pienoiskuva|Matti Luoma-aho, kansanedustaja 1939–1943 Matti Luoma-aho (26. joulukuuta 1885 Alajärvi – 27. joulukuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä, poliisi ja Maalaisliiton kansanedustaja. Hänet valittiin eduskuntaan Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Hän toimi kansanedustajana 1. syyskuuta 1939 – 27. joulukuuta 1943 välisenä aikana. Eduskunnassa Luoma-aho toimi lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsenenä.
Varsinaiselta ammatiltaan Luoma-aho oli maanviljelijä. Asuttuaan Yhdysvalloissa vuodet 1905–1910 hän palasi Suomeen ja otti hoitaakseen isältään perityn maatilan. Hänet tunnettiinkin ahkerana ja taitavana maanviljelijänä.
Luoma-aho hoiti useita paikallisia virkoja ja luottamustehtäviä mm. maanviljelijän ja kansanedustajan tehtäviensä ohella:
Poliisitoimi: Alajärven nimismiespiirin poliisikonstaapeli (1918–1937). Oikeustoimi: Alajärven kihlakunnan lautamies (1915–1918). Hän laati myös laajasti kauppakirjoja, selvitti kuolinpesiä ja hankki lainhuutoja sekä toimi Alajärven kunnan lainajyvästön hoitajana. Kuntapolitiikka: Alajärven kunnanvaltuuston jäsen (1926–1928 ja 1931–1943). Hän vaikutti lukuisissa lautakunnissa edistäen merkittävästi Alajärven ja sen lähikuntien elinkeinotoimintaa. Seurakuntatoiminta: Alajärven kirkkoneuvoston jäsen (1926–1943). Valittiin ns. maallikkoedustajaksi Kauhavan rovastikunnan kirkolliskokouksiin vuosina 1938 ja 1943. Kirkolliset luottamustehtävät olivat Luoma-aholle kunnia tehtävä. Journalisti: Luoma-aho laati läpi elämänsä lehtiartikkeleita, joita julkaistiin muun muassa Järviseutu-, Ilkka- ja Vaasa-sanomalehdissä.
Alajärven toiminnan kehittäminen Matti Luoma-ahon aikaansaannokset Alajärven kunnalliselämässä olivat poikkeuksellisen merkittäviä. Tunnustuksena elämäntyöstään Luoma-ahon muotokuva - kuvataiteilija Eero Nelimarkan maalaama taulu - on edelleen esillä Alajärven kaupunginhallituksen kokoushuoneessa. Hänen nauttimastaan arvostuksesta kertoo myös se, että Luoma-aho kuoltua joulukuussa 1943 Alajärven kunnanvaltusto päätti yksimielisesti kustantaa hänen hautajaisensa, jotka järjestettiin 9. tammikuuta 1944.
Luoma-aho oli Alajärven kunnanvaltuuston pitkäaikainen jäsen vuosina 1926–1928 sekä 1931–1943, ja hän vaikutti laajasti useissa eri lautakunnissa. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan olivat rakennus-, raittius- ja kirjastotoiminta. Luoma-ahon aloitteesta Alajärvelle perustettiin useita uusia kansakoulupiirejä ja rakennettiin uusia koulurakennuksia. Lisäksi hänen aloitteista toteutettiin merkittäviä tieverkoston parannustöitä sekä Alajärvellä että laajemmin Järviseudun lähikunnissa.
Muita hänen luottamustehtäviään kunnassa olivat mm.:
Taksoituslautakunnan, Kiinteistötoimikunnan sekä Tutkija- ja Holhouslautakuntien jäsenyydet. Alajärven kansakoulun johtokunnan jäsen Alajärven kunnan kantakirjaston perustaminen ja sen johtokunnassa työskentely.
Osuuskuntatoiminta
Matti Luoma-aho oli käynnistämässä Alajärvelle osuustoimintaa ja oli perustamassa sekä Paalijärven Osuuskassaa (vuonna 1921) että Kurejoen Osuuskassaa (vuonna 1923). Paalijärven Osuuskassan johtokuntaa hän johti puheenjohtajana useita vuosia. Hän oli mukana perustamassa myös Alajärven Osuuskauppaa ja Alajärven Osuusmeijeriä.
Alajärven kunnansairaala
Vuonna 1924 tehty päätös Alajärven kunnansairaalan rakentamisesta viivästyi parilla vuodella muiden rakennuskiireiden vuoksi, mutta kesäkuussa 1926 kunnanvaltuusto asetti hanketta edistämään rakennustoimikunnan, jonka kirjurina Matti Luoma-aho toimi. Puheenjohtajana toimi Eeli Ojajärvi ja arkkitehtina toimi Alvar Aalto. Rakennushanketta varten saatiin noin 900 puunrunkoa Alajärven hoitoalueen kruununmetsästä.
Sairaalan perustukset saatiin valmiiksi 1926 ja peruskiven laskemisjulha pidettiin 16. toukokuuta 1927, jolloin kivijalkaan upotettiin kuparinen laatikko. Laatikko sisälsi kolikoita sekä kirjelmän sairaalan rakentajista ja sen aikaisen maailman tilasta ja henkilöistä. Rakennus nousi vesikattoon vuoden 1927 loppuun mennessä, ja sisustustyöt sekä ulkorakennukset valmistuivat vuoden 1928 aikana. Sairaala aloitti toimintansa vuoden 1929 alussa. Valmiin kunnansairaalan viralliseen luovutustapahtumaan 28. tammikuuta 1929 Matti Luoma-aho sai kutsun yhdessä vaimonsa kanssa.Luoma-ahon jäämistöä, Alajärven kunnansairaalan luovutus tapahtuma, kutsu 25.1.1929
Lainajyvästön johtaminen
Vaasan läänin maaherranviraston päätöksellä Luoma-aho toimi Alajärven kunnan lainajyvästön esimiehenä vuodesta 1919.Luoma-ahon henkilökohtainen jäämistö, Vaasan läänin maaherranviraston päätös Kesäkuussa 1939 laitoksen säännöt uudistettiin ja sen uudeksi nimeksi muutettiin Alajärven manttaalikunnan lainajyvästö. Maaherran vahvistusta uusille säännöille valittiin hakemaan Luoma-aho itse.
Lainajyvästö toimi siemen-, syömävilja- ja rahavarastona, jonka tuotoilla voitiin myöntää avustuksia maatalouden edistämiseen. Uudistuksen yhteydessä viljan mittayksiköksi otettiin käyttöön kilot. Jyvästön kotipaikkana oli Alajärvi, ja sen toimialue kattoi Alajärven, Kurejoen, Menkijärven, Möksyn ja Vimpelin kylät.
Etelä-Pohjanmaan Järvialueen maamieskoulu
Kun Etelä-Pohjanmaan Järvialueen maamieskoulu perustettiin vuonna 1925, Luoma-aho valittiin koulun toiminnasta ja kehittämisestä vastanneen Maamieskoulun Kannattaja Yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi. Koulun varsinainen toiminta alkoi vuonna 1926. Luoma-aho toimi myös koulun johtokunnan puheenjohtajana.
Kannatusyhdistys hankki maakaupoilla koulun käyttöön useita tiloja Kurejoelta (Kuusela, Mäkirinteen ja Hautakydön-tilat). Vuonna 1927 yhdistys osti maamieskoululle vielä noin 30 hehtaarin Keltikangas-nimisen lisämaan Juha Hautalalta. Samalla johtokunta alkoi selvittää emäntäkoulun perustamista kesäkuukausiksi nuoria naisia varten. Asiaa lähti selvittämään Kannatusyhdistyksen johtokunta.
Maamieskoululle rakennettiin myöhemmin uusi toimitalo, jonka vihkiäsiä vietettiin 30. heinäkuuta 1939 suuren suosion saattelemana: päiväjuhlaan osallistui arviolta 1 200 ja iltajuhlaan noin 400 henkeä. Kansanedustaja Matti Luoma-aho piti tilaisuudessa puheen.
Nuorisotyö
Valtiollisten ja kunnallisten kiireidensä ohella vapaaehtoistyö oli Luoma-aholle sydämen asia. Hän oli Etelä-Pohjanmaan Järviseudun nuorisoseurapiirin pitkäaikainen aktiivinen vaikuttaja ja puheenjohtaja, joka luopui tehtävästään vasta vuonna 1939.
Luoma-aho piti usein tilaisuuksissa puheita, samalla valistaen nuorisoa raittiisiin elämäntapoihin. Luoma-aho vaikutti myös nuorisoseurapiirin musiikkitoimikunnassa ja perusti sekakuoron, joka lauloi kunnioituksena perustajalleen myöhemmin myös hänen omissa hautajaisissaan. Matti Luoma-aho muistetaan hänen pitkäaikaisesta sitoutumisestaan sekä puheenjohtajana toimimisesta E-P Järviseudun Nuorisoseurapiirin hyväksi. Hän erosi tehtävästä vasta vuonna 1939.
Alajärven seurakunnan pitkäaikainen jäsen Matti Luoma-aho sai kotoaan vakavahenkisen ja vakaumuksellisen kasvatuksen, mikä ohjasi häntä toimimaan aktiivisesti seurakunnan parissa. Hänestä kasvoi kristillisen työn ystävä, jonka kiintymys kirkkoon ja Raamatun sanaan syveni vuosien myötä vahvaksi. Luoma-aho kotona järjestettiinkin usein seuroja.
Luoma-aho toimi Alajärven seurakunnan kirkkoneuvostossa pitkäaikaisena jäsenenä vuosina 1926–1943. Hänen osuutensa Järviseudun seurakuntaelämään oli varsin huomattava. Luoma-aho nautti seurakunnan luottamusta ja osallistui maallikkoedustajana Kauhavan rovastikunnan Kirkolliskokouksiin vuosina 1933, 1938 ja 1943, joissa hän sai tunnustusta aktiivisella toiminnallaan. Myös vuonna 1935 Suomen arkkipiispana ja kirkolliskokouksen puheenjohtajana tunnettu Erkki Kaila kutsui Luoma-ahon kirkolliskokoukseen, mutta hänen osallisumisesta ei toistaisesti ole vahvistusta.Luoma-ahon jäämistö, Kirkolliskokouksen kutsu N:o 4004, 18.2.1935
Seurakunnan kiinteistö- ja maa-asiat
Luoma-aho hoiti luotettuna miehenä myös seurakunnan käytännön sopimus- ja kiinteistöasioita:
Hautausmaahanke (1929): Alajärven seurakunta osti uuden hautausmaa-alueen J. H. Keltikankaan omistamasta Hirsikankaan-tilasta. Luoma-aho toimi hautausmaatoimikunnan kirjurina, kaupan asiainhoitajana sekä haki kohteelle lainhuudon.Luoma-ahon jäämistö, Alajärven Seurakunnalle, laskuerittely 27.12.1929 Seurakuntatalotontti (1943): Alajärven kunta ja seurakunta sopivat kiinteistökaupasta marraskuuta 1942. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaupan 8. huhtikuuta 1943 ja kirkkovaltuusto 26. huhtikuuta 1943. Kaupassa kunta sai 1,5 hehtaarin alueen, ja seurakunta sai kirkon läheisyydestä Paavolan talosta 20 aarin tontin tulevaa seurakuntataloa varten. Kirkkovaltuusto valitsi Luoma-ahon hakemaan kaupalle virallisen vahvistuksen Turun Arkkihiippakunnan Tuomiokapitulilta, jonne pyyntö lähetettiin 19. kesäkuuta 1943.Luoma-ahon jäämistöä, anomus Turun Arkkihiippakunnan Tuomiokapitulille, 19.6.1943
Raittiustyö ja elämänkatsomus
Järviseudulla Luoma-aho tunnettiin hartaana ja vakavamielisenä miehenä, jolle erityisesti raittiustyö oli nuoruudesta saakka yksi hänen elämän päätehtävistään. Hän hyödynsi niin poliisikonstaapelin virkaansa kuin laajaa nuorisotyötään ohjatakseen ja valistaakseen nuoria raittiiseen elämänkatsomukseen. Myös Alajärven seurakunnan rovastina vuosina 1962-1974 toiminut Otto Tunturi muisteli kiitollisuudella Luoma-ahon tekemää vahvaa ja periksiantamatonta työtä raittiuden puolesta.
Kansanedustaja-ajan vaiheita Matti Luoma-ahon poliittinen suuntaus muotoutui jo varhaisessa nuoruudessa. Taustavaikuttajana oli hänen yhteytensä Santeri Alkioon, Maalaisliiton oppi-isään, Ilkka-lehden perustajaan ja päätoimittajaan, joka tunnettiin myös kristillisen työn ja raittiuden puolesta puhujana. Luoma-aho henkilökohtaisesta arkistoista on löytynyt hänelle vuonna 1917 osoitettu kirje Etelä-Pohjanmaan Salapolton vastustamiskomitealta. Alkion allekirjoittamassa kirjeessä luotiin uskoa taisteluun valistuksen ja raittiustyön puolesta.Luoma-ahon jäämistö, E-P Salapolton vastustamiskomitea, Santeri Alkio, kirja 3.3.1917.
Alajärveläinen Matti Luoma-aho asettui Maalaisliiton kansanedustajaehdokkaaksi Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä. Tehtyään vaalikampanjaa Järviseudun lähikunnissa hänet valittiin eduskuntaan 2778 äänellä.. Kansanedustajan tehtävät hän aloitti 1. syyskuuta 1939. Eduskunnassa Luoma-aho toimi lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, suuren valiokunnan sekä talousvaliokunnassa.
Eduskunnan evakuointi Kauhajoelle talvisodassa
Luoma-aho kansanedustajakausi alkoi dramaattisesti. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939, ja Helsinkiin annettiin ilmahälytys. Työskentely Eduskuntatalon istuntosalissa muuttui ilmahyökkäysten vuoksi liian vaaralliseksi, joten eduskunnan täysistunto 30. marraskuuta 1939 jouduttiin pitämään poikkeuksellisesti Vallilan työväentalolla. Samanaikaisesti puhemiesneuvosto päätti evakuoida kansanedustajat pois pääkaupunkiseudulta turvaan Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle. Juna lähti Helsingin rautatieasemalta samana yönä kello kolme, ja sen määränpää pidettiin kaikilta salassa, jopa kansanedustajilta.
Kansanedustaja Luoma-aho siirtyi Kauhajoelle muiden kansanedustajien mukana todeten: ”Kun Eduskunta on nyt päätetty siirtää toiseen paikkaan jatkamaan työtänsä, niin on minunkin siirryttävä sen mukana."
Talvisodan aikaiset Eduskunnan täysistunnot pidettiin Kauhajoen Yhteislyseon juhlasalissa 1. joulukuuta 1939 – 12. joulukuuta 1940 välisenä aikana. Vasta kolme kuukautta kansanedustajana toiminut Luoma-aho joutui sopeutumaan poikkeustilaan välittömästi. Kauhajoen täysistuntojen pöytäkirjat osoittavat, että Luoma-aho oli tunnollisesti paikalla istunnoissa, sillä hänen nimeään ei löydy pöytäkirjojen poissaololistauksista.
Vimpelin kirkon urkuhanke Vimpelin seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 13. joulukuuta 1942 hankki kirkkoon urutKirje Suomen Lisenssitoimikunnalle 4.1.1943 Hankintaa selvittämään asetettiin erillinen urkutoimikunta, joka valitsi asioiden hoitajaksi kansanedustaja Matti Luoma-ahon.