Les arts florissants (H. 487) on ranskalaisen Marc-Antoine Charpentierin säveltämä lyhyt kamariooppera. Tekijän itsensä mukaan se on ”musiikillinen idylli”. Oopperassa on viisi näytöstä.
Historia Marc-Antoine Charpentier sävelsi Les arts florissantsin vuonna 1685 Guisen herttuattaren palveluksessa olleiden muusikkojen ryhmälle. Herttuatar oli kuningas Ludvig XIV:n serkku, ja musiikki oli tarkoitettu esitettäväksi herttuattaren Pariisin-asunnossa. Oopperan ranskankielisen libreton tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Libretto on luonteeltaan allegoria, ja se käyttää mytologian ja luonnon symboliikkaa — kaikki aiheita, jotka olivat ajan yleisölle tuttuja.
Ooppera on kertomus taiteiden kukoistuksesta Ludvig XIV:n rauhaisan ja taiteita tukevan hallinnon aikana. Taiteet ja joukko sotilaita keskustelevat keskeisten henkilöiden La paix’n (Rauha) ja La discorden (Eripura) kanssa.
Osajako Les arts florissants on sävelletty seitsemälle äänelle, viisiääniselle kuorolle, kahdelle poikkihuilulle, kolmelle viola da gamballe ja basso continuolle.
Pääosat esiintymisjärjestyksessä, ääniala ja ensimmäisen esityksen esiintyjät:
La Musique (Musiikki) – sopraano – Jacqueline-Geneviève de Brion La Poésie (Runous) – sopraano – Antoinette Talon La Peinture (Maalaustaide) – tenori – Marc-Antoine Charpentier L’Architecture (Arkkitehtuuri) – mezzosopraano – Marie Guilbault de Grandmaison La Discorde (Eripura) – basso – Pierre Beaupuis La Paix (Rauha) – sopraano – Elisabeth ”Isabelle” Thorin Un Guerrier (sotilas) – baritoni – Germain Carlier
Aiheesta muualla
"Les Arts florissans", Marc-Antoine Charpentier: Oeuvres complètes, ser. I vol. 7 (facs.), ed. H. Wiley Hitchcock. Pariisi: Minkoff France, 1996, s. 120–164
Arts florissants, Les