Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista. Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Maailman pisin junarata, Siperian rata (Transsibirskaja magistral), avattiin virallisesti. Rata valmistui 21. heinäkuuta 1904. 2. tammikuuta – Venäjän laivastotukikohta Port Arthur antautui japanilaisille. 19. tammikuuta – Yli 215 000 kaivosmiestä lakkoili Saksassa Ruhrin alueella. 22. tammikuuta – Verisunnuntai: sotilaat ampuivat Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia, joita johti pappi Georgi Gapon. Vuoden 1905 vallankumouksen alku. 24. tammikuuta – Tsaari määräsi sotilasdiktatuurin asettamisesta Pietariin levottomuuksien hillitsemiseksi. 26. tammikuuta – Maailman suurin luonnontimantti Cullinan löydettiin. 27. tammikuuta – Kaikki Venäjän suuret kaupungit olivat lakossa. 6. helmikuuta – Suomalainen valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen murhattiin. Lennart Hohenthal tunkeutui valepukunsa avulla prokuraattorin asuntoon ja ampui hänet. 17. helmikuuta – Nikolai II:n lanko ja Pietarin kuvernööri, suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitš surmattiin pommilla. 23. helmikuuta – Mukdenin taistelu alkoi Venäjän–Japanin sodassa. 5. maaliskuuta – Venäjän–Japanin sota: venäläiset aloittivat vetäytymisen menetettyään 100 000 miestä kolmessa päivässä. 23. maaliskuuta – Kreetalla puhkesi kapina osmanihallintoa vastaan. Kapinaa johti Kreikan kanssa liittoa ajava Eleftherios Venizelos. 29. maaliskuuta – Suomessa lakkautettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toimeenpano ja se korvattiin rahallisella korvauksella. 17. maaliskuuta – Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen. 31. maaliskuuta – Ensimmäinen Tangerin kriisi: Saksan keisari Vilhelm II nousi maihin Tangerissa Marokossa tukeakseen maata Ranskan imperialismia vastaan ja vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa. Ranskan liittolainen Venäjä on kärsinyt tappioita Japanin-sodassa ja sisäisiä levottomuuksia. Ranska kääntyi Britannian puoleen ja vaatii kansainvälistä kongressia Marokon asemasta.
Huhtikuu–kesäkuu 14. huhtikuuta – Suurmielenosoitus Helsingissä yleisen äänioikeuden puolesta senaatin käsitellessä äänioikeuden laajentamista. 7. toukokuuta – Suuri juutalaisvaino Volyniassa Valko-Venäjällä. 11. toukokuuta – Italia päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa neljä taistelulaivaa, neljä panssariristeilijää, 14 torpedohävittäjää, 12 sukellusvenettä ja 42 torpedovenettä. 11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi. 15. toukokuuta – Las Vegas perustettiin Nevadaan, Yhdysvaltoihin. 27. toukokuuta – Venäjän–Japanin sota: kaksipäiväinen Tsushiman meritaistelu alkoi. Japanin amiraali Togo tuhosi koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä. 27. toukokuuta – Matti Kurikan perustama Sointulan kommunistinen siirtokunta Malkosaaressa Brittiläisessä Kolumbiassa hajosi lopullisesti. 7. kesäkuuta – Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi. 19. kesäkuuta – Paavi Pius X salli ensyklikassaan Italian katolilaisten osallistua politiikkaan. 25. kesäkuuta – Kapina ja katutaisteluja Łódźissa Puolassa: 561 kuollutta. 27. kesäkuuta – Kapina panssarilaiva Potemkinilla Mustallamerellä. Alus purjehti kapinoivan Odessan satamaan ja antautui heinäkuussa Romanian viranomaisille Constanțassa. 30. kesäkuuta – Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian. Heinäkuu–syyskuu 2. heinäkuuta – Ranskassa säädettiin työpäivä kaivoksissa yhdeksän tunnin pituiseksi. 3. heinäkuuta – Ranskassa edustajainkamari hyväksyi äänin 509–44 valtion ja kirkon eron. 21. heinäkuuta – Työläisaktivisti Kalle Procopé ampuu Viipurissa santarmieverstiluutnantti Vladimir Kramarenkon. 25. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II ja Vilhelm II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sitä ei koskaan ratifioitu. 6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien koollekutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. 19. elokuuta – Keisari Nikolai II antoi määräyksen neuvoa-antavan kansanedustuslaitoksen eli niin sanotun Bulyginin duuman perustamisesta. 22. elokuuta – Puola julistettiin lakkoilun vuoksi sotatilaan. 4. syyskuuta – Aktivistien aselaiva John Grafton saapui Kemin ulkopuolelle, jossa se purki lastiaan. Laiva ajoi karille, ja se jouduttiin räjäyttämään Pietarsaaren edustalla 7. syyskuuta. 5. syyskuuta – Venäjän-Japanin sodan päättänyt Portsmouthin rauhansopimus solmittiin Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentin Theodore Rooseveltin välittämänä.
Lokakuu–joulukuu 3. lokakuuta – Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin. Se mullisti sota-alussuunnittelun ja aloitti kilpavarustelun. 15. lokakuuta – Osuusliike Elannon perustamiskirja allekirjoitettiin. 26. lokakuuta – Ruotsi suostui kumoamaan liiton Norjan kanssa. 30. lokakuuta – Venäjän keisari Nikolai II antoi lokakuun manifestin, mikä merkitsi itsevaltiuden päättymistä Venäjällä. Venäläisille luvattiin kansalaisoikeudet ja laaja äänioikeus, ja tuleva duuma sai lainsäädäntövallan. 30. lokakuuta – Viikon kestänyt suurlakko alkoi Suomessa. 1. marraskuuta – Tampereella luettiin lehtimies Yrjö Mäkelinin laatima ”Punainen julistus”. Se hyväksyttiin 3. marraskuuta myös Helsingissä ja kaupungissa alettiin koota väliaikaista hallitusta. 4. marraskuuta – Ensimmäinen sortokausi päättyi marraskuun manifestiin. Manifestilla kumottiin toistaiseksi helmikuun manifestin säännökset ja luvattiin kutsua kokoon Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksesta ja kansalaisvapauksista. Samalla manifesti peruutti myös Suomen kenraalikuvernöörin diktaattorinvaltuudet. 15. marraskuuta – Viisipäiväinen yleislakko alkoi Pietarissa. 15. marraskuuta – Sveitsiläinen Frédéric Dufaux saavutti autollaan maailmanennätysnopeuden: 156,52 km/h. 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII. 22. marraskuuta – Salaneuvos Nikolai Gerard nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi. 23. marraskuuta – Itävalta-Unkarin, Venäjän, Britannian, Italian ja Ranskan laivat saartoivat Pireuksen sataman protestoidakseen Osmanien valtakunnan toimia Makedonian kysymyksessä. 23. marraskuuta – Pastori Jozef Murgaš järjesti Pennsylvaniassa julkisen näytöksen, jossa lähetettiin ääntä langattomasti naapurikaupunkiin. 28. marraskuuta – Irlantilaisnationalisti Arthur Griffith perusti Dublinissa Sinn Féin -puolueen, jonka tavoitteena oli koko Irlannin itsenäisyys. 1. joulukuuta – Sotatila Kiovassa lakkoilun takia. 1. joulukuuta – Suomessa koottiin Mechelinin senaatti perustuslaillisista. 16. joulukuuta – Pietarin neuvosto hajotettiin ja sen johtajat vangittiin. 23. joulukuuta – Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue aloitti konferenssinsa Tampereella. 30. joulukuuta – Franz Lehárin operetti Iloinen leski sai ensiesityksensä Wienissä.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 2. tammikuuta – Veli Merikoski, suomalainen oikeustieteen professori, kansleri ja ministeri (k. 1982) 7. tammikuuta – Sasu Haapanen, suomalainen näyttelijä (k. 1986) 14. tammikuuta – Frida Palmér, ruotsalainen tähtitieteilijä (k. 1966) 15. tammikuuta – Richard Seppälä, suomalainen diplomaatti (k. 1997) 18. tammikuuta – Margit Niininen, suomenruotsalainen toimistopäällikkö ja kirjailija (k. 1993) 21. tammikuuta – Christian Dior, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 1957) 24. tammikuuta – J. Howard Marshall, yhdysvaltalainen öljymiljonääri (k. 1995) 26. tammikuuta – Maria von Trapp, itävaltalainen opettaja, kirjailija ja laulaja (k. 1987) 28. tammikuuta – Iris Uurto, suomalainen kirjailija (k. 1994) 30. tammikuuta – Kaarina Lappalainen, suomalainen pakinoitsija (k. 1978) 31. tammikuuta – Arvo Parkkila, suomalainen yhteiskunta-aktivisti ja hyväntekeväisyyden harjoittaja (k. 1978) 1. helmikuuta – Emilio Gino Segrè, vuoden 1959 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialaissyntyinen fyysikko (k. 1989) 5. helmikuuta – Herman Charles Bosman, eteläafrikkalainen kirjailija (k. 1951) 3. helmikuuta – Arne Beurling, ruotsalainen matemaatikko, professori ja kryptologian tutkija (k. 1986) 6. helmikuuta – Władysław Gomułka, Puolan kommunistinen puoluejohtaja (1943–1948 ja 1956–1971) (k. 1982) 7. helmikuuta – Ulf von Euler, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen fysiologi (k. 1983) 9. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (k. 2004) 9. helmikuuta – Randi Helseth, norjalainen oopperalaulaja (k. 1991) 17. helmikuuta – Valter Keltikangas, suomalainen metsäntutkija ja kirjailija (k. 1990) 19. helmikuuta – Karen Rasmussen, norjalais-ruotsalainen näyttelijä (k. 2002) 21. helmikuuta – Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1979) 5. maaliskuuta – László Benedek, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1992) 8. maaliskuuta – Aleksandr Rodimtsev, neuvostoliittolainen kenraalieversti ja Neuvostoliiton sankari (k. 1977) 9. maaliskuuta – Héctor Lucchetti, argentiinalainen miekkailija ja olympiamitalisti 10. maaliskuuta – Richard Haydn, brittiläinen näyttelijä (k. 1985) 12. maaliskuuta – Wanda Rothgardt, ruotsalainen näyttelijä (k. 1950) 13. maaliskuuta – Fakhruddin Ali Ahmed, Intian presidentti (1974–1977) (k. 1977) 14. maaliskuuta – Raymond Aron, ranskalainen filosofi, sosiologi, toimittaja ja poliittinen ajattelija (k. 1983) 15. maaliskuuta – Berthold Schenk von Stauffenberg, saksalainen aristokraatti, juristi ja heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen, Claus von Stauffenbergin veli (k. 1944) 19. maaliskuuta – Albert Speer, saksalainen varusteluministeri (Natsi-Saksan pääarkkitehti) (k. 1981) 20. maaliskuuta – Vera Panova, venäläinen kirjailija (k. 1973) 23. maaliskuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja (k. 1972) 23. maaliskuuta – Lucille Fay LeSueur, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (k. 1977) 26. maaliskuuta – Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri (logoterapian perustaja) (k. 1997) 28. maaliskuuta – Hans Rahner, itävaltalainen säveltäjä ja pianisti (k. 2008) 29. maaliskuuta – Annuli Jährn, suomenruotsalainen kuvittaja ja lastenkirjailija (k. 1991) 30. maaliskuuta – Albert Pierrepoint, englantilainen pyöveli (k. 1992)
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Göran Ehrnrooth, suomalainen varatuomari ja pankinjohtaja (k. 1996) 1. huhtikuuta – Gaston Eyskens, belgialainen taloustieteilijä, poliitikko ja pääministeri (1949–1950, 1958–1961 ja 1968–1973) (k. 1988) 6. huhtikuuta – Viola Renvall, suomenruotsalainen runoilija (k. 1998) 11. huhtikuuta – Attila József, unkarilainen runoilija (k. 1937) 18. huhtikuuta – George H. Hitchings, vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen farmakologi (k. 1998) 20. huhtikuuta – Torsten Rapp, ruotsalainen kenraali (k. 1993) 24. huhtikuuta – Robert Penn Warren, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1989) 26. huhtikuuta – Jean Vigo, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1934) 29. huhtikuuta – Peder Sjögren, ruotsalainen kirjailija (k. 1966) 30. huhtikuuta – Sven Magnusson, ruotsalainen näyttelijä (k. 1962) 3. toukokuuta – Paavo Huhtamäki, suomalainen kirjailija (k. 1972) 8. toukokuuta – Ada Pääkkönen, suomalainen näyttelijä (k. 1981) 13. toukokuuta – Kauno Salimäki, suomalainen fyysikko ja professori (k. 1971) 15. toukokuuta – Vilho Viikari, suomalainen laulaja ja urkuri (k. 1980) 16. toukokuuta – H. E. Bates, engantilainen kirjailija (k. 1974) 16. toukokuuta – Henry Fonda, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1982) 24. toukokuuta – Mihail Šolohov, vuoden 1965 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut neuvostoliittolainen kirjailija (Hiljaa virtaa Don) (k. 1984) 27. toukokuuta – Irma Nordvang, ruotsalainen runoilija ja kääntäjä (k. 1977)