Diana, Walesin prinsessa (synt. Diana Frances Spencer; ) oli Yhdistyneen kuningaskunnan kruununperijän prinssi Charlesin ensimmäinen puoliso ja tämän lasten prinssi Williamin ja prinssi Harryn äiti.
Diana syntyi Spencerin aatelissukuun. Hän kasvoi Park Housessa Sandringhamin kartanon tiluksilla ja opiskeli Englannissa ja Sveitsissä. Vuonna 1975 hänestä tuli lady Diana Spencer, kun hänen isänsä peri Spencerin jaarlin tittelin. Dianasta tuli maailmankuulu henkilö helmikuussa 1981, kun hänen ja prinssi Charlesin kihlaus julkistettiin. Lady Dianan ja prinssi Charlesin häät pidettiin St Paulin katedraalissa 29. heinäkuuta 1981 ja olivat aikansa mediatapahtuma. Dianasta tuli liiton solmimisen myötä Walesin prinsessa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, prinssit William ja Harry, jotka olivat silloin toinen ja kolmas kruununperimysjärjestyksessä. Walesin prinsessana Diana edusti kuninkaallisissa tehtävissä ulkomailla erilaisissa tilaisuuksissa.
Diana teki laajasti hyväntekeväisyystyötä ja tuki muun muassa maamiinojen vastaista järjestöä International Campaign to Ban Landmines. Hän teki työtä myös muun muassa kodittomien, vanhusten ja sairaiden hyväksi. Hän osallistui erityisesti hiv:n ja aidsin vastaiseen taisteluun.
Diana oli aikansa tunnetuimpia julkisuuden henkilöitä ja lähes kaikki, mitä hän teki 1980- ja 1990-luvuilla, nousi otsikoihin. Avioliitto prinssi Charlesin kanssa päättyi eroon elokuussa 1996. Hän kuoli seuraavana vuonna 36-vuotiaana auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin Pariisissa. Hautajaisia seurasi pelkästään Lontoon kaduilla yli kolme miljoonaa ihmistä ja lisäksi 2,5 miljardia televisionkatsojaa ympäri maailman.
Lapsuus ja nuoruus Sukutausta ja varhaisvaiheet Diana Frances Spencer syntyi 1. heinäkuuta 1961 Park Housessa Norfolkin Sandringhamissa. Hän oli Althorpin varakreivi John Spencerin ja Frances Burke Rochen viidestä lapsesta neljäs. Spencerin aatelissuku oli ollut läheinen Britannian kuninkaallisen perheen kanssa useitten sukupolvien ajan, ja Dianan äidinpuoleinen suku oli vaurasta ja perilliset arvoltaan paroneja. Diana oli tulevan puolisonsa prinssi Charlesin yhdestoista serkku ja kaukaista sukua myös muun muassa Yhdysvaltain presidentti George Washingtonille. Yksi hänen esiäideistään oli lady Sarah Churchill. Dianan molemmat isoäidit Cynthia Spencer ja Ruth Fermoy olivat kuningataräiti Elisabetin kamarirouvia ja hyviä ystäviä. Diana Frances sai etunimensä lapsena kuolleen kaukaisen tädin ja toisen nimensä äitinsä mukaan.Bradford 2007, s. 11, 12.
Diana kastettiin 30. elokuuta 1961 St Mary Magdalenen kirkossa Sandringhamissa. Perheeseen oli aiemmin syntynyt kaksi tytärtä, Sarah vuonna 1955 ja Jane vuonna 1957. Kolmas lapsi, perilliseksi aiottu poika John syntyi epämuodostuneena ja kuoli 10 tunnin ikäisenä vuonna 1960. Tragedian myötä vanhempien suhde alkoi säröillä pahoin. Diana oli niin sanottu ”korvikelapsi”, josta oli toivottu perillistä ja suvussa oltiin pettyneitä, ettei hän ollut poika. Kaivattu perillinen Charles syntyi 1964, mutta se ei enää pelastanut vanhempien avioliittoa. He ottivat asumuseron Dianan ollessa kuusivuotias, ja Frances vaati mieheltään avioeroa. Yläluokan brittiperheissä vaimon vaatima avioero merkitsi skandaalia. Francesilla oli jo uusi suhde, joten John syytti tätä uskottomuudesta ja leimasi hänet epäkelvoksi äidiksi. Oikeus ratkaisi huoltajuusriidan John Spencerin hyväksi, ja Francesin oli muutettava pois Park Housesta ilman lapsiaan. Dianan huoleton lapsuus koki kolauksen äidin lähdön myötä, mikä aiheutti hänessä elinikäistä hylätyksi tulemisen pelkoa.Bradford 2007, s. 19–23.
Dianan lapsuuden kotitalon Park Housen omisti kuningatar Elisabet II; Spencerit olivat talossa vuokralla. John Spencer oli ollut kuningas Yrjö VI:n ja pari vuotta myös kuningattaren tallimestari, mikä oli tuolloin korkea-arvoinen hovivirka. Kuningasperhe vietti usein lomiaan naapurissa Sandringhamin kartanossa, ja Diana leikki lapsena prinssi Andrew’n ja prinssi Edwardin kanssa.Bradford 2007, s. 12, 33.
Koulutus ja arvonimi pienois|upright|Lady Diana Spencerin asuintalo Coleherne Court Old Brompton Roadilla Lontoon Chelseassa, jossa hän asui vuosina 1979–1981. Dianan äiti alkoi jo ennen avioeroa seurustella Peter Shand Kyddin kanssa, ja he menivät naimisiin vuonna 1969. Diana Spenceristä tuli lady Diana, kun hänen isänsä peri Spencerin jaarlin arvon vuonna 1975. Tämä avioitui seuraavana vuonna Dartmouthin kreivitär Raine Leggen kanssa. Spencerin lapset tulivat hyvin toimeen uuden isäpuolensa kanssa, äitipuoltaan he sen sijaan inhosivat.Bradford 2007, s. 34, 40, 44.
Dianan lapsuuden arki oli säänneltyä ja suojattua. Hänet ilmoitettiin tammikuussa 1968 Silfieldin yksityiskouluun, josta hän siirtyi yhdeksänvuotiaana Riddlesworth Hallin sisäoppilaitokseen. Hänen koulutuksensa oli ylemmän yhteiskuntaluokan tytöille tavanomaisesti melko vaatimatonta, ja sisaruksistaan poiketen hän ei ollut akateemisesti lahjakas oppilas. Hänen vahvuuksiaan olivat tanssi ja uinti. Vuonna 1973 Diana jatkoi kahden sisarensa tavoin opintoja West Heath Schoolissa Kentissä lähellä Sevenoaksia ja pääsi johtajaoppilaaksi viimeisenä vuonnaan.Bradford 2007, s. 32–37. Hän luki ainoastaan äitipuolensa äidin Barbara Cartlandin romanttisia rakkauskertomuksia, joita kirjailija lähetti hänelle ennakkokappaleina.
Kun Althorpin sukukartano Northamptonshiressä siirtyi Dianan isoisän kuoltua hänen isälleen, perhe muutti sinne asumaan. Myös Althorp sijaitsi keskellä maaseutua, mutta Diana ei kotiutunut sinne yhtä hyvin kuin Park Houseen. Vuonna 1978 Diana opiskeli yhden lukukauden ajan valmistavassa sisäoppilaitoksessa Sveitsissä, mutta reputti loppukokeet ja sai luvan muuttaa yksin Lontooseen, jossa hän teki töitä pääasiassa lastenhoitajana. Hän ei pitänyt suljettujen seurapiirien juhlista ja viihtyikin vapaa-ajallaan kotona tai ystäviensä seurassa.Bradford 2007, s. 44, 58, 62.
Avioliitto Lady Diana Spencer tapasi kuningatar Elisabet II:n vanhimman pojan prinssi Charlesin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana marraskuussa 1977. Charles seurusteli tällöin Dianan isosiskon lady Sarah’n kanssa.Bradford 2007, s. 56, 57. Charles ja Diana alkoivat nähdä toisiaan erilaisissa seurapiiritapahtumissa, ja Petworthin kartanon viikonloppukutsuilla heinäkuussa 1980 Charles mieltyi Dianaan. Diana kutsuttiin kuninkaalliselle jahdille HMY Britannialle sekä Balmoralin linnaan, jossa hän tapasi kuningasperhettä marraskuussa 1980.Bradford 2007, s. 86, 87.
Diana täytti kaikki kuninkaallisen morsiamen vaatimukset: hän oli pitkä, vaaleaverinen ja moitteetonta sukuperää eikä hänellä ollut takanaan suhdeskandaaleja. Hänen empaattisuutensa ja välitön käytöksensä miellyttivät kuningatarta. Diana oli omien sanojensa mukaan hyvin rakastunut, mutta huomasi nopeasti, että näköpiirissä oli koko ajan Charlesin tosirakkaus Camilla Parker Bowles. Juuri hän oli alun perin pitänyt Dianaa sopivana morsiamena Charlesille. Pitkään poikamiehenä elänyt Charles epäröi avioliiton suhteen ja viivytteli kosinnan kanssa, mutta kosi Dianaa lopulta 6. helmikuuta 1981. Kihlaus salattiin muutaman viikon ajan ennen virallista julkistusta. Siitä alkoi myös hellittämätön julkisuus, joka seurasi Dianaa koko hänen loppuelämänsä ajan.Bradford 2007, s. 85–87, 98.
Kihlaus ja häät pienois|upright|Prinsessa Diana ja prinssi Charles Australian edustusvierailulla vuonna 1983. Parin kihlaus julkistettiin virallisesti 24. helmikuuta 1981, ja kaksi päivää myöhemmin Diana muutti Buckinghamin palatsiin. Sitä ennen hän oli asunut vähän aikaa Clarence Housessa. Kihlauksen myötä Dianan elämästä tuli yksinäistä: hän ei voinut liikkua vapaasti tavatakseen ystäviään, prinssi Charles matkusteli edustustehtävissä ulkomailla ja vanhoillinen palveluskunta noudatti tiukkoja säätyeroja.Bradford 2007, s. 99–105. Diana myös vieroksui eräelämää, jota kuningasperhe harrasti lomillaan Balmoralissa. Kuningasperheen muut jäsenet jäivät Dianalle enimmäkseen etäisiksi, ja prinsessa Margaretista tuli ainoa hänen puoliaan pitänyt ystävä.Bradford 2007, s. 126, 127. Palveluskunnan keskuudessa Dianaa pidettiin hankalana, koska hän oli haluton noudattamaan hovin tapoja ja komentoa sekä kapinoi niitä vastaan.Bradford 2007, s. 105.
Ensimmäisen virallisen esiintymisen Diana teki prinssi Charlesin kanssa maaliskuussa 1981 hyväntekeväisyysgaalassa, jossa hän tapasi Monacon ruhtinatar Gracen. Siellä syntyi ”pukuskandaali”, kun Diana oli tietämättään rikkonut kuningasperheen vanhaa sääntöä pukeutumalla mustaan, mikä oli määrätty vain hautajaisia ja suruaikaa varten. Dianan valmiiksi heikko itsetunto kärsi yhä enemmän tauottomasta mediahuomiosta, ja hänen epävarmuutensa tuli ilmi myös hovin työntekijöille, jotka yrittivät opettaa hänelle prinsessan roolia. Diana kertoi myöhemmin sairastuneensa juuri noihin aikoihin bulimiaan.Bradford 2007, s. 109–111.
Lady Dianasta tuli 20-vuotiaana Walesin prinsessa, kun hän meni naimisiin prinssi Charlesin kanssa 29. heinäkuuta 1981 St Paulin katedraalissa. Tapahtumaa kuvailtiin laajasti ”satuhäiksi”, ja niitä seurasi 750 miljoonaa katsojaa televisiosta ja 600 000 ihmistä Lontoon kaduilla. Dianan yhdeksän tuhannen punnan hääpuvussa oli yli seitsemän metriä pitkä huntu. Prinsessa Diana oli ensimmäinen englantilainen nainen 300 vuoteen, joka meni naimisiin kruununperillisen kanssa sen jälkeen kun Anne Hyde avioitui tulevan Jaakko II:n kanssa, josta prinsessa polveutui.
Parin kihlauksen aikana ilmenneet ongelmat jatkuivat myös avioliitossa heti kuherruskuukauden aikana HMY Britannialla. Camilla Parker Bowlesin jatkuva läsnäolo varjosti liittoa alusta alkaen. Parker Bowles ja Charles olivat päivittäin puhelinyhteydessä ja Charlesilla oli lompakossa Parker Bowlesin valokuva. Diana oli Camillasta mustasukkainen, mitä Charles ei käsittänyt. Hänen oli lisäksi vaikea sopeutua kuningasperheen arkeen ja hän tunsi olonsa eristyneeksi. Prinssipari muutti avioiduttuaan Kensingtonin palatsiin ahtaisiin oloihin. Heillä oli myös maaseutuasunto Highgrove House Gloucestershiressä prinssi Charlesille tärkeitä harrastuksia, kuten hevospooloa varten, mutta Diana ei myöhemmin viihtynyt siellä lainkaan. Parin välinen epäsuhta kasvoi, sillä Dianan elämä palatsin suojissa oli yksinäistä ja tyhjää ja Charles matkusti edustusvelvollisuuksiensa perässä. Dianan ensimmäisen Walesiin tehdyn edustusmatkan aikana ilmennyt raskaus pahensi yhä enemmän hänen mielialaansa.Bradford 2007, s. 128–131.
Lapset Walesin prinssiparin ensimmäinen lapsi William Arthur Philip Louis syntyi 21. kesäkuuta 1982. Toinen poika Henry Charles Albert David, kutsumanimeltään Harry, syntyi 15. syyskuuta 1984.Bradford 2007, s. 135, 158.
Diana sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen Williamin synnyttyä.Bradford 2007, s. 141. Hän on muistellut orastavan avioliiton ”valuneen tyhjiin” Harryn syntymän jälkeen:
Diana oli äitinä omistautunut ja järjesti elämänsä lastensa tarpeiden mukaan. Kapinoitsijan maineestaan huolimatta hän tuki vankkumatta monarkiaa ja poikiensa tulevia rooleja siinä. Diana halusi kuitenkin tarjota pojilleen mahdollisimman normaalin elämän, joten hän vei heitä julkiseen kouluun ja antoi heidän ystävystyä tavallisten lasten kanssa. Hän myös parhaan kykynsä mukaan suojeli heitä median vainolta.Bradford 2007, s. 161, 162.
Virallinen rooli pienois|oikea|Prinsessa Diana tanssi John Travoltan kanssa Valkoisen talon päivällisillä marraskuussa 1985. Dianasta tuli prinsessana merkittävä kansainvälinen seurapiirihenkilö. Synnytettyään kruununperillisen hän alkoi saada virallisia tehtäviä ja kiersi edustusmatkoilla ympäri maailmaa sekä yksin että puolisonsa kanssa. Hän tapasi eri valtioiden päämiehiä ja alkuperäiskansaa sekä osallistui muun muassa erilaisiin promootiotapahtumiin, muistojuhliin ja avajaisiin. Hän hoiti niin julkiset kuin yksityiset velvoitteensa tunnollisesti ja vastasi palatsin emännyydestä aina vieraslistoja myöten. Nuoresta iästään huolimatta Diana oli alaistensa luonnehdintojen mukaan työasioissa ”tehokas” ja ”tunnontarkka”.Bradford 2007, s. 164, 165.