Valfrid Eskola (9. helmikuuta 1889 Hauho – 4. marraskuuta 1961 Jämsä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1924 ja 1927–1954.

Elämä Valfrid Eskola syntyi Hauhon Miehoilassa piika Amanda Vilhelmiina Idantyttären (s. 1870) aviottomana lapsena ja oli viisivuotiaasta lähtien huutolaisena. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli Kurkijoen karjanhoitokoulussa ja työskenteli vuodesta 1910 Taurialan tilan karjanhoitajana Jämsässä. Eskola lähti työväenliikkeeseen suurlakon aikaan, mutta liittyi sosialidemokraatteihin vasta 1910. Hän toimi Jämsän työväenyhdistyksen sihteerinä ja oli perustamassa maataloustyönjohtajien ammattiosastoa. Eskola oli myös urheiluseura Jämsän Tarmon perustajajäsen ja puheenjohtaja. Eskola pysytteli sivussa syksyllä 1917 muodostetusta Jämsän työväen järjestyskaartista ja vältti joutumasta sisällissodan aikana paikkakunnalla riehuneen valkoisten terrorin uhriksi. Sodan jälkeen Eskola kokosi SDP:n terroritilastoon luettelon surmansa saaneista Jämsän työläisistä.

Vuonna 1919 Eskola valittiin Jämsän kunnanvaltuustoon ja 1922 kansanedustajaksi. Seuraavissa eduskuntavaaleissa hän jäi varasijalle, mutta valittiin uudelleen 1927. Eskola oli kansanedustajana yhtäjakoisesti vuoteen 1954, jolloin hän ei enää onnistunut uusimaan paikkaansa. Eskola istui kaikkiaan 33 valtiopäivät. Eduskuntatyössään hän keskittyi erityisesti pienviljelijöiden aseman parantamiseen. Eskola oli myös Suomen Pienviljelijäin Liiton perustajajäsen ja kuului järjestön liittovaltuustoon. Lisäksi hän oli jäsenenä muun muassa Maalaiskuntien liiton liittovaltuustossa ja Asutusrahaston johtokunnassa. Presidentin valitsijamiehenä Eskola oli vuosina 1925, 1931, 1937, 1940, 1943, 1950 ja 1956.

Eskola oli Jämsän kunnanvaltuuston jäsen vuoteen 1955, jolloin hän erosi valtuustoryhmänsä kanssa kunnan talousasioista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Eskola oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1925 lähtien. Hän toimi 1920-1940-luvuilla myös Jämsän kunnan asutusneuvojana sekä ammattientarkastajana. Vuonna 1942 Eskola sai kunnallis­neuvoksen arvonimen. Lisäksi Eskola toimi pitkään Pienviljelijä-lehden avustajana, Kansan Lehden Pohjois-Hämeen kirjeenvaihtajana sekä eri työväenlehtien maatalousosastojen avustajana.

Perhe Valfrid Eskolan puoliso oli Anna Lydia Järvinen (s. 1892), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1913. Heidän tyttärentyttärensä oli kulttuurijohtaja Raija Nieminen.

Lähteet

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Jämsän kaupunginvaltuutetut Luokka:Pirkanmaan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1961 kuolleet