Jalometallien leimaaminen tarkoittaa jalometalliesineiden merkitsemistä niiden alkuperää ja ominaisuuksia kuvaavilla symboleilla. Leimaaminen on Suomen lain mukaan pakollinen toimenpide jalometalliesineille. Leimattavaksi määrätyt jalometallit ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Jalometallituotteella tarkoitetaan kokonaan tai osittain jalometalleista tai niiden seoksista valmistettua esinettä. Yleisimpiä leimausvelvollisuuden piiriin kuuluvia esineitä ovat korut, pöytähopeat, hopeiset ruokailuvälineet ja muut hopeaesineet. Jalometallilla pinnoitettuja tuotteita ei tarvitse leimata, esimerkiksi kultadubleeketjuja ja elektrolyyttisesti pinnoitettuja.

Myytävien jalometallien leimaaminen Markkinoilla olevissa tai myyntiin tarkoitetuissa jalometallituotteista pitää olla vähintään kaksi leimaa. Ne ovat nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. Alle yhden gramman kulta-, platina- tai palladiumtuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata. Jos painorajan alittavat tuotteet leimataan, niissä pitää olla vähintään kaksi edellä mainittua leimaa.

Jalometallituotteita koskevat lait ja asetukset

Jalometallituotteita koskevat:

Laki jalometallituotteista 1029/2000 ja Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000

Niissä määrätään, että jalometallituotteina saa myydä tai luovuttaa esineitä, joissa on vähintään 375 massan tuhannesosaa kultaa, 800 massan tuhannesosaa hopeaa, 850 massan tuhannesosaa platinaa tai 500 massan tuhannesosaa palladiumia. Säädökset koskevat sekä kotimaassa valmistettuja että ulkomailta maahan tuotuja jalometalliesineitä.

Nimileima Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuoteen leimaamisesta. Esimerkiksi jotkut oppilaitokset tai korukurssien vetäjät antavat leimata heidän valvonnassaan tehtyjä tuotteita. Tukes hyväksyy nimileimaksi ison kirjaimen tai isojen kirjainten yhdistelmän. Ennen vuotta 2001 pystyi rekisteröimään myös kuvion tai erikokoisista kirjaimista tai merkeistä tehdyn yhdistelmän. Nimileima on vahvistettava 3 vuoden välein. Nimileiman voi hankkia Y-tunnusta vastaan.

Pitoisuusleima Pitoisuusleima kertoo jalometallin puhtauden tuhannesosina massasta. Suomessa jalometallista ei saa leimata muita pitoisuuksia kuin alla mainitussa taulukossa.

Jalometalli pitoisuusleiman pohjamuoto sallitut pitoisuudet, massan tuhannesosissa Kulta soikea 375 585 750 916 999 Hopea suorakaide 800 830 925 999 Platina vinoneliö 850 900 950 999 Palladium symmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat yhtä pitkiä ja puolet pohjan pituudesta, ts. puolisuunnikas 500 850 950 999 Vanhoissa tai ulkomailta tuoduissa tuotteissa voi olla leimattuna muita pitoisuuksia.

Ylläolevia pitoisuuksia ei saa lain mukaan alittaa. Vaaditun promilleluvun sen sijaan saa ylittää, mutta tässä tapauksessa tuote saa todellisesta jalometallipitoisuudestaan huolimatta alemman leiman. Eli esimerkiksi 500 promillen kultaesine saa vain 375 promillen leiman.

Karaatti Karaatti on vanha jalometallien pitoisuusilmaus, joka tarkoittaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa (1/24) painosta. Karaattia ei enää pitkään aikaan ole käytetty kultaesineiden leimoissa, mutta kultasepänliikkeiden mainoksissa saatetaan yhä puhua esimerkiksi 18 karaatin (= 750 promillen) kullasta.

Tarkastusleima

Tarkastusleima yleensä näyttää sydämen sisällä olevalta kruunulta. Tarkastusleima ilmaisee, että Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastanut tuotteen metallipitoisuuden ja hyväksynyt sen.

Vuosileima

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosina 1810–1833, jolloin kirjainsarja oli ensimmäisen kerran käytössä, ei numeroa 1 kuitenkaan leimoihin merkitty vaan vuosileiman muodosti pelkkä kirjain. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

Numero / Kirjain – 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 A 1810 1834 1858 1882 1906 1930 1954 1978 2002 2026 2050 2074 B 1811 1835 1859 1883 1907 1931 1955 1979 2003 2027 2051 2075 C 1812 1836 1860 1884 1908 1932 1956 1980 2004 2028 2052 2076 D 1813 1837 1861 1885 1909 1933 1957 1981 2005 2029 2053 2077 E 1814 1838 1862 1886 1910 1934 1958 1982 2006 2030 2054 2078 F 1815 1839 1863 1887 1911 1935 1959 1983 2007 2031 2055 2079 G 1816 1840 1864 1888 1912 1936 1960 1984 2008 2032 2056 2080 H 1817 1841 1865 1889 1913 1937 1961 1985 2000 2033 2057 2081 I 1818 1842 1866 1890 1914 1938 1962 1986 2010 2034 2058 2082 K 1819 1843 1867 1891 1915 1939 1963 1987 2011 2035 2059 2083 L 1820 1834 1868 1892 1916 1940 1964 1988 2012 2036 2060 2084 M 1821 1835 1869 1893 1917 1941 1965 1989 2013 2037 2061 2085 N 1822 1836 1870 1894 1918 1942 1966 1990 2014 2038 2062 2086 O 1823 1837 1861 1895 1919 1943 1967 1991 2015 2039 2063 2087 P 1824 1838 1862 1896 1920 1944 1968 1992 2016 2040 2064 2088 Q 1825 1839 1863 1897 1921 1945 1969 1993 2017 2041 2065 2089 R 1826 1840 1864 1898 1922 1946 1970 1994 2018 2042 2066 2090 S 1827 1841 1865 1899 1923 1947 1971 1995 2010 2043 2067 2091 T 1828 1842 1866 1900 1924 1948 1972 1996 2020 2044 2068 2092 U 1829 1853 1877 1901 1925 1949 1973 1997 2021 2045 2069 2093 V 1830 1854 1878 1902 1926 1950 1974 1998 2022 2046 2070 2094 X 1831 1855 1879 1903 1927 1951 1975 1999 2023 2047 2071 2095 Y 1832 1856 1880 1904 1928 1952 1976 2000 2024 2048 2072 2096 Z 1833 1857 1881 1905 1929 1953 1977 2001 2025 2049 2073 2097

Muut leimat Edellä mainittujen leimojen lisäksi tuotteessa voi olla myös paikkakuntaleima tai käsityöleima. Tukes ylläpitää nimileimarekisteriä.

Historia Ruotsi-Suomessa määrättiin 1485, että kulta- ja hopeaseppien oli leimattava teoksensa puumerkeillään tai nimensä alkukirjaimin. Lisäksi 1596 vaadittiin kaupunkivaakuna ja vuodesta 1689 lähtien piti lisätä vuosikirjain leimasarjaan. Suomen erottua Ruotsista, jäi voimaan 1810 annettu asetus, jonka mukaan leimana käytettiin suurruhtinaan kruunua ja uusi vuosikirjainsarja aloitettiin. Vuonna 1853 otettiin käyttöön jalometallien pitoisuusleimat.

Vuonna 2001 astuivat voimaan uudet jalometallituotteita koskevat säädökset, joiden mukaan näistä ovat pakollisia vain pitoisuusleima sekä joko nimi- tai tarkastusleima.

Vuonna 2001 voimaan tulleet säädökset eivät alun perin koskeneet palladiumia. Lainmuutos, jonka mukaan palladiumtuotteet leimataan, tuli voimaan 14. tammikuuta 2009.. Monissa muissa maissa näin oli ollut aikaisemminkin.

Lähteet

Aiheesta muualla Tukesin sivu jalometallituotteista Jalometallien vuosileimat Tukesin ylläpitämä nimileimarekisteri Online Encyclopedia of Silver Marks, Hallmarks & Makers' Marks Laki jalometallituotteista (1029/2000) Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista (1148/2000) Vanhat leimat, yli 50-vuotiaat

Luokka:Jalometallit