Johannes Heikki Pakaslahti (s. 7. tammikuuta 1945Elo, Kimmo: ”Tapaus Pakaslahti” ja tiedustelututkimuksen metodiikka, Historiallinen aikakauskirja 2/2014, s. 205–219.) on suomalainen dosentti, talous- ja valtiotieteiden tohtori sekä entinen rauhanliikkeen aktivisti.
Ura Johannes Pakaslahden isä oli diplomaatti Aaro Pakaslahti.Seppinen 2006, s. 532.
Pakaslahti oli nuorena merkittävä taistolaisvaikuttaja, mutta tuli ensin tunnetuksi rauhanliikkeessä. Hänet nimitettiin Helsingin Sadankomitean kansainvälisten asioiden sihteeriksi vuonna 1966 ja valtakunnallisen Sadankomitean varapuheenjohtajaksi vuonna 1967.Seppinen 2006, s. 224. Vuonna 1969 hän oli Sadankomitealiiton puheenjohtajana.Hallman, Kristiina: Tottelisinko? Suomalaista sadankomiteaa vuodesta 1963, s. 89, 95–97, 181. Suomen Sadankomitealiitto, Helsinki 1986. Pakaslahti oli tuona vuonna yhtenä syytetyistä niin sanotuissa yllytysoikeudenkäynneissä. Hänet tuomittiin aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä raastuvanoikeudessa vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen, minkä hovioikeus alensi 60 päiväsakkoon. Presidentti Urho Kekkonen armahti hänet sakkorangaistuksestakin tammikuussa 1971 samassa yhteydessä Erik Schüllerin kanssa. Käännyttyään taistolaiseksi Pakaslahti luopui pasifismistaan. Hän kirjoitti keväällä 1970 Ylioppilaslehteen Schüllerille osoitetun provosoivan kirjoituksen ”Erik, ota ase!”, jossa hän kehotti nuoria vasemmistolaisia menemään armeijaan hankkimaan hyödyllistä taistelukoulutusta.Kalemaa, Kalevi: Sankareita vai pelkureita: Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia, s. 246, 248–249, 260–261. Tammi, Helsinki 2014. Samana keväänä hänet syrjäytettiin Sadankomitealiiton puheenjohtajan paikalta hänen hävittyään vaalin Ilkka Taipaleelle.
Pakaslahti opiskeli Itä-Saksassa ja toimi samalla vuosina 1972–1979 Tiedonantajan Itä-Berliinin-kirjeenvaihtajana.Seppinen (2006), s. 533. Hän raportoi muidenkin sosialistimaiden asioista ja teki raportteja myös Yleisradiolle. Pakaslahti oli liittynyt Suomen Kommunistiseen Puolueeseen (SKP) jo 1960-luvulla. Hänet nimitettiin SKP:n kansainväliseen jaostoon vuonna 1981.
Pakaslahti toimi Suomen Rauhanpuolustajien pääsihteerinä vuosina 1980–1986 ja Rauhan Puolesta -lehden päätoimittajana vuodesta 1979 aina 1980-luvun lopulle.Rauhan Puolesta -lehti 70-luvulla. Rauhanpuolustajat 9.9.2019. Viitattu 5.2.2020.Rauhan Puolesta -lehden 1980-luku. Rauhanpuolustajat 7.11.2019. Viitattu 5.2.2020. Hän oli Maailman rauhanneuvoston pääsihteerinä vuosina 1986–1989. Pakaslahti pyrki pääsihteerikautenaan uudistamaan Maailman rauhanneuvoston toimintaa ja lähentämään sitä ei-kommunistiseen ydinsodan vastaiseen rauhanliikkeeseen, mikä johti kiistoihin järjestön sisällä. Neuvostoliitto nosti hänet pääsihteeriksi avittaakseen muutosta Maailman rauhanneuvoston toiminnassa. Rauhanneuvostossa glasnost-ajan uudistuspyrkimykset henkilöityivät Pakaslahteen, kun taas neuvoston puheenjohtaja Romesh Chandra jarrutti niitä.Wittner, Lawrence S.: The Struggle Against the Bomb. Volume Three: A History of The World Nuclear Disarmament Movement 1971 to the Present, s. 363–365. Stanford University Press, Stanford 2003. Google Books. Pakaslahti jättäytyi aktiivisesta politiikasta 1980-luvun loppupuolella.
Pakaslahti väitteli taloustieteiden tohtoriksi Itä-Saksassa 1970-luvulla ja valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2000. Jälkimmäinen väitöskirja käsitteli Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta.
Alpo Rusi väitti vuonna 2011 julkaistussa teoksessaan Tiitisen lista: Stasin vakoilu Suomessa 1960–1989, että Pakaslahti olisi ollut 1980-luvulla Itä-Saksan tiedustelupalvelun tietolähde (inoffizieller mitarbeiter) koodinimellä ”Andreas”. Tutkija Kimmo Elo kyseenalaisti Rusin väitteen vuonna 2014 osoittamalla, että saatavilla olevat Stasin asiakirjat eivät tue oletusta Pakaslahdesta ja ”Andreaksesta” samana henkilönä.Hakkarainen, Timo: Alpo Rusin kirjan ”vankat perusteet” hataria – tutkija vaatii anteeksipyyntöä. Iltalehti 30.10.2014. Viitattu 30.1.2020.
Kirjoja (Johan von Bonsdorffin kanssa) (Riitta Pakaslahden kanssa)
(Perustuu Pakaslahden väitöskirjaan The social dimension of the European Union: Studies on the impact of integration.)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset järjestöjohtajat Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Ulkomaankirjeenvaihtajat Luokka:Suomalaiset yhteiskuntatieteilijät Luokka:Suomalaiset pasifistit Luokka:Vuonna 1945 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt