thumb|Kiinalainen yksityisen tehtaan vartija. thumb|Kiinalainen rakennustyömaan vartija.
Vartija on henkilö, joka turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä. Niihin sisältyy mm. omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneen rikoksen paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista. Vartijan tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet sekä työhön liittyvät lait ja määräykset vaihtelevat eri maissa.
Vartioimisliiketoiminta on luvanvaraista useimmissa maissa. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Belgiassa vartioimisliikeluvan myöntää paikallinen sisäministeriö, Suomessa poliisihallitus. Ruotsissa ja Norjassa lääninhallitus, Tanskassa poliisi, Saksassa ja Itävallassa talousministeriö, Alankomaissa oikeusministeriö ja Ranskassa prefektuuri. Ison-Britannian lainsäädännössä taas ei varsinaisesti valvota tai rajoiteta vartioimisliiketoimintaa, vaan yksityisen turvallisuusalan eri osa-alueilla toimivat yhdistykset ovat kehittäneet itse alaa koskevia sääntöjä ja suosituksia.Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvä lainsäädäntö, s. 82, 83, 90. Sisäasiainministeriön poliisiosasto 2003. Usein vartioimisliikeluvan myöntänyt viranomainen myös valvoo alan liiketoimintaa ja saattaa antaa sille ohjeita ja määräyksiä.
Vartijalle asetetaan eri maiden lainsäädännössä usein koulutusvaatimuksia, millä saatetaan pyrkiä ammattimaistamaan yksityistä turvallisuusalaa sekä parantamaan ihmisten oikeusturvaa, sekä paikoittain jopa myös siirtämään viranomaistahoille kuuluvia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontatehtäviä yksityiselle sektorille; useassa maassa vartioimisliike saattaa kyetä käytännön tai lainsäädännön mahdollistamana valvomaan esimerkiksi torin, liikenneaseman, kauppakeskuksen tai vastaavan yleisen alueen järjestystä ja turvallisuutta. Koulutusvaatimukset vaihtelevat suuresti; esimerkiksi Italiassa vartioimisliikkeen velvollisuus on kartoittaa työntekijöiden koulutustarve, Saksassa koulutusvaatimus on 24 tuntia, Ruotsissa taas 90 tuntia, sekä lisäksi 120 tuntia työharjoittelua.
Ampuma-aseenkanto sallitaan Suomessa lainsäädännöllä tietyissä erikoistehtävissä,Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 19 § kuten eräissä muissakin maissa (Ruotsi, Norja, Saksa, Itävalta, Belgia, Italia, Espanja ja Ranska).
Usein yksityisetsivätoiminta rinnastetaan vartioimisliiketoimintaan ja yksityisetsivätoimintakin on luvanvaraista. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa mahdollistavat yksityisetsivätoiminnan harjoittamisen ilman vartioimisliikelupaa. Yksityisetsivätoiminta saattaa olla luonteeltaan osittain myös rikosten paljastamiseen liittyvää toimintaa ja näin ollen saattaa olla lailla kielletty muilta kuin viranomaistahoilta.
Kansainvälisesti yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevien toimeksiantojen määrä on kasvanut huomattavasti. Euroopassa ala kasvaa vuositasolla noin 4–6 prosenttia liikevaihdon ollessa n. 15 miljardia.Yksityinen turvallisuusala turvallisuuspalveluiden tuottajana, poliisin ylijohdon julkaisusarja, Selvitystyö yksityisen turvallisuusalan toimijoista, toimivaltuuksista ja toimintaympäristöistä, Anna-Kaisa Heinämäki, 2009, s. 77 Useassa maassa alan yleisiä ongelmia ovat mm. matala palkkaus, henkilöstön vaihtuvuus sekä rekrytointiongelmat.
Vartioimisliiketoiminta Suomessa
Vartija on henkilö, joka turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä. Vartija suojelee omaisuuden tai henkilön koskemattomuutta, suojaa tiloja ulkoisilta uhilta tai suorittaa muita vartioimisliikkeen ja asiakkaan välisessä toimeksiantosopimuksessa määriteltyjä tehtäviä, on pukeutunut vartijan asuun sekä suorittanut vartijalta edellytetyn koulutuksen, sekä saanut viranomaishyväksynnän vartijana toimimiseksi. Poliisi, tullimies tai rajavartija ei saa työskennellä vartijana tai osallistua vartioimisliikkeen toimintaan.
Yrityksen tai yhteisön itsensä järjestämää niin sanottua omavartiointia suorittava henkilö ei ole vartija, eikä hänellä ole vartijan oikeuksia. Vartijan tunnusten käyttäminen ilman voimassa olevaa lupaa on vartioimisliikerikkomus, josta rangaistaan sakolla. Vartiointitehtävien suorittaminen tai toimeksiantosopimuksen tekeminen ilman Poliisihallituksen myöntämää vartioimisliikelupaa on Vartioimisliikerikkomus, josta rangaistaan sakolla tai enintään kuudella kuukaudella vankeutta.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/1085#chp_9__sec_102__heading
Suomessa turvallisuusalan lainsäädännön perustana pidetään Laki Yksityisistä TurvallisuusPalveluista (LYTP) (1085/2015). Lisäksi turvallisuusalaa koskevat muun muassa valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (874/2016), valtioneuvoston asetus turvallisuusalan neuvottelukunnasta (873/2016), Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja voimankäyttövälineiden koulutuksesta sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavan hoitajan koulutuksesta (878/2016), Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan asusta ja järjestyksenvalvojan tunnuksista (875/2016) ja järjestyslaki (612/2003).
Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä 91 359 toimeksiantoa koskien vartioimisliiketoimintaa.Yksityinen turvallisuusala turvallisuuspalveluiden tuottajana, poliisin ylijohdon julkaisusarja, Selvitystyö yksityisen turvallisuusalan toimijoista, toimivaltuuksista ja toimintaympäristöistä, Anna-Kaisa Heinämäki, 2009, s. 27 Toimeksiantojen määrä on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun.
Vartioimisliikeluvat Suomessa on vuonna 2009 noin 190 voimassa olevaa, rajoittamatonta vartioimisliikelupaa. Rajoitettuja vartioimisliikelupia on noin 31 kpl. Vartiointitehtävien suorittaminen tai toimeksiantosopimuksen tekeminen ilman vartioimisliikelupaa on vartioimisliikerikos, josta rangaistaan sakolla tai enintään kuudella kuukaudella vankeutta.
Salassapitovelvollisuus Vartijalla on salassapitovelvollisuus joka koskee osapuolten (vartioimisliikkeen sekä asiakkaan) välisiä turvallisuusjärjestelyjä, liike- tai ammattisalaisuuksia sekä yksityisyyteen kuuluvia seikkoja. Salassapitovelvollisuus säilyy tehtävän päätyttyä. Salassapitovelvollisuus ei koske viranomaisen tai tuomioistuimen oikeutta saada vartijalta salassa pidettäviä tietoja.Vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeusasema, edita 2008, s. 114-117
Poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettu järjestyksenvalvoja Vartijan ja poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetun järjestyksenvalvojan tehtävät ovat yhteneväisiä, mutta poikkeavat merkittävästi oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Järjestyksenvalvojan asettaminen vaatii toimeksiantosopimuksen lisäksi paikallispoliisin hyväksynnän eli se on luvanvaraista ja aina määräaikaista. Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa valvomaan järjestystä ja turvallisuutta poliisin apuna esimerkiksi liikenneasemalle, kauppakeskukseen tai joukkoliikennevälineeseen, mikäli henkilön hyväksyminen sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi on voimassa ja järjestyksenvalvoja työskentelee vartioimisliikkeen palveluksessa.
Vartioimisliike ei saa ottaa vastaan toimeksiantoa joka sisältää sitoumuksen pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, koska yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki kieltää sen. Yleiselle paikalle (kuten liikenneasemalle tai kauppakeskukseen) voidaan kuitenkin paikallispoliisin päätöksellä asettaa järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta. Tällöin tehtävää suorittavalla on oltava voimassa olevat hyväksynnät sekä vartijaksi että järjestyksenvalvojaksi. Tässä tapauksessa järjestyksenvalvojalla on laajemmat oikeudet ja velvollisuudet kuin vartijalla, ja ensisijainen tehtävä on pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan asettaa pyynnöstä paikallispoliisi ja lupa on aina perusteltu ja määräaikainen.
Vartijan tehtävät Turvallisuusalan lainsäädäntö määrittelee vartioimistehtäväksi omaisuuden vartioimista, henkilön koskemattomuuden suojaamista sekä vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastamista samoin kuin näiden tehtävien valvomista.Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (282/2002) 1. luku 2§ 3.mom.
Vartijan tehtäviä käytännön tasolla voi olla esimerkiksi: paikallisvartiointi jolla tarkoitetaan vartiointia yhdessä toimeksiantokohteessa, piirivartiointi eli vartiointi useassa eri toimeksiantokohteessa siirtyen kohteesta toiseen, ja johon saattaa sisältyä esimerkiksi murto- tai muihin hälytyksiin liittyviä tarkastustehtäviä, myymälävartijan tehtävät johon saattaa liittyä tietyin edellytyksin vartioiminen pukeutumatta vartijan asuun, palo‑ ja tulityövartiointi, turvatarkastus, henkilötarkastus esimerkiksi tuomioistuimessa tai lentoasemalla, valvomotehtävät, palvelukeskus/hälytyskeskustehtävät, vieraiden tai asiakkaiden vastaanotto- ja opastustehtävät, ydinvoimalan valvonta- ja turvallisuustehtävät, metrovartiointi, henkilösuojaustehtävät, rahahuolto ja arvokuljetustehtävät, järjestyksenpidon kaltaiset tehtävät, rikosten paljastamiseen liittyvät tehtävät, ajoneuvo- tai henkilöliikenteen kontrollointi. suojelumies ("palomies-vartija"), suorittaa teollisuuden toimeksiannoissa palo- ja pelastusalan työtehtäviä sekä aluevartiointia. Monipuolinen toimenkuva, jossa työhön voi sisältyä myös sammuttimien tarkastuksia, paineilmalaitehuoltoa, suojainhuoltoa sekä turvallisuuskoulutuksia. Yleensä päätoimisen suojelumiehen koulutusvaatimuksiin kuuluu vartijakoulutuksen lisäksi myös pelastusalan päätoimisen tai sivutoimisen koulutusputken läpikäyminen sekä savu- ja kemikaalisukelluskelpoisuuden ylläpito.
Vartijan toimenkuvaan voidaan sisällyttää myös muita kuin varsinaisia vartiointitehtäviä.HE 69/2001 vp
Turvatarkastukset perustuvat erillisiin lakeihin. Turvatarkastajat saattavat toimia vartijan tehtävässä, vaikkakaan turvatarkastustehtävien hoitaminen ei edellytä erillistä vartijaksi hyväksymistä. Turvatarkastustehtäviin tuomioistuimessa on oltava poliisin hyväksyntä.
Vartioimisliikkeiden asiakkaiden palvelutarpeiden muuttuessa ovat paikoittain myös vartijan tehtävät muuttuneet monipalvelutehtäviksi, joihin sisältyy esimerkiksi kiinteistönhuollon tehtäviä. Tällöin vartijalla saattaa olla myös esimerkiksi kiinteistöhuollon peruskoulutus. Vartiointitehtäviin saattaa sisältyä myös erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöä ja paikoittain erilaisiin tuotantoprosesseihin osallistumista.
Vartijoiden tehtävien suorittaminen säästää viranomaisten resursseja. Rikosilmoitinjärjestelmistä aiheutuvien hälytysten vuoksi paikalle menevät vartija säästävät vuositasolla poliisilta 30 henkilötyövuotta.Yksityinen turvallisuusala turvallisuuspalveluiden tuottajana, poliisin ylijohdon julkaisusarja, Selvitystyö yksityisen turvallisuusalan toimijoista, toimivaltuuksista ja toimintaympäristöistä, Anna-Kaisa Heinämäki, 2009, s. 91-92
Toiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet Vartioimistehtävissä on toimittava oikein ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Vartioimistehtävät on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa kuin on välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi, eikä kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin tehtävän suorittamiseksi on välttämätöntä. Lisäksi tehtäviin liittyvien toimenpiteiden on oltava perusteltua suhteessa tehtävän kiireellisyyteen, tärkeyteen sekä kokonaistilanteeseen.
Vartijan on ilmoitettava toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle taikka tämän edustajalle. Peruste on ilmoitettava ilman erillistä tiedustelua.Vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeusasema, Edita 2008, s. 50
Vartijan työhön liittyvät riskitekijät