1983

Vuosi 1983 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|Apple Lisa.

1. tammikuuta – ARPANET siirtyi virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet sai alkunsa. 1. tammikuuta – Turvavyöpakko astui voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 1. tammikuuta – Kruunupyy ja Pietarsaaren mlk muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Hangon, Loviisan, Porvoon mlk:n ja Siuntion kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. 2. tammikuuta – Suomen Kommunistisen puolueen Lapin piiriä hallinnut ns. kirveslinja päätti pudottaa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän pois SKDL:n viralliselta eduskuntavaalien ehdokaslistalta, koska hänen ei ollut katsottu noudattaneen ryhmäpäätöksiä. Tennilä lähti vaaleihin omalla listallaan. 3. tammikuuta – Naton Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kautta Norjassa olevia Naton kohteita vastaan. 6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa. 9. tammikuuta – Arkkipiispa John Vikström vihki Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherran Erik Vikströmin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi. Ensimmäisen kerran Suomen kirkon historiassa veli vihki veljensä piispaksi. 14. tammikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansa Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte antoi asian vuoksi moitteen eduskunnan kansliatoimikunnalle. 14. tammikuuta − Kansanedustaja Pirkko Työläjärvi valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Veikko Helteen siirryttyä vuoden vaihteessa työministeriksi. 19. tammikuuta – Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen, pidätettiin Boliviassa. Barbie oli etsintäkuulutettu sekä Ranskassa että Länsi-Saksassa. 19. tammikuuta − Etelä-Afrikka lopetti Namibian viisi vuotta kestäneen itsehallintokokeilun ja otti maan jälleen suoraan valvontaansa. 19. tammikuuta – Apple Lisa -tietokone julkistettiin. 22. tammikuuta – Björn Borg jäi eläkkeelle voitettuaan viisi perättäistä Wimbledonin mestaruutta. 24. tammikuuta − 30 italialaisen Punaiset prikaatit -terrorijärjestön jäsentä tuomittiin Roomassa elinkautiseen vankeuteen pääministeri Aldo Moron vuonna 1978 suoritetusta raa'asta sieppauksesta ja murhasta. 26. tammikuuta – Taulukkolaskentaohjelmisto Lotus 1-2-3 julkistettiin. 27. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi TV-toimittaja Matts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen maanpetoksesta. Hänet oli jo aiemmin erotettu Yleisradion palveluksesta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin. 28. tammikuuta – SKDL:n puheenjohtaja Jouko Kajanoja luonnehti puolueen sisäistä tilaa katastrofaaliseksi. 30. tammikuuta – Purku-urakoitsija kävi kustavilaistyylisen, vuonna 1805 rakennetun Fontellin talon kimppuun Pietarsaaressa. Poliisi keskeytti työt, mutta talon julkisivu oli tällöin jo ehtinyt tärveltyä pahoin. Museovirasto oli luonnehtinut taloa rakennushistoriallisesti erittäin arvokkaaksi. 30. tammikuuta – Adolf Hitlerin valtaannoususta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

Helmikuu

2. helmikuuta – SDP:n kansanedustaja Bror Lillqvist kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli sosionomi Kari Urpilainen. 5. helmikuuta − Klaus Barbie karkotettiin Boliviasta ja lennätettiin Ranskan Lyoniin vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin. 8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunutta verilöylyä tutkinut komissio totesi Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin 17. syyskuuta 1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin 11. helmikuuta. Uudeksi puolustusministeriksi tuli Israelin Washingtonin-suurlähettiläs Moshe Arens. 15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti 18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48. 15. helmikuuta − Korkein hallinto-oikeus totesi päivärahakiistassa Keskustapuolueen kansanedustajan, entisen ulkoministerin Paavo Väyrysen ja hänen perheensä kotipaikaksi Keminmaan asemasta Helsingin. Väyrynen oli asettunut kansanedustajaehdokkaaksi Lapin läänin vaalipiirissä. 16. helmikuuta – Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa. 19. helmikuuta – SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissa Norjan puolelta. Norjan pääministeri Kåre Willoch torjui Saarisen näkemykset. 24. helmikuuta – Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisi japanilaista alkuperää olleiden kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelleen raportin. 25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus. 27. helmikuuta − Zimbabwelainen oppositiojohtaja Joshua Nkomo joutui oman ilmoituksensa mukaan kotiarestiin. Presidentti Robert Mugabe oli syyttänyt Nkomoa ja kahta hänen avustajaansa yhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa Zimbabwen hallituksen kaatamiseksi.

Maaliskuu thumb|upright|Swatch esitteli ensimmäiset kellonsa. Kuvassa Swatch GB101 vuodelta 1983.

1. maaliskuuta – Sveitsiläinen Swatch esitteli ensimmäiset kellonsa. 1. maaliskuuta – Kampin metroasema laajensi Helsingin metroa, joka oli tähän asti kulkenut väliä Rautatientori–Itäkeskus. 3. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professori Raimo Väyrysen näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisi Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen nojalla sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle. ”Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään”, Koivisto sanoi. 8. maaliskuuta – Ronald Reagan kutsui Neuvostoliittoa ”Pahan valtakunnaksi” (”Evil empire”). 9. maaliskuuta – Niin sanotun Helsingin metrojutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettynä oli mm. ylipormestari Teuvo Aura. 18. maaliskuuta – Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajan Arnfinn Nessetin 22 vanhuksen murhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina 1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen. 21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SMP ja suurimmat häviäjät SKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynyt LKP, joka putosi eduskunnasta. Uutena ryhmänä eduskuntaan nousivat vihreät. 23. maaliskuuta – Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti televisiopuheessaan strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen ”Tähtien sota”. 25. maaliskuuta – Michael Jackson esitti Moonwalk-tanssin ensimmäistä kertaa. 31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin. SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti arkkitehti Juhani Pallasmaan, valokuvaaja Seppo Saveksen ja tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen uusiksi taiteilijaprofessoreiksi 7. huhtikuuta – Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittivat ensimmäisen sukkulasta tehdyn avaruuskävelyn (4 h 10 min). 7. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin Erkki Pystynen ensimmäisenä kokoomuslaisena yli 50 vuoteen; edellinen kokoomuslainen eduskunnan puhemies oli ollut Paavo Virkkunen vuonna 1930. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SDP:n Pirkko Työläjärvi ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Veikko Pihlajamäki. 7. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen erityislähettiläs Grigori Romanov tapasi SKP:n johdon Helsingissä ja sanoi toivovansa SKP:n sisäisen tilan selkiytyvän ilman avointa puoluehajaannusta. 12. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat saapui Tukholmaan, jossa hän tapasi Pohjoismaiden sosialidemokraattisten puolueiden johtohenkilöitä. Pääministeri Olof Palme korosti ottavansa Arafatin vastaan nimenomaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa. Israel tuomitsi jyrkin sanoin Arafatin vierailun. 14. huhtikuuta – Pohjois-Korean Helsingin-suurlähettiläs Yu Jae Han karkotettiin Suomesta. Karkottamisen perusteena oli lähettilään yritys Johannes Virolaisen lahjomiseksi, jotta Parlamenttienvälinen liitto (IPU), jonka puheenjohtaja Virolainen oli, olisi siirtänyt kokouksensa pois Etelä-Korean pääkaupungista Soulista. 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain lähetystössä Beirutissa räjähti pommi, 63 kuolonuria. 21. huhtikuuta – Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä liki 200 000 markan velat. 23. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Münchenissä Saksan liittotasavallassa. Luxemburgin edustaja Corinne Hermès voitti kappaleella "Si la vie est cadeau". 26. huhtikuuta – Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen vuoden 1982 sukellusvenevälikohtausten vuoksi ja kutsui Moskovan-suurlähettiläänsä kotiin. 27. huhtikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS kiisti Ruotsin syytökset neuvostoliittolaisten sukellusveneiden tunkeutumisesta Ruotsin aluevesille.

Toukokuu thumb|Lappiin perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto.

1. toukokuuta – Itä-Lappiin, Inarin, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueille, perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto. 1. toukokuuta − Pohjola-yhtiöiden toimitusjohtaja Jaakko Lassila siirtyi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Veikko Makkosen tilalle. Uudeksi Pohjolan toimitusjohtajaksi tuli tekniikan tohtori Pentti Talonen. 5. toukokuuta – SKP:n vähemmistö eli ns. taistolaiset palasi SKDL:n eduskuntaryhmään ja lupasi noudattaa ryhmäpäätöksiä. Puolueen julkisivu saatiin täten ainakin näennäisesti ehjäksi vuoden 1984 puoluekokousta varten. 6. toukokuuta – Länsisaksalainen Stern-lehti alkoi julkaista Adolf Hitlerin päiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi. 6. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan kolmannelle hallitukselle ja nimitti Sorsan neljännen hallituksen. Ensimmäisiksi SMP:n ministereiksi tulivat työministeri Urpo Leppänen ja toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo. 6. toukokuuta – Korkein oikeus ei myöntänyt verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle valituslupaa tämän haettua muutosta viraltapanoaan koskevaan hovioikeuden päätökseen. 13. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Suomen Pankin pääjohtajan Ahti Karjalaisen virastaan ”yleisen edun nimessä”. Hieman myöhemmin Karjalainen erosi Keskustapuolueesta vastalauseena saamaansa kohteluun. 17. toukokuuta – Libanon, Israel ja Yhdysvallat solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista. 18. toukokuuta – Euroopan parlamentin ympäristökomitea totesi Ateenan ilman Euroopan likaisimmaksi. Myös Nizza ja Milano todettiin erittäin saastuneiksi.