Valtatie 3

thumb|Valtatie 3:n Usmi-Riihimäki rakentamisen muistomerkki Riihimäellä valtatie 3:n risteyksessä numero 19, tien länsipuolella, kuvattu toukokuussa 2023.

Valtatie 3 on Helsingistä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 424 kilometriä.

Tie on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä E12-tietä, lukuun ottamatta lyhyttä osuutta Vaasan keskustassa. Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin Jalasjärven ja Laihian välistä osuutta lukuun ottamatta sekä koko osuudeltaan yleiseurooppalaiseen TERN-verkkoon. Laihian ja Vaasan välillä tie on osa Sinistä tietä.

Valtatien 3 vilkkaimmat kohdat ovat Vantaalla Kehä III:n liittymän pohjoispuolella ja Tampereen kehätiellä Lakalaivan ja Sarankulman liittymien välillä. Liikennemäärä molemmilla osuuksilla oli vuonna 2021 noin 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:n ja Kehä III:n välisellä osuudella keskimääräinen liikennemäärä oli noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Reitti Valtatie 3 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Kanta-Häme – Pirkanmaa – Etelä-Pohjanmaa – Pohjanmaa.

Valtatie 3 kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Nurmijärvi – Hyvinkää – Riihimäki – Janakkala – Hämeenlinna – Hattula – Hämeenlinna (uudelleen) – Valkeakoski – Akaa – Valkeakoski (uudelleen) – Lempäälä – Tampere – Pirkkala – Nokia – Tampere (uudelleen) – Ylöjärvi – Hämeenkyrö – Ikaalinen – Parkano – Kurikka – Ilmajoki – Isokyrö – Laihia – Mustasaari – Vaasa.

Valtatie 3 alkaa Helsingistä Mannerheimintien päästä. Helsingin Kivihaan ja Vantaalla sijaitsevan Kehä III:n eritasoliittymän välillä valtatie 3 on hyvälaatuista nelikaistaista valtatietä, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä (ei kuitenkaan moottoritietä). Kehä III:n ja Ylöjärven välinen osuus on kokonaisuudessaan nelikaistaista moottoritietä. 180 kilometrin pituisena se on Suomen pisin moottoritie. Pääkaupunkiseudulla tiestä käytetään myös nimeä Hämeenlinnanväylä, joskus puhekielessä myös Tampereenväylä. Aikaisemmalta nimeltään tie on Nurmijärventie. Moottoritien liikennemäärät ovat varsin suuret koko sen matkalla. Esimerkiksi vuonna 2021 tien liikennemäärä Riihimäen kohdalla oli noin 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hämeenlinnan kohdalla noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Valtatie 3 kulkee Hämeenlinnan kohdalla aivan kaupungin keskustan sivuitse. Kyseinen läpikulkutie on tien ensimmäinen ja Suomen kolmas moottoritieosuus, joka valmistui vuonna 1964. Nykyään tie kulkee noin 200 metrin matkalla tunnelissa, kun sen ylittävälle katteelle valmistui kauppakeskus vuonna 2014.

Valtatieympäristön esteettisyyteen on pyritty myös kiinnittämään huomiota. Osaa valtatie kolmosen silloista voi pitää lähes taideteoksina ja kallioleikkauksia on valaistu. Akaan Terisjärven kohdalla on Ekku Peltomäen valotaideteos Lux Tavastia.http://www.tieliikelaitos.fi/uutiskeskus/via/via_03_2005.pdf Tieliikennelaitoksen sidosryhmälehti VIA, 3/2005

Tampereen keskustan eteläpuolella valtatie 3 kääntyy Tampereen läntiselle kehätielle, joka on myös moottoritie. Moottoritie päättyy hieman Ylöjärven keskustan länsipuolella, ja valtatie kääntyy kehätieltä Elovainion eritasoliittymässä Tampereen ja Vaasan väliselle tielle.

Ylöjärven ja Vaasan välillä valtatie 3 on pääosin tavanomaista suomalaista kaksikaistaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on parannettu eritasoliittymiksi. Tieosuudelle on myös rakennettu lukuisia ohituskaistoja, joista suuri osa on keskikaiteellisia. Lisäksi Hämeenkyrössä on noin 10 kilometriä pitkä keskikaiteellinen nelikaistatie sekä Mustasaaren Helsingbyn ja Vaasan välillä 11 kilometriä pitkä moottoritie. Tie päättyy Vaasan keskustaan.

Jalasjärvellä ja Kurikassa valtatie 3 on useana keväänä – esimerkiksi vuonna 2018 – jouduttu sulkemaan liikenteeltä Kyrönjoen tulvien vuoksi, ja liikenne on ohjattu kiertotielle.

Historia Vanha valtatie 3 Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Ikaalisten Mansoniemessä valtatie ylitti Kyrösjärven alkujaan lossilla. Paikalla oli sattunut vuonna 1929 vakava auto-onnettomuus. Lossin tilalle valmistui ensimmäinen silta vuonna 1930. Mansoniemen nykyinen silta on järjestyksessä kolmas.Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 115. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. .

Uuden valtatien rakentaminen Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla ja linjattiin uudestaan. Helsingin ja Tampereen välillä valtatie kulki nyt suurimmaksi osaksi nykyisen seututien 130 kohdalla. Ensimmäisenä valmistui osuus Hyvinkään maalaiskunnan Noposta Hämeenlinnan Hattelmalaan vuonna 1960 ja osuus Helsingin kaupungin ja Helsingin maalaiskunnan rajalta Noppoon 1961. Varsinkin Hämeenlinnan ja Tampereen välillä linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Hämeenlinnan ja Lempäälän Kuljun välinen tieosuus valmistui vuonna 1964. Uuden valtatien myötä matka Helsingistä Tampereelle lyheni 204 kilometristä 176 kilometriin. Vanha reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle saakka, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin seututieksi 305, myöhemmin kantatieksi 57.Marko Nenonen: Moottoritie Tampereelle: liikenne ja aluerakenteen muutos valtatien varrella keskiajalta 2000-luvulle, s. 42. Tiemuseon julkaisuja 19, 2000, Helsinki.

Hämeenlinnan keskustan ohittava moottoritieosuus valmistui vuonna 1964 ja Lempäälän Kuljun ja Tampereen keskustan välinen osuus neljä vuotta myöhemmin. Haagan ja Kehä III:n välinen osuus pääkaupunkiseudulla levennettiin nelikaistaiseksi kahdessa vaiheessa vuosina 1975 ja 1977. Tätä osuutta ei ole merkitty moottoritieksi, mutta kaksine ajoratoineen ja eritasoliittymineen se on silti varsin moottoritiemäinen. Bussipysäkit ovat tällä osuudella aivan tien vieressä, mikä on moottoritiellä lainvastaista.

Tampereen läntinen kehätie valmistui kaksikaistaisena tienä, osin moottoriliikennetienä 1985, mutta valtatie 3 linjattiin edelleen Tampereen keskustan kautta. Valtatien linjaus muutettiin kehätielle vasta 1990-luvun puolivälissä. Entinen linjaus kulki nykyisten teiden 3495, 12 ja 65 reittiä.

Kaksikaistaisesta tiestä moottoritieksi Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin olemassa olleen valtatien viereen. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Jalasjärven Koskuen kohdalla valtatie 3 siirrettiin 1990-luvun alkuvuosina usean kilometrin matkalta uuteen paikkaan, ja vanha Koskuen kylän läpi kulkenut valtatieosuus jäi paikallistieksi.

Moottoritien linjauksesta Hämeenlinnan ja Tampereen välillä riideltiin vuosia. Lopulta linjaukseksi valittiin Toijalan kautta kulkenut vaihtoehto, jossa Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Moottoritie valmistui Hämeenlinnasta Kalvolan Iittalaan saakka vuonna 1996 ja viimeinen osuus Kuljuun vuonna 2000.

Myös Tampereen läntinen kehätie on ollut pitkään hyvin ruuhkautunut heti sen jälkeen kun osuus Helsinki–Tampere valmistui moottoritieksi. Tampereen Läntisen Kehätien ensimmäinen osa valmistui vuonna 2006 Rajaniemen ja Kalkun välillä. Tampereen eteläisen nelitasoliittymän ja Rajaniemen sekä Kalkun ja Ylöjärven väliset osuudet valmistuivat moottoritieksi vuonna 2008.

Pirkanmaan puolella Kolmostielle on rakennettu ohituskaistoja; ensin 1990-luvulla ohituskaistoja Ylöjärvelle, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin, vuonna 2008 yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa Parkanoon ja vuonna 2011 yksi keskikaiteellinen ohituskaista Hämeenkyrön pohjoispuolelle.

Vaasan moottoritie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1968 ja 1994.

Joukkoliikenne Ensimmäinen liikennöitsijä Tampereen ja Helsingin välillä valtatie 3:lla oli Tampereen Liikenne Oy, jolta liikennelupa siirtyi Väinö Paunulle vuonna 1953. Pikavuorojen ajamisen aloitti Tampereen Liikenne toukokuussa 1947.Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 133. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. . Liikenteen Tampereen ja Vaasan välillä aloitti parkanolainen Adrian Moisio, joka liittyi Länsilinjat Oy:n osakkaaksi vuonna 1939.Säpyskä 1988, s. 139. Länsilinjat ja jalasjärveläinen Eero Lumiahon Liikenne aloittivat pikavuoron Tampereen ja Vaasan välillä vuonna 1962. Vuonna 1976 Tampere–Vaasa-pikavuoro siirtyi kokonaan Länsilinjoille.Säpyskä 1988, s. 191.

Valtatiellä 3 on tiheä pikavuorotarjonta Helsingin ja Tampereen välillä; vuoroja kulkee molempiin suuntiin noin 50 päivässä. Noin puolet vuoroista kulkee Hämeenlinnan ja Tampereen välin moottoritietä, loput seututietä 130 Valkeakosken kautta. Tampereelta osa vuoroista jatkaa Nokialle, Vaasaan ja Seinäjoen kautta Kokkolaan.

Valtatie 3:n vuoroja ajavat Onnibus, Länsilinjat, Valkeakosken Liikenne Oy ja joitakin vuoroja ajaa Osmo Aho.

Valmistuneet tiehankkeet Tampereen läntinen kehätie

Tampereen läntinen kehätie oli pitkään hyvin ruuhkautunut. Tiehallinto aloitti vuonna 2003 kehätien rakentamisen moottoritieksi. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006 Rajaniemen ja Kalkun välille valmistui seitsemän kilometrin moottoritieosuus, johon sisältyi kolme eritasoliittymää sekä uusi Rajasalmen silta. Vuonna 2006 aloitetussa toisessa vaiheessa rakennettiin yhteensä 13,3 kilometriä moottoritietä väleille Lakalaiva–Pirkkala ja Kalkku–Soppeenmäki. Toisessa vaiheessa kolmostiellä parannettiin neljää olemassa olevaa eritasoliittymää sekä rakennettiin uudet Pikku-Ahveniston, Myllypuron ja Linnakorven eritasoliittymät. Lisäksi parannettiin Maatialan eritasoliittymää valtatiellä 12 ja rakennettiin uusi Kankaantaan eritasoliittymä valtatielle 11. Toinen vaihe valmistui vuonna 2008. Koko hanke maksoi noin 114 miljoonaa euroa.

Ikaalisten ja Parkanon ohituskaistat Vuonna 2008 Parkanon kunnan alueelle rakennettiin yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa ensimmäisenä osana valtatien 3 perusparannusta Tampereen ja Vaasan välillä. Lisäksi vuonna 2011 Ikaalisten ja Hämeenkyrön välille rakennettiin yksi keskikaiteellinen ohituskaista, jota pidennettiin vuonna 2019.

Hattelmalanharjun pohjavesisuojaus Hattelmalanharjun kohdalle rakennettiin vuosina 2011–2012 pohjavesi- ja melusuojauksia sekä parannettiin Hattelmalan eritasoliittymän ramppeja. Samaan aikaan myös valtatietä 10 ja seututietä 130 parannettiin pohjavesialueella.

Laihia–Helsingby-tiemerkintäkokeilu