ihmistä. Heistä miehiä oli 45,9 % (843 776) ja naisia 54,1 % (993 032).
Kaupunki jakautuu hallinnollisesti yhdeksään piiriin (raion):
väri nro valkovenäjäksi venäjäksi suomeksi asukasluku Цэнтральны раён, Tsentralny rajon Центральный район, Tsentralnyi rajon Keskinen piiri 111 235 Савецкі раён, Savetski rajon Советский район, Sovetski rajon Neuvoston piiri 162 315 Першамайскі раён, Peršamaiski rajon Первомайский район, Pervomaiski rajon Toukokuun ensimmäisen piiri 213 985 Партызанскі раён, Partyzanski rajon Партизанский район, Partizanski rajon Partisaanin piiri 97 592 Заводскі раён, Zavodski rajon Заводской район, Zavodskoi rajon Tehtaan piiri 238 798 Ленінскі раён, Leninski rajon Ленинский район, Leninski rajon Leninin piiri 215 151 Кастрычніцкі раён, Kastrytšnitski rajon Октябрьский район, Oktjabrski rajon Lokakuun piiri 155 061 Маскоўскі раён, Maskouski rajon Московский район, Moskovski rajon Moskovan piiri 270 240 Фрунзенскі раён, Frunzenski rajon Фрунзенский район, Frunzenski rajon Frunzen piiri 372 431
Useilla Minskin asuinlähiöillä on oma täsmentävä nimensä (mikroalue).
Talous Minsk on merkittävä kauppa- ja teollisuuskaupunki, jossa on muun muassa kone-, auto-, traktori-, radio- ja työkaluteollisuutta.
Teollisuustuotannon merkitys on pienentynyt Neuvostoliiton hajottua 1991 ja turvattujen sisämarkkinoiden pienennyttyä tämän seurauksena. Minskin autotehdas (MAZ) valmistaa raskaita ajoneuvoja, Minskin traktoritehdas tuottaa Belarus-traktoreitaBelarus Tractors ja BelOMO optisia laitteita.
Liikenne Paikallisliikennettä hoitavat kahdeksan raitiovaunulinjaa ja yli 70 johdinautolinjaa. Minskin metro avattiin vuonna 1984 kahdeksalla asemalla; vuonna 2014 asemia oli 29 ja rataverkon pituus 37 km.Minsktrans Rakenteilla on poikittainen kolmas linja sekä suunnitteilla myös neljäs linja.
Minskiä on viime vuosikymmeninä palvellut kaksi lentoasemaa: päälentokenttä Minskin kansallinen lentoasema vuodelta 1982 sijaitsee 42 kilometriä keskustasta itään. Vanhempi lentoasema eli Minsk-1 sijaitsee keskustan eteläpuolella; se perustettiin jo 1933. Kaupunkilentokentän alueelle on suunniteltu Minskin uutta liikekeskusta ja asuintaloja; lentoliikenne kentän kautta on jo hiipunut.
Minskin keskusrautatieasemalta ja lukuisilta muilta Valko-Venäjän rautateiden Minskissä sijaitsevilta asemilta (esimerkiksi Minskin Kulttuuri-instituutin asema, Minsk-Läntinen, Minsk-Eteläinen, Minsk-Itäinen, Minsk-Pohjoinen) pääsee kätevästi Minskin ympäristöön ja muualle Valko-Venäjälle. Minskistä on hyvät rautatieyhteydet myös ulkomaille.
Kaukoliikenteen linja-autoasemista tärkeimmät ovat päärautatieaseman vieressä sijaitseva Minskin keskuslinja-autoasema, kaupungin koillisosan Moskovan linja-autoasema ja Itäinen linja-autoasema.
Museoita ja nähtävyyksiä
Toisessa maailmansodassa pahoin vaurioitunut Minsk on rakennettu suurelta osin sotavuosien jälkeen. Silti useita kirkkoja ja kansallisesti merkittäviä rakennuksia kuten arkkitehti Iosif Lanhbardin suunnittelemat Hallituksen talo (1934) ja Valko-Venäjän kansallisooppera ja -baletti (1939) säilyi melko ehjänä sotavuosien läpi. Useita sodassa tuhoutuneita tai sodan jälkeisenä neuvostoaikana rapistuneita rakennuksia on kunnostettu tai rakennettu jopa täysin uudestaan. Esimerkiksi Valko-Venäjän kirkot olivat neuvostovuosina miltei poikkeuksetta muussa käytössä. Keskustaan on uudelleenrakennettu jopa Venäjän keisarikunnan aikana hävitettyjä kohteita, kuten vanha raatihuone. Suurin syy koko Minskin rakennuskannan nuoruuteen on kuitenkin kaupungin väkiluvun moninkertaistumisen sotaa edeltävästä runsaasta 200 tuhannesta nykyiseen 1,9 miljoonaan kaupungistumisen seurauksena.
Voiton aukio (muistomerkki 1954) Valko-Venäjän kansallinen taidemuseo (M. Baklanav, 1957) Itsenäisyyden aukio Minsk on sankarikaupunki -muistomerkki (V. Zankovitš, V. Jevsejev, V. Kramarenka ja V. Romanenko, 1985) Kyynelten saari (J. Pavlov, 1996) Jama-muistomerkki (suom. kuoppa)
Uudempaa, 2000-luvulla valmistunutta arkkitehtuuria edustavat esimerkiksi Minskin keskusrautatieasema (V. Kramarenka ja M. Vinahradau, 2000), Tasavallan palatsi (M. Pirogov, 2001), Valko-Venäjän kansalliskirjasto (M. Vinаhradаu ja V. Kramarenka, 2006) ja Minsk-Arena (V. Kutsko, 2010).
Tiede ja koulutus pienoiskuva|oikea| Kasvatustieteellisen valtionyliopiston päärakennus Itsenäisyyden aukiolla (arkkitehti G. Zaborski ja muut, 1990) Minskissä on yli 30 ylempää korkeakouluopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 on yliopistoa tai akatemiaa. Merkittäviä korkeakouluja ovat muun muassa (kesken, käännökset alustavavia):
Maksim Tankalle omistettu Valko-Venäjän kasvatustieteellinen valtionyliopisto (БДПУ імя Максіма Танка) Minskin kielitieteellinen valtionyliopisto (МДЛУ) Saharovin kansainvälinen ympäristötieteiden yliopisto Valko-Venäjän informatiikan ja radioelektroniikan valtionyliopisto Valko-Venäjän kansallinen tekninen yliopisto (БНТУ) Valko-Venäjän kulttuurin ja taiteen valtionyliopisto (БГУКИ) Valko-Venäjän fyysisen kulttuurin valtionyliopisto (БДУФК) Valko-Venäjän lääketieteellinen valtionyliopisto (БДМУ) Valko-Venäjän maataloustekniikan valtionyliopisto Valko-Venäjän presidentin julkishallinnon akatemia Valko-Venäjän taloustieteiden valtionyliopisto Valko-Venäjän valtiollinen musiikkiakatemia Valko-Venäjän valtiollinen taideakatemia Valko-Venäjän valtionyliopisto (БДУ)
Urheilu Kaupungissa on neljä jalkapallon liiga- tai divarijoukkuetta ja kolme jääkiekkojoukkuetta.
Jalkapallojoukkueet: FK Dynamo Minsk FC MTZ-RIPO FC Minsk FC Lokomotiv Minsk
Jääkiekkojoukkueet: HK Dynamo Minsk HK Junost Minsk HK Keramin Minsk
Minsk-Arena on uusi 15 000 katsojan monitoimihalli, joka toimii KHL:n kuuluvan Dinamo Minskin kotihallina. Rakennusta käytetään myös muihin tapahtumiin kuten vierailevien artistien konsertteihin. Minskissä pidettiin jääkiekon vuoden 2014 maailmanmestaruuskisat. MM-kisoja varten rakennettiin vuosina 2012–2013 myös pienempi urheilun monitoimihalli, vajaan 8 000 hengen Tšižovka-Arena.
Minskin ystävyyskaupungit 1957 Nottingham, Iso-Britannia 1973 Sendai, Japani 1973 Bangalore, Intia 1976 20px|vaakuna Lyon, 1992 Changchun, Kiina 1993 20px|vaakuna Łódź, 1993 20px|vaakuna Bonn, 1994 20px|vaakuna Eindhoven, 1998 20px|vaakuna Dušanbe, 2000 20px|vaakuna Chișinău, 2005 20px|vaakuna Havanna, 2006 Teheran, Iran 2007 Abu Dhabi, Arabiemiirikunnat 2008 Ankara, Turkki 2008 20px|vaakuna Biškek, 2008 Hồ Chí Minh, Vietnam
Lähteet
Aiheesta muualla
Lyhyt kuvaus kaupungista (BYcity.org) Kantakaupungin kartta (BYcity.org) Minsk in Your Pocket - Kattava vihkonen tietoa Minskiin matkustavalle WikiMapia karttalinkki, kohteiden selitys pääosin tai , zoomaa lisäkohteiden löytämiseksi! Минское отделение Белорусской железной дороги - Выберите станцию - Minskin lähijunien sivusto reitteineen ja joidenkin asemien aikatauluineen - Klikkaa kaaviosta asemaa sen aikataulun saamiseksi (Valko-Venäjän rautateiden Minskin osasto) Photos of Minsk on GOMINSK.ORG
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit