thumb|300px|Tuulipuisto Xinjiang, Kiina Uusiutuvaa energiaa Kiinassa on 1371 GW vuonna 2024. (42 GW 2005), ilman suurta vesivoimaa.

Se jakautui vuonna 2006 seuraavasti: tuulivoima 2,6 GW, biomassavoima 2 GW ja pieni vesivoima 47 GW.Renewables 2007 Global Status Report , REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008. Sivut: UE tavoite s.42, osuus sähköstä s. 41, investointi s.16, aurinkolämmitys s.13, 27, 39, 48, aurinkokennot s. 19, keskittävä aurinkovoima s.19-20, biopolttoaineet s.28, 39, 44. Kiinassa luokitellaan pieneksi vesivoimaksi alle 50 MW voimalat, Brasiliassa alle 30 MW voimalat ja muualla alle 10 MW voimalat.Renewables 2007 Global Status Report , REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s.9 alaviite

Energia Kiinassa Kiinan sähkönkulutukseksi on arvioitu 1000 GW (2020).Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG Kiinan energiankulutus kasvoi 50 % 2000–2004, mikä teki Kiinasta maailman toiseksi suurimman energiankäyttäjän ja kolmanneksi suurimman öljyntuojan. BKT nousee 8,5 % vuosittain. Kiinalla on kolme kriittistä haastetta: hiiliriippuvuus, öljyvarojen puute ja vakavat ympäristöongelmat. Kiinassa on myös geotermisen energian ja merivoimapotentiaalia (marine power).Global Trends in Sustainable Energy Investment 2007, Investment in China UNEP

Tavoitteet Tavoite on 60 GW (2010) ja 121 GW (2020). 60 GW vastaa noin 10 % Kiinan sähkökapasiteetista. Vuonna 2020 Kiinan uusiutuvan energian määräksi ennustetaan 20 000 PJ/vuodessa ja 17 % kokonaisenergiasta.

Uusiutuvan energian laki (Renewable Energy Law, feed-in-law) tuli voimaan 1.1.2006. Kiina on luonut useita instituutioita tavoitteiden toteuttamiseksi. Syyskuussa 2007 laaditun Kiinan uusiutuvan energian kehityssuunnitelman tavoite on 15 % uusiutuvaa energiaa primaarienergiasta (2020), ja sektorikohtaisesti 300 GW vesivoimaa, 30 GW tuulivoimaa, 30 GW biomassaa ja 1,8 GW aurinkokennoja (PV). Tavoite tarkoittaa uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamista.

Uusiutuvan sähkön osuutta (ilman vesivoimaa) on tavoite nostaa 1%:sta (2010) 3 %:iin (2020). Yli 5 GW:n kapasiteetin energiatuottajilla on uusiutuvan energian tuotantovelvoite (ilman vesivoimaa) 3 % (2010) ja 8 % (2020). Investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat $12 miljardia 2007 ja $7 ($6) 2005 (2004). Kiinan sähkökapasiteetti oli 510 GW (2005).Changing Climates The Role of Renewable Energy in a Carbon-Constrained World The United Nations Environment Programme (UNEP) for REN21, tammikuu 20062005: Record year for investments in renewable energy REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006 Osa kiinalaisista elää sähköverkon ulottumattomissa.

Kiinan UE tavoitteet Tuotanto 2006 2010 2020 Vesi (GW) 130 190 300 Tuuli (GW) 2,6 5 30 Biosähkö (GW) 2,0 5,5 30 Aurinkokenno (GW) 0,08 0,3 1,8 Aurinkolämmitys (milj. m2) 100 150 300 Bioetanoli (milj. tn) 1 2 10 Biodiesel (milj. tn) 0,05 0,2 2 Pelletti (yksikkö) 0 1 50 Biokaasu (milj. m3/a) 8 19 44

Aurinkolämmitys ja lämmin vesi Aurinkolämmitys Kiinassa Vuosi (GWth) lisäys milj. m2 milj. m2 2006 67,9 19,5 97 2005 55,5 14,5 78 2004 45 13,5 63,5

Aurinkolämmityksessä on aurinkokerääjä lämmön talteenottoon, neste lämmön siirtämiseen käyttökohteeseen ja varaaja lämmön käyttöä varten myöhemmin. Aurinkolämpöä käytetään kotitalousveden lämmitykseen, huoneistojen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ja uima-altaiden veden lämmitykseen. Kiinassa on 64,5 % maailman aurinkolämmityksestä (2006). Siitä saatiin 68 GWth pinta-alalla 97 milj. m2 (2006). Määrä kasvoi 35 % 14 GWth pinta-alalla 20 milj. m2 (2006). Kiinan aurinkolämmityksestä 95 % tuottaa vain lämmintä vettä. Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa yli 50 % järjestelmistä lämmittävät myös huonetilaa. Kiinan aurinkokeräinten hinta-arvio on 210 $/m2 ja Euroopan 800 $/m2. Kiinan aurinkokerääjien tavoite on 150 milj. m2 (2010) ja 300 milj. m2 (2020). Tekniikka on IEA:n mukaan taloudellisesti kannattavaa.World energy Outlook 2007 IEA, China and India Insight, s. 356

Aurinkosähkö Vuonna 2007 (2006) maailman aurinkokennojen (PV) tuotantokapasiteetti oli 3 800 MW (2 500 MW). Kiinan aurinkokennojen tuotanto oli 370 MW (2006), josta Kiinaan asennettiin 200 MW. Kiinan PV tuotanto on kasvanut nopeasti. Suurin osa siitä menee vientiin.Photovoltaic power systems programme, Annual report 2006 IEA International Energy Agency Solar Millennium (Saksa) kehittää kiinalaisyritysten kanssa 200 MW:n keskittävää aurinkovoimalaa Mongoliaan (2012). Kiinan tavoite on 1 000 MW keskittävää aurinkovoimaa (2020).

Biomassa Biomassalla tuotettiin 2 GW (2005). Tavoite on 30 GW (2020).

Liikennepolttoaineet Kiina on kolmas maailman bioetanolin tuotannossa. Kiinassa on 17 (12) miljoonaa biokaasun käyttäjää 2005 (2004). Bioplttoaineita tuotettiin miljardi litraa (2006). Yhdeksässä provinssissa on E10 velvoite. Kiinan biopolttoaineiden tavoite on 13 mrd litraa etanolia ja 2,3 mrd litraa biodieseliä (2020).

Tuulivoima

Kiinan tuulivoimakapasiteetti on 6050 MW (2007) ja 2605 MW (2006). Kapasiteetissa Kiina on viides Saksan, USA:n, Espanjan ja Intian jälkeen (2007).Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008 Kiinan tuulivoimapotentiaali on maalla 250 GW ja merellä 750 GW. Ensimmäinen kiinalainen tuulipuisto perustettiin vuonna 1986. Suurin osa tuulivoimaprojekteista on köyhillä syrjäisillä seuduilla, jossa ne hyödyttävät paikallista taloutta. Kiinan tavoite on 5 GW (2010) ja 30 GW tuulivoimaa (2020). 30 GW on vain pieni osa arvioidusta 1000 GW:n sähkönkulutuksesta vuonna 2020. Kiinan odotetaan ylittävän tavoitteensa 24 GW:lla (2020).Global Trends in Sustainable Energy Investment 2007, 12.1 Investment in China UNEP

Kiinan tuulivoimayhdistys ennustaa Kiinaan 22 GW tuulivoimaa vuonna 2010. BTM Consult ennustaa Kiinaan 37,3 GW tuulivoimaa vuoden 2012 lopussa.on Global Markets The World catches up with Europe 2008 s.28 ja 37 Alueittain tuulivoimaa oli eniten vuonna 2007 sisä Mongoliassa (1563 MW).on Global Markets The World catches up with Europe 2008 s.27

Ulkomaiset yritykset Vestas, Gamesa, Suzlon, Acciona ja GE Energy perustivat Kiinaan tuulivoiman tuotantotehtaan 2005. Vuonna 2005 perustettiin kaksi uutta kiinalaista turbiinien valmistajaa: Harbin Electric Machinery ja Dongfang Steam Turbine Works. Yhteensä neljä kiinalaista valmistajaa vastasi 29 %:sta Kiinan uusista asennuksista (2005).

Tuulivoima Kiinassa (MW)Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Global Wind Energy Council 2.2.2007Continuing boom in wind energy – 20 GW of new capacity in 2007, Global Wind Energy Council GWEC http://www.gwec.net/index.php?id=30&no_cache=1&tx_ttnews[tt_news]=121&tx_ttnews[backPid]=4&cHash=f9b4af1cd0 Global installed wind power capacity (MW) – Regional Distribution Table, End 2008 Vuosi Asennus Yhteensä 2004 - 764 2005 496 1 260 2006 1 347 2 604 2007 3 449 6 050 2008GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010 6 054 12 104 2009 13 000 25 104

Vesivoima Kiina on johtava pienessä vesivoimassa maailmassa ja suuressa vesivoimassa toinen USA:n jälkeen (2005). Suurta vesivoimaa oli 80 GW (2005) ja pientä vesivoimaa 38,5 GW (2005). Kiina lisäsi 7 GW vesivoimaa 2005. Uuteen vesivoimaan investoitiin $10 miljardia (2005). Rakennettu vesivoima 120 GW (2005) on 25 % kapasiteetista. Vesivoiman tavoite on 300 GW (2020).

Kiinan joissa on 28 000 patoa, eniten maailmassa. Kiina aikoo kaksinkertaistaa energiakapasiteetin 2020 mennessä. Unescon maailmanperintökohteeksi listatulle Kolmen joen alueelle on suunniteltu kymmeniä patoja. Osa hankkeista on nyt keskeytetty. Patohankkeiden takana on yleensä yksi viidestä valtion voimayhtiöstä.Patobuumi uhkaa mahtavaa Mekongia, HS 24.12.2008 B1

Kiina on rakentanut Mekong-jokeen 5 patoa ja suunnitelmissa on 3 lisää. Arvostelijoiden mukaan padot vaikeuttavat veden kulkua, vaikuttavat veden laatuun, aiheuttavat eroosiota, vähentää kaloja ja vaikeuttaa maanviljelyä vesitason vaihteluilla. Professori Yu Xiaogang Yunanista (Green Watershed –järjestö) on julkaissut kriittisiä patoraportteja. Jokialueella elää 60 miljoonaa ihmistä. Yunnanissa avattiin uusi pato vuonna 2008 (Jinghong), josta vesi tulvii kahdelle luonnonsuojelualueelle. Kalastajien mukaan kalasaaliit ovat puolittuneet.Patobuumi uhkaa mahtavaa Mekongia, HS 24.12.2008 B1

Suomi on suurin patohankkeiden rahoittaja Mekongilla. Suomi lupasi 1 mrd. € vuonna 2007. Toistaiseksi ainoa toinen rahoittaja on Japani. Suomen rahoitusta arvostelevat alueelliset ja kansalliset järjestöt, joiden mielestä patoaminen pitäisi lopettaa. Patobuumi uhkaa mahtavaa Mekongia, HS 24.12.2008 B1

Suuria valmiita vesivoimaloita: Valmiita vesivoimaloita Kiinassa Nimi Maa Valmis Vuosisähkö TWh Kolmen rotkon pato Kiina 2004* 9 800 (2006) 22 500 (valmis) 84,7 Ertanin pato Kiina 1999 3 300 (550x6) 17 Gezhouban pato Kiina 1988 3 115 17

Suurimmat rakenteilla olevat vesivoimalat ovat : Kiinan rakenteilla olevia vesivoimaloita Nimi MW Aloitus Valmis Kolmen rotkon pato** 22 400 12/1994 2009 Longtanin pato 6 300 7/2001 12/2009 Xiangjiaban pato 6 000 11/2006 2009 Pubugoun pato 3 300 3/2004 2010 Laxiwan pato 4 200 4/2006 2010 Goupitanin pato 3 000 11/2003 2011 Xiaowanin pato 4 200 1/2002 12/2012 Jinping 1 vesivoimala 3 600 11/2005 2014 Jinping 2 vesivoimala 4 800 1/2007 2014 Xiluodun pato 12 600 12/2005 2015 Baihetanin pato* 12 000 2009 2015 Wudongden pato* 7 000 009 2015 Yhteensä 90 600 2002 2015 *=suunnitteluvaiheessa, **= Maailman suurin. 1. vaihe 7/2003, 9800MW (2006)

Kiinan patohankkeet ulkomaille Kiinasta on nopeasti tullut ahkerin patojen rahoittaja maailmassa. Kiinalaisia projekteja on monissa maissa: Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa, ja Väli-Amerikassa. Kiinassa toimii puolet maailman suurista vesivoimaloista. International Rivers-järjestön mukaan Kiinalla on 195 patohanketta maailmassa. Maailmanpankki, joka on tähän mennessä maailman suurin padonrakentaja, osallistui 500 padon rakentamiseen 50 vuoden aikana. Koska hankkeet ovat kiistanalaisia, länsimaiset rahoittajat ovat vetäytyneet monista patohankkeista. Projekteihin sisältyy Merowen jättipato Sudanissa, 16 voimalaa Myanmarissa ja hankkeita Uzbekistanissa. Ulkomaisia patohankkeita tekee etenkin valtionyhtiö Sinohydro, jolla on 23 tytäryhtiötä. Rahoittaja on valtion China EXIM –pankki.Kiina rakentaa patolaitoksia jokiin kymmenissä valtioissa, Länsimaiset rahoittajat ovat vetäytyneet monista hankkeista, HS 24.12.2008 B1

Katso myös Kiinan energiapolitiikka Zhengrong Shi Suntech Power IPCC Syöttötariffi Energiapolitiikka Kestävä kehitys alueittain ja maittain

Lähteet

Aiheesta muualla China Wind Power Report 2007 Global Wind Energy Council A Study on the Pricing Policy of Wind Power in China” 26.10.2006 Pekingissä tiukennettiin polttoainenormejaYLE 8.1.2008 Kiina esitti ratkaisumallin ilmastoneuvotteluilleYLE 7.12.2007 Jokien kuntoa yritetään kohentaa KiinassaYLE 17.10.2007 Wind energy barometer 2008 EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 183, 2/2008

luokka:Energia Kiinassa Kiina