Koulusurma on oppilaitoksessa tai koulutusorganisaatiossa tapahtuva joukkomurha, jossa henkilö tuo koulurakennukseen lähitaisteluaseen, ampuma-aseen, pommin tai minkä tahansa muun taisteluvälineen ja käyttää sitä muita henkilöitä vastaan. Joissakin tapauksissa tekijöitä on ollut enemmän kuin yksi. Tekijä on ensisijaisesti oppilaitoksen nykyinen tai entinen oppilas, mutta koulusurmaaja voi olla myös ulkopuolinen henkilö.Langman 2009, 16. Usein surmaaja päättää tekonsa itsemurhaan, minkä vuoksi tapauksista on joskus käytetty myös nimitystä laajennettu itsemurha.
Koulusurman kohteiden valikoituminen on sattumavaraista erotuksena väkivallantekoihin, joiden motiivi on henkilökohtainen (esim. huumerikos, jengit, rakkaussuhde).Langman 2009, s. 16.
Historia Kouluun kohdistuneista, useita henkilöuhreja vaatineista tapauksista ensimmäinen on Charles Whitmanin teko Teksasin yliopistossa vuonna 1966.Langman, s. 17–18. Kouluampumisesta tuli yleinen termi vuosien 1997–1998 kouluissa tapahtuneiden ampumatapausten johdosta. Tekijät olivat Luke Woodham (Pearl, Mississippi 1.10.1997), Michael Carneal (West Paducah, Kentucky 1.12.1997), Joseph Colt (Stamps, Arkansas 15.12. 1997), Andrew Golden ja Mitchell Johnson (Jonesboro, Arkansas 24.3.1998), Andrew Wurst (Edinboro, Pennsylvania 24.4.1998) ja Kip Kinkel (Springfield, Oregon 21.5.1998).Langman, s. 18–19.
Koulusurmien taustoista Koulusurma on tilastollisesti harvinainen ilmiö, jolle ei ole löydettävissä selittävää motiivia. Koulusurma rinnastetaan psykologisilta vaikutuksiltaan terrori-iskuun.Langman, s.17-18
Keskusrikospoliisin erikoistutkijan psykologian tohtori Helinä Häkkäsen mukaan koulusurmaajilla on kaksi yhteistä tekijää: syvä pettymys ja usko omaan ylivertaisuuteen. Pettymys voi kohdistua omaan itseen, ympärillä vaikuttaviin ihmisiin tai yhteiskuntaan. Sen sijaan koulukiusaaminen ei ole kaikkien tapausten yhteinen piirre. Häkkänen on profiloinut muun muassa Jokelan koulusurmaajan Pekka-Eric Auvisen. Koulusurmaajan tekoon liittyy hänen vakava mielenterveytensä häiriö, vaikka tekijä käyttäytyy yleensä ennen tekoaan yhteisössä tavanomaisesti. Masennuksen, mediaväkivallan ja/tai huumaavien aineiden käytön katsotaan osittain lisäävän alttiutta väkivaltaisuuteen. Erakkoluonne on koulusurmaajilla harvinaista; tavallisempi on sosiaalisena pidetty yksilö, joka tuntee itsensä yksinäiseksi huolimatta sosiaalisesta toiminnastaan. Aseiden helppo saatavuus, psyykelääkkeiden käyttö tai yhteiskunnallinen syrjäytyneisyys ei yleensä lisää väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä. Koulukiusaaminen voi olla koulusurman motiivi mutta tavallisesti yhdessä useiden muiden syiden kanssa. Koulusurmaaja voi olla itse koulukiusaaja.Langman, s. 20–35.
Sosiaalipsykologian dosentin Atte Oksasen ja sosiologian dosentin Pekka Räsäsen mukaan on perusteltua väittää, että tapahtumien yksityiskohtainen käsittely ja erityisesti tekijöiden taustojen käsittely julkisuudessa saattaa rohkaista vastaavia tekoja suunnittelevia ja että yhden maan tapahtumat lisäävät todennäköisyyttä vastaaviin tapahtumiin myös muualla. Koulusurmaajia yhdistää Oksasen ja Räsäsen mukaan lähinnä se, että he ovat miehiä, ja noin kaksi kolmasosaa heistä on kokenut vakavaa kiusaamista tai häirintää. Lisäksi Oksanen ja Räsänen mainitsevat yhdistäväksi tekijäksi sen, että monet koulusurmat tapahtuvat kylissä tai pikkukaupungeissa eivätkä suurissa metropoleissa. Koulusurmien taustalta voidaan heidän mukaansa hahmottaa usein kokonaisvaltaista syrjäytymistä. Tämä selittäisi osaltaan sitä, miksi koulusurmat tapahtuvat tyypillisesti pienillä paikkakunnilla. Suuret kaupungit tarjoavat runsaasti vaihtoehtoisia viiteryhmiä; pienillä paikkakunnilla näin ei aina ole. Koulusurmia on tapahtunut Suomessa kuitenkin myös suurissa kaupungeissa.
Koulusurmien ymmärtämistä vaikeuttaa median epätarkka uutisointi: teoille etsitään yhtä selittävää tekijää, kuten koulukiusaamista tai kostoa. Koulusurmien motiivit ovat monisyisiä.Langman, s. 20, 34-35.
Lukumääristä Koulusurmat ovat erityisen yleisiä Yhdysvalloissa. Vuosina 2009–2018 Yhdysvalloissa tapahtui yhteensä 288 ampumalla tehtyä koulusurmaa, mikä oli 57 kertaa enemmän kuin kuudessa vertailumaassa yhteensä. Toiseksi yleisimmin tapauksia ilmeni Meksikossa, jossa samalla aikavälillä tehtiin vain 8 koulusurmaa. Vuosina 1999–2022 Yhdysvalloissa tehtiin 337 koulusurmaa, joissa menetti henkensä 185 ihmistä ja vammautui 369. Tapausten määrä on kasvussa: vuonna 2021 Yhdysvalloissa tehtiin 42 koulusurmaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tapauksia Euroopassa Dunblanen verilöyly, Dunblane, Skotlanti, 1996 Erfurtin koulusurmat, Erfurt, Saksa, 2002 Winnendenin koulusurmat, Winnenden, Baden-Württemberg, Saksa, 2009 Ateenan koulusurmat, Ateena, Kreikka, 2009Kouluammuskelu Kreikassa - kolme haavoittui Bakun koulusurmat, Baku, Azerbaidžan, 2009Useita kuoli kouluammuskelussa Azerbaidzhanissa Moskova, Venäjä. Helmikuu 2014. Trollhättanin koulusurmat, Trollhättan, Ruotsi, 2015 Kertšin koulusurmat, Kertš, Venäjä/Ukraina, 2018. Blagoveštšensk, Venäjä. Marraskuu 2019. Kazan, Venäjä. Toukokuu 2021. Perm, Venäjä. Syyskuu 2021. Belgradin kouluammuskelu, Belgrad, Serbia, 2023 Brjanskin kouluammuskelu, Venäjä, joulukuu 2023 Prahan koulusurma, Tšekki, joulukuu 2023 Örebron koulusurma, Örebro, Ruotsi, helmikuu 2025 Grazin koulusurma, Graz, Itävalta, kesäkuu 2025
Suomessa pienoiskuva|Kauhajoen koulusurmat 23. syyskuuta 2008 on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys. Puolalanmäen koulusurma, Turku, 1981 Kuusankosken koulusurma, Kuusankoski, 1984 Raumanmeren koulusurmat, Rauma, 1989 Jokelan koulusurmat, Tuusula, 2007 Kauhajoen koulusurmat, Kauhajoki, 2008 Oriveden kouluammunta, 2012 Utsjoen koulupuukotus, 2014 Kuopion kouluhyökkäys, Kuopio, 2019 Viertolan koulusurma, Vantaa, 2024
Yhdysvalloissa Bathin koulusurmat, Bath Consolidated School, Bath, Yhdysvallat, 1927 Charles Whitman, Texasin yliopisto, Austin, Yhdysvallat 1966 Brenda Ann Spencer, Cleveland Elementary School, San Diego, Yhdysvallat, 1979 Evan Ramsey, Bethel Regional High School, Alaska, Yhdysvallat 1997 Kipland Kinkel, Thurstonin kouluammuskelu, Thurston High School, Oregon, Yhdysvallat, 1998 Eric Harris ja Dylan Klebold, Columbinen verilöyly, Columbine High School, Colorado, Yhdysvallat, 1999 Red Laken verilöyly, Red Lake, Minnesota, Yhdysvallat, 2005 Amish-koulusurmat, Nickel Mines Pennsylvania, Yhdysvallat, 2006 Seung-Hui Cho, Virginia Techin verilöyly, Virginia Tech Blacksburg, Virginia, Yhdysvallat, 2007 Sandy Hookin koulusurmat, Connecticut, Yhdysvallat, 2012 Floridan koulusurma, Florida, Yhdysvallat, 2018 Santa Fen koulusurma, Texas, Yhdysvallat, 2018 Uvalden koulusurma, Texas, Yhdysvallat, 2022 Nashvillen koulusurma, Tennessee, Yhdysvallat, 2023
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Miksi nuori surmaa? - Yhteenveto nuorten tekemistäsuunnitelmallisista henkirikoksistaja niiden taustoista Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2012. Kun nuori uhkaa koulusurmalla Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129(16):1695-1700. K-12 School Shooting Database Yhdysvaltalaisten kouluammuskelutapausten tietokanta
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit