Heetin kieli on kuollut indoeurooppalainen kieli, mutta sen arkaaisten piirteiden vuoksi jotkut ovat pitäneet sitä ja muita anatolialaisia kieliä pikemminkin perinnäisesti rekonstruoidun indoeurooppalaisen kantakielen sisarkielenä.Tämän teorian on ensimmäisenä esittänyt amerikkalainen kielitieteilijä Edgar H. Sturtevant, On the position of Hittite among the Indo-European languages, Language 2, 25-34. Se oli heettiläisvaltakunnassa käytetty kieli. Kieltä puhuttiin Anatoliassa nykyisen Turkin alueella noin vuodesta 1600 eaa. (ja ehkä jo aiemminkin) vuoteen 1100 eaa. Sen sukulaiskieli on luuvin kieli, josta lyykian kieli kehittyi. Sukua heetille on myös lyydian kieli, jota on myös löydetty piirtokirjoituksista..
Fonologia
Konsonantit Kaksoiskonsonantteja on todennäköisesti käytetty ennemminkin erottamaan soinnilliset ja soinnittomat äänteet toisistaan kuin kuvaamaan konsonantin pituutta. LabiaaliAlveolaariPalataaliVelaariNorm.LabiaalistunutKlusiilitp bt dk gkʷ gʷAffrikaatatt͡sNasaalitmnFrikatiivitsx ɣxʷ ɣʷLateraalilTremulantitrApproksimantitwj Lähde:
Vokaalit Vokaalien [u] ja [o] sekä [e] ja [i] välinen ero vielä toistaiseksi epäselvä. Mahdollisia diftongeja ovat [ai] ja [ue].. EtinenKeskinenTakinenSuppeaiuPuolisuppeaeoVälinen(e̞)Avoina Lähde:
Kirjoitusjärjestelmä pienoiskuva|Heetinkielinen savitaulu, oletettavasti lakiteksti, 1200-luvulta eaa. Heetin kieltä on löydetty babylonialaisella nuolenpääkirjoituksella savitauluihin kirjoitettuna. Yhteensä savitauluja tai niiden palasia on löytynyt noin 30 000. Ensimmäiset heetinkieliset savitaulut löydettiin Boğazköyn kylästä, Turkista vuonna 1906.
Heetinkielisen nuolenpääkirjoituksen ratkaisi ensimmäisenä Bedřich Hrozný yhdessä Jørgen Alexander Knudtzonin ja Hugo Wincklerin kanssa. Hrozný myös päätteli vuonna 1915, että heetti on indoeurooppalainen kieli..
Nuolenpääkirjoitus lainattiin heetin naapurikielistä. Kirjoitusjärjestelmä ei sovi kovinkaan hyvin heetin kirjoittamiseen, mikä on johtanut siihen, että heetin tarkkaa ääntämystä ei voi päätellä tyhjentävästi. Esimerkkejä asioista, jotka tuottivat ongelmia heetin kirjoittamisessa nuolenpääkirjoituksella, ovat mm.:
Konsonanttiklusterien kirjoittamiseen, joten heetissä pitää lisätä välivokaali. Labialisoituneiden vokaalien merkitseminen. Vokaalien [e] ja [i] merkitseminen systemaattisesti omina foneemeina.
Kirjoitusmerkit jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: vokaalit (V) konsonantti-vokaali (CV) ja vokaali-konsonantti (VC).
Vokaali-konsonantti (VC) -b-p-d-t-g-k-h-l-m-n-r-s-za-𒀊
ab, ap𒀜
ad, at𒀝
ag, ak𒄴
ah, eh,
ih, uh𒀠
al𒄠
am𒀭
an𒅈 ar𒀸 as𒊍 aze-𒅁 eb, ep,
ib, ip𒀉
ed, et
id, it𒅅
eg, ek
ig, ik𒂖
el𒅎
em, im𒂗
en𒅕 er, ir𒌍
es𒄑
ez, izi-𒅋
il𒅔
in𒅖
isu-𒌒
ub, up𒌓
ud, ut𒊌
ug, ukreunus|20x20px ul𒌝 um𒌦 un𒌨, 𒌫 ur, úr𒍑 us𒊻 uz Lähde:
Konsonantti-vokaali (CV) b-p-d-t-g-k-h-l-m-n-r-s-z-w-y--a𒁀 ba𒉺
pa𒁕
da𒋫
ta𒂵
ga𒅗
ka𒄩
ha𒆷
la𒈠
ma𒈾
na𒊏
ra𒊭
sa𒍝
za𒉿
wa𒅀
ya-e𒁁
be𒁉
pe, pi𒁲
de, di𒋼
te𒄀
ge, gi𒆠
ke, ki𒄭, 𒃶
he, hé𒇷 le, li𒈨, 𒈪
me, mé𒉈, 𒉌 ne, né𒊑
re, ri𒊺
se𒍣, 𒍢
ze, zé-i𒁉
bi𒋾
ti𒄭
hi𒈪
mi𒉌
ni𒅆
si𒍣
zi𒃾
wi-u𒁍
bu, pu𒁺
du𒌅
tu𒄖
gu𒆪
ku𒄷
hu𒇻
lu𒈬
mu𒉡
nu𒊒
ru𒋗, 𒋙
su, sú𒍪 zu Lähde:
Vokaali (V) aeiu𒀀𒂊𒄿𒌋, 𒌑 u, ú Lähde:
Lähteet
Luokka:Heettiläiset kielet Luokka:Aasian kuolleet kielet