1985

Vuosi 1985 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|Loppiaisena Sallan Naruskassa mitattiin yli 50 astetta pakkasta.

1. tammikuuta – Internetin DNS-nimipalvelu otettiin käyttöön. 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto toivoi uudenvuodenpuheessaan, että suurvallat pääsisivät uusissa ydinaseneuvotteluissaan sopimukseen pitkän kantaman risteilyohjusten kieltämisestä. 2. tammikuuta – Norjan puolustusministeriö ilmoitti Oslossa, että Norjan ilmavalvonta oli havainnut "risteilyohjuksen" lentäneen Barentsinmeren suunnasta Neuvostoliiton puolelta Norjan ilmatilan kautta kohti Suomea viisi päivää aiemmin. 4. tammikuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Vladimir Sobolev esitti ulkoministeri Paavo Väyryselle Nl:n hallituksen pahoittelun joulukuun lopulla sattuneesta ohjusvälikohtauksesta. Neuvostoliitto esitti asiasta pahoittelun myös Norjan hallitukselle, koska ohjus oli kulkenut Norjan ilmatilan kautta. Pääministeri Kåre Willoch piti tapausta vakavana, mutta ilmoitti, ettei se vaikuta Norjan ja Neuvostoliiton suhteisiin. 5. tammikuuta − Operaatio Mooses: Israelin ilmoitettiin kuljettaneen Yhdysvaltain ja Sudanin avustuksella noin 10 000 Etiopian mustaihoista juutalaista ilmasiltaa pitkin Israeliin. 6. tammikuuta – Sallan Naruskassa mitattiin Suomen siihen asti alhaisin lämpötila 1900-luvulla, 50,4 pakkasastetta. 6. tammikuuta – Lapin alueen puhelimien suuntanumerot muuttuivat. 12. tammikuuta − Arkkipiispa John Vikström vihki Kuopion hiippakunnan uuden piispan Matti Sihvosen virkaansa Kuopion tuomiokirkossa. 15. tammikuuta – Brasilian parlamentin jäsenistä koottu valitsijamiehistö valitsi oppositiopoliitikko Tancredo Nevesin maan uudeksi presidentiksi. Neves oli Brasilian ensimmäinen siviilipresidentti yli 20 vuoteen. Hänen oli määrä aloittaa virkakautensa maaliskuun puolivälissä. 15. tammikuuta − Hankkija ilmoitti ostaneensa turkulaisen Puolimatka-konsernin. Tätä Suomen kaikkien aikojen suurinta, yli 700 miljoonan markan arvoista yrityskauppaa edelsivät noin vuoden kestäneet erittäin salaiset neuvottelut. 18. tammikuuta – Kirjailija Erno Paasilinna sai ensimmäistä kertaa jaetun Finlandia-palkinnon esseekokoelmastaan Yksinäisyys ja uhma. 21. tammikuuta – Antti Tuuri voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanillaan Pohjanmaa. 21. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja hänen tyttärensä Assi Koivisto matkustivat yksityisluonteiselle vierailulle Japaniin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Vieraillessaan Japanissa he tapasivat keisari Hirohiton. 22. tammikuuta – Amer-yhtymä osti Marimekon osake-enemmistön 83 miljoonalla markalla.

Helmikuu thumb|Tampereen Työväen Teatterin uusi rakennus vihittiin käyttöön.

1. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki perusti ensimmäisenä suomalaisena pankkina sivukonttorin New Yorkiin. 1. helmikuuta – Grönlannin ero Euroopan yhteisöistä astui voimaan.What is Greenland’s relationship with the EU? Folketinget. Viitattu 13.11.2011. 4. helmikuuta – Inarinjärveen pudonneen neuvostoliittolaisen ohjuksen osien etsinnät lopetettiin. Neuvostoliitto lupasi korvata 560 000 markan etsintäkulut. 5. helmikuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Pekka Löyttyniemi siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli tiedotuspäällikkö Päivi Varpasuo. 5. helmikuuta − Suomenruotsalainen kirjallisuusseura Svenska Litteratursällskapet vietti 100-vuotisjuhliaan Helsingissä. Juhlan kunniaksi seura myönsi 30 000 markan palkinnon Johannes Salmiselle esseekokoelmasta Gränsland (Rajamaa). 6. helmikuuta – Steve Wozniak lähti Apple Computerilta. 7. helmikuuta – Puolalaisen papin Jerzy Popiełuszkon murhaan syyllisiksi todetut Puolan salaisen poliisin upseerit tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä oli vaatinut yhdelle syytetyistä kuolemantuomiota. 8. helmikuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung palasi maanpaosta kotimaahansa, mutta joutui heti kotiarestiin poliisien pahoinpitelemänä. 8. helmikuuta – Inarinjärvestä löydetyn ohjuksen osat luovutettiin Neuvostoliiton viranomaisille Vainikkalassa. 9. helmikuuta – Suomessa alkoivat ns. sokeripalarokotukset poliota vastaan. 9. helmikuuta – Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam esitti talousohjelman maata vaivaavan nälänhädän lievittämiseksi. Useat kuivuuden uhreja avustaneet valtiot olivat arvostelleet Mengistua siitä, ettei hänen hallintonsa ollut itse tehnyt riittävästi nälänhädän helpottamiseksi. 11. helmikuuta − Keskusrikospoliisin ilmoitettiin takavarikoineen kymmeniä neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin nimellä signeerattuja maalauksia. Poliisi epäili taideväärennöstä tai salakuljetusta. 12. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Noppa-oikeudenkäynnissä Keskustapuolueen menettämään valtiolle 400 000 markkaa. Puolueen entinen puheenjohtaja Johannes Virolainen vapautettiin kaikista häneen kohdistetuista syytteistä. 21. helmikuuta – Irlannin parlamentti sääti lain joka mahdollisti ehkäisyvälineiden käytön. 22. helmikuuta – Arkkitehti Matti K. Mäkinen valittiin rakennushallituksen uudeksi pääjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Kalevi Sassi oli erotettu virasta Noppa-jutun vuoksi. 22. helmikuuta − Pasilan vanha, Rauhanasemaksi nimetty asemarakennus vaurioitui tulipalossa Itä-Pasilassa. 24. helmikuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Konstantin Tšernenko näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran lähes kahteen kuukauteen käydessään äänestämässä. Tämä jäikin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen, sillä hän kuoli 10. maaliskuuta. 25. helmikuuta − Oslossa alkoi oikeudenkäynti Norjan ulkoministeriön entistä lehdistöpäällikköä, vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi syytettyä Arne Treholtia vastaan. Treholt oli pidätetty tammikuussa 1984. 26. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet päätti lopettaa vakavasti tappiollisen Jaana-naistenlehden julkaisemisen. 27. helmikuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Kokoomuksen entisen kansanedustajan Eero Lattulan jatketusta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot. 28. helmikuuta – Tampereen Työväen Teatterin uusi teatteritalo vihittiin käyttöön. 28. helmikuuta – Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden vietto alkoi. 28. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet osti Makasiini-sisustuslehden julkaisuoikeudet Yhtyneiltä Kuvalehdiltä, joka puolestaan sai lopetettavan Jaana-lehden tilaajarekisterin.

Maaliskuu pienoiskuva|upright|Mihail Gorbatšov astui Neuvostoliiton johtoon

Richard Stallmanin GNU-manifesti julkaistiin Dr. Dobb’s Journalin maaliskuun numerossa 3. maaliskuuta – Britannian kaivosmiehet päättivät lopettaa yli vuoden kestäneen lakkonsa ilman uutta työehtosopimusta. Kaivoslakko oli ollut Britannian historian pisin työtaistelu. 3. maaliskuuta – Santiagon maanjäristys Chilessä, jossa kuoli 177 ihmistä. 4. maaliskuuta – Hämeen lääninoikeus kumosi Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka nojalla kaupunginjohtaja Pekka Paavola oli pidätetty virastaan marraskuussa 1984. 8. maaliskuuta – Voimakas autopommi surmasi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 170:ää Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. 11. maaliskuuta – Mihail Gorbatšovista tuli Neuvostoliiton johtaja. 12. maaliskuuta – Elannon pääkonttorin edustalla Helsingin Sörnäisissä paljastettiin Väinö Tannerin muistomerkki. Tannerin portti -nimisen teoksen veisti Kari Juva. 13. maaliskuuta – Helsingin raastuvanoikeus vapautti entisen metrojohtajan Unto Valtasen kaikista syytteistä ns. metron hallintojutussa. Oikeuden mielestä Valtanen oli työsuhteessa kaupunkiin eikä virkamies. Sen sijaan 17 muuta syytettyinä ollutta henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä valitti Valtasen vapauttamisesta hovioikeuteen. 17. maaliskuuta – Sarjamurhaaja Richard Ramirez teki ensimmäiset kaksi murhaansa Los Angelesissa (hänet pidätettiin 31. elokuuta). 20. maaliskuuta – Ainakin 17 ihmistä kuoli, kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen mielenosoittajajoukkoon vuoden 1960 Sharpevillen verilöylyn 25-vuotispäivänä. 31. maaliskuuta – Lasse Pöysti jätti paikkansa Tukholman Dramaten-teatterin johtajana. Teatterin näyttelijät olivat olleet tyytymättömiä Pöystin johtamistapaan.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Kirjailija Tuomas Anhava, taidemaalari Lars-Gunnar Nordström sekä lausuntataiteilija Aino-Maija Tikkanen aloittivat taiteilijaprofessorin viroissa. 2. huhtikuuta – Saab-Valmet ilmoitti lopettavansa Talbot-henkilöautojen valmistuksen Uudessakaupungissa ja keskittyvänsä Saab-autojen valmistukseen. 2. huhtikuuta – Helsingissä Kampin metroasemalla paljastettiin Ipi Kärjen maalaama, 3 × 7 metrin kokoinen teos Maa, ilma, tuli ja vesi. 6. huhtikuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa. Presidentti Gaafar Nimeiry oli kaappaushetkellä vierailulla Yhdysvalloissa. 13. huhtikuuta – Ramiz Alia valittiin Albanian uudeksi puoluejohtajaksi edesmenneen Enver Hoxhan tilalle. 13. huhtikuuta – Suomen Lukiolaisten Liitto perustettiin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Päivikki Jäppinen Mikkelistä. 18. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha ilmoitti Etelä-Afrikan perustavan Namibiaan uuden väliaikaishallituksen ja antavan Namibialle "rajoitetun itsehallinnon". 20. huhtikuuta – Virolaiset Raivo Roosna ja Aleks Lepajõe pidätettiin epäiltyinä kahdesta Helsingissä tehdystä ryöstöstä. Tillanderin kultasepänliike oli ryöstetty 17. huhtikuuta ja Helsingin Osakepankin Käpylän konttori seuraavana päivänä. Ryöstösaaliiksi oli kertynyt koruja ja kultakelloja yli miljoonan markan arvosta sekä vajaat 100 000 markkaa rahaa. Poliisi otti kiinni eräitä muitakin henkilöitä, joita epäiltiin avunannosta ryöstöihin. Roosna ja Lepajõe olivat loikanneet Virosta Suomen kautta Ruotsiin keväällä 1984. 22. huhtikuuta – Brasilian presidentiksi valittu Tancredo Neves kuoli ehtimättä hoitaa virkaansa päivääkään. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi varapresidentti José Sarneyn. 22. huhtikuuta − Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Bulgariaan. 22. huhtikuuta – Suomessa vietettiin partiotoiminnan 75-vuotisjuhlaa. Suomessa oli noin 850 partiolippukuntaa, joissa oli noin 73 000 jäsentä. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986, Otava 1985, Helsinki, s. 66. 26. huhtikuuta – Varsovan liiton seitsemän jäsenmaan johtajat allekirjoittivat Varsovassa sopimuksen sotilasliiton toimikauden pidentämisestä 20 vuodella. Samalla sovittiin, että sopimus jatkuisi vuoden 2005 jälkeen vielä kymmenen vuotta, ellei jokin jäsenmaa sanoutuisi siitä irti vähintään vuotta aiemmin. 27. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen kaupallinen paikallisradio Radio Lakeus aloitti varsinaisen lähetystoimintansa Nivalassa. 30. huhtikuuta − Helsingin ensimmäinen paikallisradio Radio City aloitti lähetyksensä.

Toukokuu

3. toukokuuta – Kokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa. 4. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Göteborgissa, Ruotsissa. Norja otti 25 vuoden osallistumisen jälkeen ensimmäisen voittonsa Bobbysocks-yhtyeen kappaleella La det swinge. 5. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan teki Länsi-Saksaan suuntautuneen virallisen vierailun yhteydessä kunniakäynnin sotilashautausmaalle Bitburgissa. Käynti herätti kovaa arvostelua Yhdysvalloissa ja Israelissa, koska hautausmaalle oli haudattu saksalaisia SS-miehiä. Reagan kävi myös Bergen-Belsenin keskitysleirissä. 8. toukokuuta – New Coke tuli myyntiin Coca-Colan 99. vuosipäivänä. 8. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tuli kuluneeksi 40 vuotta. 17. toukokuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin suomalaisen sähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneet Neste, Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon. 17. toukokuuta − Tampereen yliopisto vietti 60-vuotisjuhliaan. Presidentti Mauno Koivisto vihittiin juhlassa yhteiskuntatieteiden ja ministeri Esko Rekola hallintotieteiden kunniatohtoriksi.