Valtatiet Suomessa

Valtatiet (lyhenne vt; ruots. riksväg) ovat Suomen tieverkon pääteitä. Suomen maantieverkon pituudesta on valtateitä noin kymmenesosa, mutta maanteiden liikennesuoritteesta ne välittävät noin puolet.Tietilasto 2012, s. 12. Suomen tienumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot 1–39, joista nykyisin ovat käytössä numerot 1–16 ja 18–29. Tieopasteisiin valtatien numero on merkitty valkoisin numeroin punaiselle pohjalle. Merkittävimmät valtatiet lähtevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä kutsuttiin Suomessa nimellä viertotie.

Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat valtateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 8 602 kilometriä valtateitä. Kaikki valtatiet on päällystetty, ja noin 91 prosenttia valtateistä on kestopäällysteisiä. Noin 13 prosenttia valtateistä on kaksiajorataisia.

Valtatiet Suomessa pienoiskuva|right|Valtatiet on merkitty karttaan punaisella thumb|100px|Liikennemerkki nro 664: "Valtatien numero".

Helsinki – Espoo – Lohja – Salo – Turku Palojärvi – Nummela – Vihti – Karkkila – Forssa – Huittinen – Pori – Mäntyluoto Helsinki – Hyvinkää – Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere – Parkano – Jalasjärvi – Kurikka – Laihia – Vaasa Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Heinola – Jyväskylä – Oulu – Kemi – Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä – Ivalo – Inari – Utsjoki Heinola – Mikkeli – Varkaus – Kuopio – Iisalmi – Kajaani – Kuusamo – Kemijärvi – Sodankylä Koskenkylä – Kouvola – Taavetti – Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Joensuu – Kajaani Helsinki – Porvoo – Loviisa – Kotka – Hamina – Vaalimaa Turku – Rauma – Pori – Vaasa – Uusikaarlepyy – Kokkola – Kalajoki – Raahe – Liminka (– Oulu) Turku – Loimaa – Tampere – Jämsä – Jyväskylä – Kuopio – Outokumpu – Joensuu – Niirala Turku – Forssa – Hämeenlinna – Tuulos Nokia – Pori Rauma – Huittinen – Tampere – Lahti – Kouvola Nuijamaa – Lappeenranta – Mikkeli – Jyväskylä – Kyyjärvi – Kokkola Juva – Savonlinna – Punkaharju – Parikkala Kotka – Kouvola – Mikkeli Ylistaro – Lapua – Alajärvi – Kyyjärvi Jyväskylä – Petäjävesi – Ähtäri – Alavus – Seinäjoki – Ylistaro – Laihia – Vaasa Jalasjärvi – Seinäjoki – Lapua – Kauhava – Uusikaarlepyy Oulu – Kiiminki – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kuusamo Tornio – Pello – Kolari – Muonio – Kilpisjärvi Oulu – Utajärvi – Kontiomäki – Kajaani Pori – Kankaanpää – Parkano – Virrat – Keuruu – Jyväskylä – Pieksämäki – Varkaus – Joensuu Lahti – Padasjoki – Jämsä Hanko – Tammisaari – Karjaa – Lohja – Nummela – Hyvinkää – Mäntsälä Hamina – Taavetti Kalajoki – Ylivieska – Nivala – Haapajärvi – Pyhäsalmi – Kiuruvesi – Iisalmi Kokkola – Nivala – Kärsämäki – Pyhäntä – Mainua (– Kajaani) Keminmaa – Tornio

Valtatienumerot 17 ja 30–39 eivät ole käytössä, vaan ne on varattu mahdollisille tuleville valtateille.

Tulevaisuus

Yksittäisiä uusia valtateitä ja nykyisten valtateiden jatkeita on suunniteltu maakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen merkinnät ovat kuitenkin vain tilanvarauksia, eivätkä ne välttämättä koskaan johda tien toteuttamiseen. Toteutuspäätökset tehdään muualla kuin maakuntakaavat valmistelevissa organisaatioissa.

saatetaan tulevaisuudessa siirtää kulkemaan reitille Jalasjärvi – Seinäjoki – Laihia. Tampereen ja Vaasan välillä on huomattava ero liittymänumeroinnissa (liittymä 50 on viimeinen liittymä Tampereella ja liittymä 114 ensimmäinen liittymä Vaasassa). Lisäksi valtaväyläverkkoon on merkitty reitti Seinäjoen kautta. Tulevaisuudessa moottori- tai moottoriliikennetien rakentaminen Vaasaan voi olla perusteltua vain Seinäjoen kautta (liikennemäärät kaksinkertaiset verrattuna Kurikan reittiin). on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille Kyyjärvi – Viitasaari – Siilinjärvi. on mainittu useassa yhteydessä jatkettavaksi reitille Jyväskylä – Pieksämäki – Juva – Savonlinna – Parikkala – Syväoro. Tie muodostaisi yhden tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä erityisesti yhdessä Merenkurkun sillan ja Parikkalan rajanylityspaikan kanssa Norjasta Uumajan kautta Pietariin ja Petroskoihin. Ilman jatkettakin tien liikennemäärien on arvioitu kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä. Valtatie 18 on jäänyt käytännössä suunnitelmapöydälle, tie on ainoa keskeneräinen valtatie ja "salaisesta" jatkeesta on vain mainintoja lehtijutuissa eikä sitä ole merkitty virallisiin suunnitelmiin. Jos valtatietä 18 joskus jatketaan, tullaan valtatie 14 lakkauttamaan samassa yhteydessä. on mainittu ainakin Kajaani–Oulu-projektin yhteydessä nimellä Kajaani – Oulu – (Vartius) jatkettavaksi reitille Kajaani – Kontiomäki – Vartius. jatketaan todennäköisesti Kehä V -viitoituksen yhteydessä reitille Mäntsälä – Porvoo

Uusia valtateitä on merkitty maakuntakaavoihin seuraavasti: Raahe – Pulkkila – Iisalmi (Vt 17?) Rovaniemi – Kemijärvi – Kelloselkä (Vt 30?) Kaamanen – Karigasniemi (Vt 31?)

Entiset valtatieosuudet Seuraavien valtateiden entiset reitit poikkeavat merkittävästi nykyisistä, tai ne on kokonaan lakkautettu.

Nummi – Somero – Loimaa – Huittinen Klaukkala – Loppi – Janakkala – Hämeenlinna – Pälkäne – Tampere Helsinki – Hyvinkää – Padasjoki – Jyväskylä, Lahti – Padasjoki, Ivalo – Petsamo, Kaamanen – Karigasniemi Imatra – Sortavala Vaalimaa – Viipuri Aura – Huittinen – Tampere – Kangasala – Orivesi Lappee – Viipuri Parikkala – Viipuri Viipuri – Rajajoki Kuopio – Joensuu Sortavala – Kajaani Iisalmi – Pulkkila

Ahvenanmaan päätiet

Ahvenanmaalla on oma tienumerointijärjestelmänsä, joka on osin päällekkäinen muun Suomen kanssa. Päätiet 1–4 merkitään samoin kuin vastaavat tiet muualla Suomessa, valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Ruotsiksi näistä käytetään kuitenkin nimitystä huvudväg eikä riksväg.

Maarianhamina – Eckerö Maarianhamina – Prästö Maarianhamina – Långnäs Godby – Geta

Eurooppatiet

Osa valtateistä kuuluu eurooppateihin. Ne ovat liikenteellisesti merkittäviä reittejä Euroopassa. Seuraavassa on lueteltu eurooppatiet, joista vähintään osa kulkee Suomessa. Suomen kunnat reiteillä on lihavoitu.

Helsingborg – Jönköping – Norrköping – Södertälje – Tukholma – Uppsala – Gävle – Sundsvall – Örnsköldsvik – Uumaja – Luulaja – Haaparanta – Tornio Tromssa – Nordkjosbotn – Yykeänperä – Kilpisjärvi – Kaaresuvanto – Muonio – Tornio – Kemi – Oulu – Vaasa – Turku Mo i Rana – Storuman – Uumaja – (lautta) – Vaasa – Tampere – Hämeenlinna – Helsinki Enniskillen – Belfast – (lautta) – Stranraer – Carlisle – Newcastle – (lautta) – Kristiansand – Drammen – Oslo – Karlstad – Örebro – Västerås – Tukholma – Kapellskär – (lautta) – Maarianhamina – (lautta) – Turku/Naantali – Helsinki – Kotka – Vaalimaa – Viipuri – Pietari Alattio – Hetta – Kaaresuvanto – Jällivaara – Storuman – Östersund – Mora – Säffle – Trollhättan – Göteborg – Frederikshavn – Flensburg – Hampuri – Hannover – Nürnberg – München – Innsbruck – Brennerin sola – Bolzano – Verona – Bologna – Napoli – Messina – Gela Sodankylä – Kuusamo – Kajaani – Iisalmi – Kuopio – Jyväskylä – Tampere – Turku Helsinki – (lautta) – Tallinna – Riika – Kaunas – Varsova – Piotrków Trybunalski – Wrocław – Klodzko – Náchod – Hradec Králové – Praha Vuoreija – Vesisaari – Uuniemi – Varangerbotn – Teno – Utsjoki – Inari – Ivalo – Sodankylä – Rovaniemi – Kemi – Oulu – Jyväskylä – Heinola – Lahti – Helsinki – (lautta) – Gdańsk – Świecie – Thorn – Krośniewice – Łódź – Piotrków Trybunalski – Częstochowa – Będzin – Katowice – Tychy – Bielsko-Biała – Český Těšín – Žilina – Trenčín – Trnava – Bratislava – Mosonmagyaróvár – Győr – Tatabánya – Budapest – Kecskemét – Szeged – Subotica – Novi Sad – Belgrad – Niš – Skopje – Veles – Gevgelija – Thessaloniki – Lárisa – Lamía – Thíva – Ateena – Pireus – (lautta) – Chaniá – Iraklion – Siteía

Katso myös Kantatie Seututie Yhdystie Runkotieverkko TERN-tieverkko Suomen moottoritieverkko

Lähteet

|Isbn= 978-952-255-330-0 | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2013-06_tietilasto_2012_web.pdf | www-teksti = Tilaston verkkoversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 19.4.2014 }}

Maantielaki 23.6.2005/503

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit