1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista. Tapahtumia
Tammikuu
1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213 ihmistä sai surmansaMitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 34.. 1. tammikuuta – Kamputsea katkaisi diplomaattisuhteensa Vietnamiin. Maat syyttivät toisiaan raakuuksista siviiliväestöä kohtaan. 1. tammikuuta – Lohjan maalaiskunnan nimi muutettiin Lohjan kunnaksi ja Loimaan maalaiskunnan nimi Loimaan kunnaksi. 3. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkaisi toimittaja Raija Forsströmin jutun Helsingin työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk rock -yhtye Sex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan ”rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista”. Forsström kehotti, että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen. 4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia. 4. tammikuuta − Unkari sai takaisin maan kansallissymboleihin kuuluvan Pyhän Tapanin kruunun, joka oli kulkeutunut Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Kruunun luovutti Yhdysvaltain ulkoministeri Cyrus Vance käydessään Budapestissa. 5. tammikuuta – Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistolle punkyhtye Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi. Sisäministeri Eino Uusitalo epäsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta. 6. tammikuuta – Kari Ylianttila voitti Bischofshofenin mäkikilpailun ja samalla Keski-Euroopan mäkiviikon. 7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa. 8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi. 10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedro Joaquín Chamorro Cardenalin salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan. 14. tammikuuta – Sex Pistols piti viimeisen keikkansa San Franciscossa ja kolme päivää myöhemmin Johnny Rotten ilmoitti yhtyeen hajonneen. 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalin valitsijamiesvaalit. 17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella. 18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu. 19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta. 21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa. 22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi. 23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön. 24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan. 25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa. Ratsumies oli ollut vuoden 1975 Savonlinnan oopperajuhlien ja Olavinlinnan 500-vuotisjuhlien tilausteos. 25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 ihmistä Yhdysvalloissa. 31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.
Helmikuu
1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Yhdysvalloista Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa. 5. helmikuuta – Ruotsin Ingemar Stenmark voitti suurpujottelun ja pujottelun maailmanmestaruuden Garmisch-Partenkirchenissä Länsi-Saksassa. 11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi. 11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen ja Dickensin teokset. 15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa. 15. helmikuuta − Suomessa käytiin presidentinvaalit. Yksi Urho Kekkosen vaaliliiton kokoomuslainen valitsijamies loikkasi Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaan Raino Westerholmin taakse. 16. helmikuuta – Suomen markkaa devalvoitiin kahdeksan prosenttia. Kyseessä oli kolmas devalvaatio vajaan vuoden kuluessa. 17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan. 17. helmikuuta − Varatuomari Seppo Tiitinen nimitettiin Suojelupoliisin päälliköksi. 18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan. 1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen. 3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa. 3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin kansanedustaja, Liberaalisen kansanpuolueen puheenjohtaja Jaakko Itälä, joka oli toiminut opetusministerinä myös vuosina 1970–1971. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. 3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin). 3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan. 5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle. 11. maaliskuuta – Palestiinalaiset terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Avivin ja Haifan välisellä moottoritiellä. 16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin. 16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron tämän ollessa matkalla parlamenttitaloon. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi Moron henkivartijaa. thumb|Italian pääministeri Moro terroristien vankina 17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta ja tuhosi joukoittain merilintuja. 18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä ”poliittisena riistona”. 25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri Aldo Moron ”kansantuomioistuimen” eteen syytettynä ”rikoksista Italian kansaa vastaan”. 29. maaliskuuta – Frankfurt am Mainissa kokoontui ns. Russellin tribunaali, joka keskusteli Saksan liittotasavallan virkakielloista. 30. maaliskuuta – Lapuan patruunatehtaan vuoden 1976 räjähdysonnettomuuden tutkintalautakunta julkisti raporttinsa, jonka mukaan onnettomuus oli aiheutunut mahdollisesti asentajan työkalun putoamisesta latauskoneen päälle, jolloin koneessa ollut ruutierä oli syttynyt.
Huhtikuu
1. huhtikuuta – TiedonantajaTiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla. 1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan. 1. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti valokuvaaja Caj Bremerin, sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemen, arkkitehti Aarno Ruusuvuoren sekä elokuvaohjaaja Rauni Mollbergin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi. 4. huhtikuuta − Helsingissä vietettiin YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko. 8. huhtikuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen Marcosin vuonna 1972 julistama sotatila. 8. huhtikuuta − Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon. 9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan. 15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan. 16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä. 20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.Autoreview: Увидеть Париж — и не умереть 20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui. 22. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Pariisissa Ranskassa. Israelin edustaja Izhar Cohen voitti kappaleella "A-Ba-Ni-Bi". 22. huhtikuuta – Espanjan kommunistinen puolue päätti puoluekokouksessaan luopua leninismistä. 27. huhtikuuta – Saur-vallankumous ja kommunistien valtaannousu Afganistanissa.
Toukokuu
4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan. Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiista Länsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat Brežnevin kuntoa huonoksi. 8. toukokuuta – Reinhold Messner ja Peter Habeler kiipesivät ensimmäisinä Mount Everestille ilman happilaitteita. 9. toukokuuta – Italian pääministeri Aldo Moro löydettiin murhattuna henkilöautosta Rooman keskustasta. Terroristijärjestö Punaiset prikaatit oli pitänyt häntä vankinaan 55 päivää. 10. toukokuuta − Italian sisäministeri Francesco Cossiga erosi pääministeri Aldo Moron kaappauksen ja murhan vuoksi. 10. toukokuuta – Suomen sukunimilain uudistamista pohtinut komitea esitti, että puolisot voisivat naimisiin mennessään säilyttää entiset sukunimensä. Tavoitteena oli yhtenäistää pohjoismaista käytäntöä. 11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle. 14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensä Paavo Väyrysen. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan. Pääministeri Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla. 14. toukokuuta − Armeija syöksi vallasta Komorien presidentin Ali Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella. 15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.