Kustaa Killinen (sukunimi aikaisemmin Waismaa; 7. syyskuuta 1849 Isokyrö – 5. tammikuuta 1922 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, kansanedustaja, kansakoulunopettaja ja Kuopion kuuromykkien koulun johtaja. Kirjailijana hän käytti myös nimimerkkejä K.K-ll-n ja K-ll-n.

Henkilöhistoria Killisen vanhemmat olivat talollinen Matti Juhonpoika Waismaa ja Maria Kustaantytär Killinen. Hän opiskeli Jyväskylän seminaarissa vuosina 1868–1872 yhdessä J. H. Erkon kanssa ja valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi. Killinen opiskeli vielä myöhemmin ulkomailla kuuromykkien opetusta vuosien 1879 ja 1911 välillä. Killinen oli kansakoulunopettajana Kokemäellä 1872–1879 ja sen jälkeen Kuopion kuuromykkäin koulun johtajana 1880–1922. Hän toimi myös Kuopion jatko-opiston suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana 1889–1891 ja Kuopion kaupunginvaltuuston sihteerinä 1886–1896. Killinen toimitti Tapio-lehteä vuosina 1880–1882 ja vuosina 1882–1922 hän oli Aistivialliskoulujen lehden päätoimittaja.

Arkeologian harrastajana hän sai toimeksiantoa Muinaisyhdistykseltä, ja suoritti kohteiden tarkastuskäyntejä esimerkiksi Kokemäen Käräjämäellä vuonna 1877 ja Euran Käräjämäellä vuonna 1878.

Killinen oli porvarissäädyssä Kuopion edustaja valtiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Myöhemmin hän oli nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1914–1917 edustaen Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1914. Killinen toimi myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1903–18 ja 20–21, ja Suomen kaupunkiliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Killinen oli myös Kuopion Isänmaallisen Seuran perustajajäsen ja hän toimi seuran sihteerinä 20 vuotta (1883–1903) ja museonhoitajana vuosina 1883–1899Lehtinen, Erkki ja Ruuskanen, Esa, 2000. Sitä kuusta kuuleminen. Kuopion Isänmaallisen Seuran historia 1883-2000. Aarni 20. Kuopion Isänmaallisen Seuran toimituksia. RT Print, Pieksämäki, . 159 ss.Karttunen, Antero, 2006. Mies, joka ehdotti naisille äänioikeutta. Kustaa Killisen elämäkerta. Minerva Kustannus Oy, Helsinki, nid. .. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli noin 40 vuotta ja puheenjohtajana 1903–1918 ja uudestaan 1920–1921Otavan iso tietosanakirja, osa 4, Otava 1962, palsta 972.

Killinen oli naimisissa opettajatar Matilda (Tilta) Josefina Laguksen (1873–1937) kanssa. Heidän tyttärensä oli oopperalaulaja Tellervo Killinen, jonka puoliso oli professori K. S. Laurila, ja poikia taas kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Ilmari Killinen sekä arkkitehti Väinämö Killinen.

Teokset Johan Wilhelm Snellmanin 76na syntymäpäiwänä Kuopiossa 12.5. 1881, runo. A. Haraldin kirjapaino, Kuopio 1881 (2-sivuinen runo)Killinen, Kustaa, Kirjasampo 100 pientä kertomusta kuuromykille. Kielen opetuksen tarpeeksi. Tekijä, Kuopio 1882 Puijolla, laulunsekainen näytelmä yhdessä näytöksessä. U. W. Telen & Kumpp., Kuopio 1885 (2. korjattu ja nuoteilla varustettu painos 1904, 3. painos Karisto 1933) Sananjalkoja. Vihkonen runoelmia. Kuopion Uusi kirjapaino 1885 Sananjalkoja. II. Vihkonen kertomuksia. Kuopio : Telén 1887. Runoelma lausuttu Suomalaisen yhteiskoulun hyväksi pidetyissä arpajaisissa Kuopiossa maaliskuun 18. p. 1892. Kuopion uusi kirjapaino 1892 (nimellä Kust. Killinen) Armaan lapsuuden ajalta. Kuvakirja lapsille (runojen kirjoittaja). U. W. Telen ja K., Kuopio 1896-1900 Herttaiset hetket, lastenkirja (tekstin kirjoittaja). U. W. Telen ja Kumpp., Kuopio 1896-1900 Kissa Miiri ja pieni hiiri, lastenkirja (tekstin kirjoittaja). U. W. Telen ja Kumpp., Kuopio 1896-1900 Lapsukaisille kuvia, joista on paljon huvia 1-6. Sanat sovitellut. U. W. Telen ja Kumpp., Kuopio 1896-1900 Talvisia kuvia. Kuvakirja lapsille (tekstin kirjoittaja). U. W. Telen ja Kumpp., Kuopio 1896-1900 Pienokaisille. Sanat sov. K. Killinen. U. W. Telen ja Kumpp., Kuopio 1897 Usko, toivo, rakkaus. Mielen mietelmiä, tunteen tuotelmia talvella 1899, runoja. Teoksessa: Pikkutilallisten, torpparien ja itsellisten karjanhoidosta, Kuopio: Otava 1899. Sarja: Kirjasia kansalaisille, 11. Elias Lönnrotin 100-vuotis-juhlassa huhtikuun 9 pnä 1902, runoja. [kustantaja tuntematon] 1902 Tervehdysruno Kuopion kansakoulukokoukseen saapuneille 12.6.1902. Kuopion Uusi Kirjapaino 1902 Runoelma Juhana Wilhelm Snellmanin 100-wuotisjuhlassa Kuopiossa 12.V.1806 - 12.V.1906. Malmströmin kirjapaino, Kuopio 1906

Lähteet

Suomen kirjailijat tietokanta Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia – Kustaa Killinen

Viitteet

Aiheesta muualla

Menneen jäljillä: Kustaa Killinen

Vapaasti ladattavia Kustaa Killisen e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Nuorsuomalaiset poliitikot Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan porvarissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Kuopion kaupunginvaltuutetut Luokka:Pohjois-Savon vaalipiiri Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Vuonna 1849 syntyneet Luokka:Vuonna 1922 kuolleet