Olga (ven. О́льга), kastettuna Jelena; (n. 890 – 11. heinäkuuta 969 Kiova) ortodoksisen kirkon pyhimys, oli Kiovan Rusin ruhtinatar ja alaikäisen poikansa Svjatoslavin sijaishallitsijana vuosina 945–957.

Nuoruus ja avioliitto Olgan syntymäajasta ei ole täyttä varmuutta, mutta sellaiseksi ilmoitetaan usein vuosi 890. Myös vuotta 903 on ehdotettu. Hän oli todennäköisesti kotoisin Pihkovasta ja kuului korkea-arvoiseen viikinkiperheeseen. Viikintaustasta kielii mm. Olgan nimi, joka tulee skandinaavisesta nimestä Helga. Myös bulgarialaisten sukujuurten mahdollisuudesta on keskusteltu. Hänen isänsä Oleg järjesti tyttärensä naimisiin vuonna 903 Rurikin veljenpojan ruhtinas Igorin kanssa. Heidän poikansa Svjatoslav syntyi oletettavasti vuonna 942. Vuonna 945 Igor lähti keräämään veroja drevljaaneilta, eräältä slaavilaiselta heimolta. Nämä kuitenkin katsoivat, että vaadittu määrä oli liian suuri, joten drevljaanit tappoivat Igorin. Nousu valtaan ja kosto Miehensä ruhtinas Igorin kuoltua ruhtinatar Olga nousi virallisesti valtaan vuonna 945. Hän toimi alaikäisen poikansa Svjatoslavin sijaishallitsijana vuoteen 957 asti. Surman jälkeen Igorin murhauttaja drevljaanien ruhtinas Mal laittoi matkaan lähettiläitä pyytämään leskeksi jääneen Olgan kättä. Taka-ajatuksena oli, että avioliiton jälkeen Kiova ei enää voisi kantaa veroja drevljaaneilta, koska ruhtinaskunta siirtyisi avioliiton kautta Malin alaisuuteen. Aluksi drevljaanit lähettivät 20-henkisen lähetystön järjestämään asian, mutta Olga määräsi nämä haudattavaksi elävältä. pienoiskuva|Ruhtinatar Olga kostaa puolisonsa kuoleman sulkemalla drevljaanien lähetystön saunaan Jo ennen ensimmäisen lähetystön murhauttamista Olga oli lähettänyt pyynnön ruhtinas Malille lähettää vielä toinen lähetystö. Kun tämä saapui Kiovaan, Olga määräsi saunan lämmitettäväksi näille pitkän matkan jälkeen. Kun Malin toinen lähetystö oli päässyt saunaan, Olga määräsi saunan ovet teljettäväksi kiinni ja saunan poltettavaksi maan tasalle. Myös koko tämä lähetystö kuoli.

Tämän jälkeen Olga matkusti drevljaanien maille sillä verukkeella, että hän halusi järjestää muistotilaisuuden kuolleelle aviomiehelleen. Olga kuitenkin juotti tilaisuuteen osallistuneet vihollisensa humalaan ja määräsi sitten nämä tapettaviksi. Historiankirjoitusten mukaan tapauksessa kuoli viitisen tuhatta ihmistä.

Olgan koston viimeinen vaihe oli piirittää drevljaanien asuttama kylä nimeltä Iskorosten (nyk. Korosten). Olga tarjoitui säästämään kylän, mikäli kyläläiset toisivat jokaisesta talosta kolme kyyhkyä ja kolme varpusta. Saatuaan linnut käsiinsä Olga määräsi, että niiden jalkoihin tuli sitoa rikillä kyllästetty kangaspala, joka sytytettiin tuleen. Sitten linnut päästettiin vapaiksi, ja ne lensivät takaisin kyläläisten taloihin tekemiin pesiinsä. Kylän talot syttyivät palamaan lähes yhtäaikaa. Olga määräsi kaikki pakenevat drevljaanit vangittavaksi, ja heidät joko karkotettiin tai myytiin orjiksi. pienoiskuva|Ruhtinatar Olga seurueineen Konstantinopolissa, Johannes Skylitsisin kronikka 1000-1100-luku pienoiskuva|Keisari Konstantinos VII vastaanottaa ruhtinatar Olgan Konstantinopolissa, Radziwillin kronikka 1400-luku Olga kävi vuonna 959 Konstantinopolissa, jossa hän todennäköisesti sai ortodoksisen kasteen sekä uuden kristityn nimen Helena (ven. Jelena) keisari Konstantinos VII:n puolison keisarinna Helenan mukaan. Hän kuitenkin halusi pitää ruhtinaskuntansa itsenäisenä ja oletettavasti kieltäytyi naimasta Bysantin keisari Konstantinos VII:ttä. Hänen kerrotaan myös vaatineen Kiovan piispoille autokefaliaa, mihin bysanttilaiset eivät suostuneet. Tämän jälkeen Olga otti kenties yhteyttä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Otto Suureen ja pyysi tätä lähettämään katolisen kirkon edustajan nimittämään piispan ja pappeja kiovalaisille. Kirkon edustaja lähti matkaan, mutta jätti tehtävän kuitenkin kesken.

Viimeiset vuodet ja kristinusko Olga kuoli heinäkuun 11. päivä sairastuttuaan vuonna 969. Hän yritti vielä kuolinvuoteellaan käännyttää poikaansa Svjatoslavia, mutta tämä kieltäytyi. Svjatoslav kuitenkin kunnioitti äitinsä viimeistä toivetta ja järjesti tämän hautajaiset kristillisin menoin. Olgan hauta Pyhän Jumalanäidin kirkossa tuhoutui vuonna 1240 mongolien sotaretkien tuloksena, kun Kiova hävitettiin rakennuksineen ja asukkaineen. Vuonna 1826 arkkitehti Nikolai Jefimovin johtamissa kirkon kaivauksissa löydetty sarkofagi katsottiin Olgalle kuuluneeksi ja siirrettiin ensin Historialliseen museoon ja sitten Pyhän Sofian katedraaliin.

Olga kastettiin oletettavasti vuonna 957 Konstantinopolissa. Hänen poikansa Svjatoslav vastusti kristinuskon leviämistä, mutta tämän seuraaja Vladimir jatkoi isoäitinsä työtä, ja Kiovan rusit kääntyivät pakanuudesta kristinuskoon.

Muistaminen Ukrainalainen Ruhtinatar Olgan ritarikunta on nimetty Olgan mukaan.

Olgan elämästä kertova baletti-esitys sai ensi-iltansa vuonna 1981 Kiovan kaupungin 1500-vuotisjuhlan kunniaksi.

Pyhimys Kiovan kristinuskoon käännyttämisen ansiosta roomalais- ja kreikkalaiskatoliset kirkot ovat julistaneet Olgan pyhimykseksi ja lisäksi Ukrainan ortodoksit ovat myöntäneet hänelle arvon "apostolien vertainen". Olgan kunnioitus pyhimyksenä alkoi jo 1000-luvun alussa, mutta hänet kanonisoitiin vasta 1200-luvulla. Ortodoksinen kirkko muistelee Olga Kiovalaista hänen kuolinpäivänään 11. heinäkuuta. Olga on erityisesti käännynnäisten ja leskien suojeluspyhimys.

Galleria

Kirjallisuutta

Viitteet

Luokka:Kiovan ruhtinaat Luokka:Vuonna 890 syntyneet Luokka:Vuonna 969 kuolleet Luokka:Pyhimykset Luokka:Venäläiset pyhät