Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia ja monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikoita kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa. Puutarhamansikan (Fragaria × ananassa) pohjushedelmä on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja.
Kuvaus Mansikat ovat monivuotisia, rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti, ja lehtilapa on kolmisorminen. Kukkien teriö on valkoinen.
Mansikoiden kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi, jota myös sanotaan mansikaksi. Tavallisessa kielenkäytössä sitä pidetään marjana, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa. Ruokatieto Tässä mielessä mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat leviävät siementen lisäksi myös rönsyjen avulla.
Ravintoarvot pienoiskuva|vasen|150px|Puutarhamansikka Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desilitrassa mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.
Mansikan tärkeimmät laatutuhoojat Mansikan laatua voivat heikentää erilaiset kasvissa esiintyvät bakteerien ja sienten aiheuttamat taudit sekä mansikassa esiintyvät eliöt.
Kulmiolaikku, (mansikan bakteerilaikku) (Xanthomonas fragariae) Mansikanmustalaikku (Colletotrichum acutatum) Mansikantyvimätä (Phytophthora cactorum) Punamätä (Phytophthora fragariae) Mansikanhärmä (Podosphaera aphanis) Taimipolte (Rhizoctonia fragariae) Lakaste (Verticillium albo-atrum) Verticillium dahliae Mansikkakirva (Chaetosiphon fragaefolii) Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus) Sipulilahoankeroinen (Ditylenchus dipsaci) Suvun Aphelenchoides useat lajit, erityisesti mansikka-ankeroinen (Aphelenchoides fragariae)
Mansikan laatutappiota voivat aiheuttaa myös useat virukset sekä kemppien ja kaskaiden levittämät fytoplasmat (Phytoplasma).
Lajeja ja risteymiä pienoiskuva|oikea|500px|Kukkiva ahomansikka vasemmalla ja kukkiva karvamansikka oikealla. Fragaria chiloënsis – chilenmansikka Fragaria collina Fragaria crinita Fragaria daltoniana Fragaria gracilis Fragaria iturupensis Fragaria moschata – ukkomansikka Fragaria moupinensis Fragaria nilgerrensis Fragaria orientalis Fragaria vesca – ahomansikka eli metsämansikka Fragaria virginiana – virginianmansikka Fragaria viridis – karvamansikka Fragaria × ananassa – puutarhamansikka (virginianmansikan ja chilenmansikan risteymä) Fragaria × rosea – koristemansikka eli koristemansio (puutarhamansikan ja kurjenjalan risteymä) Fragaria × vescana – saaranmansikka (puutarhamansikan ja ahomansikan risteymä)
Lähteet
Aiheesta muualla
Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fragaria Suomen Lajitietokeskus: Mansikat (Fragaria) Funet: Mansikat (Fragaria) Fineli: Mansikan ravintosisältö Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Fragaria spp. Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Fragaria (strawberry) Pherobase: Floral volatiles of Genus Fragaria
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit