thumb|pysty|Reino Vuolle Reino Ilmari Vilhelminpoika Vuolle ()Suomen sotasurmat 1914–1922 oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän sai sotilaskoulutuksensa Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja osallistui Suomen sisällissotaan valkoisen armeijan riveissä. Hän kaatui Vilppulan rintaman taisteluissa.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
Perhetausta ja opinnot Vuolteen vanhemmat olivat eläinvälskäri Vilhelm Vuolle ja Anna Albertina Sippola. Hän kävi kansakoulun.
Jääkärikausi thumb|pysty=1.25|Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania. Vuolle työskenteli työmiehenä Kauhavalla ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 13. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, missä hän haavoittui pahoin 7. joulukuuta 1916 ja joutui sairaalahoitoon. Sairaalasta hän palasi takaisin komppaniaansa 28. joulukuuta 1916 ja otti osaa Aa-joen talvitaisteluihin. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Vuolle kävi vuonna 1917 Polangenissa järjestetyn erikoiskurssin.
Paluu Suomeen Vuolle saapui takaisin Suomeen 1. marraskuuta 1917 aselaiva S/S Equityn ensimmäisellä retkellä Tolvmansgrundetin saarelle Luodon pitäjään. Luodosta hän matkusti Kauhavalle, missä hänen tehtäväkseen tuli ”palokunnan” kouluttaminen. Palokunta oli perustettu pankinjohtaja Nestor Haimarin johdolla heinäkuussa 1917 suojeluskuntalaisten kouluttamiseen. Tässä tehtävässä olivat Vuolteen lisäksi suojeluskunnan päällikkö jääkäri Eino Mäkinen, jääkäri Juho Emil Vähäpassi sekä vähäisessä määrin jääkäri Juho Komonen.
Kauhavalta Vuolle jatkoi matkaansa Alahärmään, missä hän jatkoi suojeluskuntajoukkojen kouluttamista. Siellä hän myös tiettävästi surmasi venäläisten santarmien ”kätyrinä” tunnetun Nikolai Syynimaan 16. marraskuuta 1917. Vangittu Syynimaa oli tuotu Alahärmän syyskäräjille, kun kaksi jääkäriä tunkeutui käräjätalon oikeussaliin, käski oikeuden jäseniä nostamaan kätensä ylös, ampui Syynimaan ja poistui paikalta. Historiantutkija Jaakko Paavolaisen mukaan ampuja oli Vuolle. Myös jääkäri Antti Isotalo oli yrittänyt aiemmin ampua Syynimaan tämän ajaessa polkupyörällä.Lars Westerlund: Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914–22: Osa 1, s. 245–246. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2004. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2004.
Vuolle koulutti myös jossain määrin lapualaisia suojeluskuntajoukkoja. Sisällissodan varsinaisen aseellisen toiminnan alettua hän johti 120-miehistä Kauhavan suojeluskuntaa yhdessä jääkäri Eino Mäkisen kanssa sen riisuessa venäläiset aseista Lapualla ja Seinäjoella. Seinäjoelta Vuolle lähti 1. helmikuuta 1918 Kurikan ja Ilmajoen suojeluskuntaosastojen mukana Vilppulaan, missä hän teki 50-miehisen joukon johtajana rauhoitusretken Ostolasta Virtain Killinkoskelle. Hän saapui retkeltään joukkoineen takaisin Vilppulaan 3. helmikuuta ja kaatui seuraavana päivänä Vilppulan sillalla sirpaleen lävistäessä hänen rintakehänsä. Vuolle oli kuollessaan naimaton ja kirjoilla Kauhavalla. Hänet haudattiin Kauhavan sankarihautaan.
Lähteet Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 . Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933. Suomen sotasurmat 1914–1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland. Toim. Ignatiua, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I-VI Otava Helsinki 1920–1925.
Viitteet
Luokka:Jääkärit Luokka:Suomalaiset murhaajat Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1918 kuolleet