Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) on afrikkalainen huonekasvina käytetty vehkakasvi, joka tunnetaan myös nimillä tikapuukukka ja leidipalmu. Palmuvehka on huonekasvina uusi. Sitä pidetään helppohoitoisena huonekasvina. Varjoa, kuivuutta ja kuumuutta kestävänä se soveltuu myös kuivailmaiseen kerrostalohuoneistoon. Kasvi voi pärjätä kuukaudenkin ilman kastelua. Kasvi on myrkyllinen, mutta aiheuttaa lähinnä paikallisia ärsytysoireita.
Ulkonäkö ja koko Palmuvehkalla on pystyasennossa kasvavat, erittäin tankeat 20–40 cm pitkät lehdet, joissa on pareittain kasvavat puikeat, jäykät lehdykät, joiden pituus on 5–15 cm. Kasvia voidaan lisätä jakamalla juurakkoa ja pistokkaana lehdestä tai lehdykästä. Pistokkaat kasvavat hitaasti, sillä kasvi kasvattaa ensin juurakon ja mukulat ennen lehtien esiintuloa.
Levinneisyys Palmuvehka kasvaa Afrikan itärannikolla: Keniassa, Tansaniassa, Malawissa, Mosambikissa, Zimbabwessa ja Etelä-Afrikan koillisosassa.
Etymologia Kasvitieteellinen nimi Zamioculcas johtuu toisaalta sen lehtien pinnallisesta samankaltaisuudesta käpypalmuihin kuuluvien samiakasvien kanssa ja toisaalta sen sukulaisuudesta taaroihin. Kasvitieteellisiin synonyymeihin kuuluvat Caladium zamiaefolium, Zamioculcas loddigesii ja Zamioculcas lanceolata.
Lajikkeet Zamioculcas zamiifolia 'Zenzi' Zamioculcas zamiifolia 'Raven' Zamioculcas zamiifolia 'Super Nova'
Käyttö perinteisessä lääketieteessä Vaikka palmuvehkan lääketieteellisestä käytöstä on saatavilla vain vähän tietoa, palmuvehkaa käytetään ilmeisesti lääkinnälliseen tarkoitukseen Malawin Mulanjen alueella ja Tansanian Usambaran vuoristossa, jossa lehtien mehua käytetään korvakivun hoitoon. Tansaniassa palmuvehkasta valmistettua haudetta käytetään mshipa-nimisen tulehdustilan hoitoon. Luoteis-Tansaniassa palmuvehkan juuria käytetään sukumien keskuudessa haavaumien hoitoon.
Käyttö muissa tarkoituksissa Huonekasvikäytön lisäksi palmuvehkaa on käytetty villan värjäykseen keltaiseksi sen sisältämän apigeniinin vuoksi.
Kööpenhaminan yliopiston kasvi- ja ympäristötieteen laitoksen vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa osoitettiin, että palmuvehka pystyy laboratorio-olosuhteissa poistamaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä seuraavassa tehokkuusjärjestyksessä: bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä ja ksyleeniä noin 0,01 mol/m2 vuorokaudessa. Samassa tutkimuksessa todettiin tosin, että tehokkuus sisäympäristöissä on epäselvää.
Kuvagalleria
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) iNaturalist: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) Puutarha.net: Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) Puutarha.net: Palmuvehka eli Zamioculcas (Zamioculcas zamiifolia) Meillakotona.fi: Miten hoidan palmuvehkaa? Julkaistu: 1.3.2017 Visa Lipponen Yle - Uutiset: Palmuvehkaa on lähes mahdotonta tappaa Yle Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Zamioculcas zamiifolia
Luokka:Vehkakasvit Luokka:Huonekasvit Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit