Viipurin maakunta-arkiston rakennus sijaitsee Viipurin Tervaniemessä. Se valmistui vuonna 1933, ja nykyään rakennuksen tiloissa toimii Venäjän valtionarkiston Leningradin alueen Viipurin arkisto (LOGAV). Alun perin Viipurin maakunta-arkisto oli yksi viidestä Suomeen 1920- ja 1930-luvuilla perustetusta maakunta-arkistosta. Sen toimintaa jatkoi vuodesta 1953 Mikkelin maakunta-arkisto, nykyinen Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka.
Rakennuksen historia Viipurin maakunta-arkiston rakentaminen aloitettiin keväällä 1932. Venäläiset olivat jo 1910-luvun alussa rakentaneet paikalle kreikkalaiskatolista varuskuntakirkkoa, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914. Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla Viipurin kaupunki mietti puolivalmiille kirkolle uutta käyttötarkoitusta, ja suunnitelmissa oli muun muassa konserttitalo, mutta lopulta 1930-luvun alussa paikalle päätettiin rakentaa tilat Viipurin maakunta-arkistolle. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Uno Ullberg. Alkuperäisen kirkkorakennuksen oli piirtänyt tunnettu venäläinen arkkitehti Vasili Kosjakov.SI5,6 - Siikaniemen kaupunginosa, Kortteli 5,6 (kuvatekstit ja video) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 21.11.2014. Ullberg käytti suunnittelussa hyväksi kirkon rakenteita, niin että graniittiset perustukset ja kulmaosien seinämassat säilytettiin, mutta muut seinät ja pilarit purettiin. Alkuperäiset tiilet riittivät kuitenkin lähes koko arkistorakennukseen.Arkkitehti Uno Ullberg ja Viipurin maakunta-arkisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 21.11.2014. Rakentaminen suoritettiin kokonaan valtion omana työnä ilman ulkopuolista urakoitsijaa, minkä vuoksi kustannusarvio alitettiin 0,8 miljoonalla markalla. Työmaan valvonnasta huolehti arkkitehti Heikki Lankinen.Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 47. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. . Teoksen verkkoversio
Viisi arkistokerrosta käsittävät rakennuksen eteläpäädyn ja keskiosan. Niiden huonekorkeus on vain 2,3 metriä ja hyllytilaa on yhteensä 11,5 kilometriä. Rakennuksen pohjoispäädyssä on kolme kerrosta, joista ensimmäisessä sijaitsevat eteisaula, suunnitellut toimistotilat ja kirjansitomo, toisessa arkistonhoitajalle suunniteltu huone, tutkijansalit ja käsikirjasto sekä ylimmässä arkistonhoitajalle suunniteltu asunto. Lisäksi pohjakerroksessa on kaksi suunniteltua asuntoa muuta henkilökuntaa varten. Maakunta-arkisto otettiin käyttöön tammikuussa 1934. Se toimi Viipurissa talvisodan alkuun 1939 saakka ja uudelleen vielä jatkosodan aikana alkusyksystä 1941 alkukesään 1944. Ennen Suomen asevoimien häviötä kaupungista noin puolet arkistomateriaalista ennätettiin siirtää Kuopioon ja Äänekoskelle, joista ne vuonna 1953 sijoitettiin Mikkeliin. Lähes 140 000 dokumenttia jäi kuitenkin Viipuriin, missä ne edelleen ovat arkistoituna.
Lähteet
Aiheesta muualla Menneisyyden kilometrit, Seura, 12.04.1939, nro 15, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Venäjän valtionarkiston kotisivut
Luokka:Viipurin rakennukset ja rakennelmat Luokka:Arkistolaitos