thumb|300px|Vesiviljelytuotannon kasvu maailmassa 1950-2010, yksikkö miljoonia tonneja. Suurimmat tuottajamaat, kaikki aasialaisia, on eritelty Vesiviljely ("akvakulttuuri") on vesieliöiden kontrolloitua kasvattamista meri-, murto- ja sisävesissä. Vesiviljelyssä tuotetaan kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä sekä leviä ja vesikasveja. Kalankasvatus on selvästi suurin vesiviljelyn ala ja se on noussut merkittäväksi tekijäksi avovesikalastuksen rinnalle. Kasvatuksen osuus on tällä hetkellä n. 29 % maailman kalastuksen kokonaistuotannosta. Sen odotetaan kasvavan rajusti tulevaisuudessa.
Tärkeimmät viljelylajit pienoiskuva|Ruohokarppi pienoiskuva|Niilintilapia pienoiskuva|Maitokala
Maailman kalojen ja selkärangattomien vesieläinten kasvatuksesta vuonna 2010 89 % tapahtui Aasiassa, 60 % yksin Kiinassa.THE STATE OF WORLD FISHERIES AND AQUACULTURE 2012 FAO Fisheries and Aquaculture Department, Rome 2012 (pdf) Maailmanlaajuisesti eniten viljellään useita sisävesikalalajeja, erityisesti karppilajeja. FAO:n vuoden 2012 tilastoinnissa maailman eniten tuotetut vesiviljelylajit, niiden tuotantomäärät (miljoonia tonneja) ja viljelyn arvo miljardeissa dollareissa olivat:World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012 FAO statistics 2014
Ruohokarppi Ctenopharyngodon idellus, 5,0 miljoonaa tonnia, US$ 6,5 mrd Hopeakarppi (hopeapaksuotsa) Hypophthalmichthys molitrix, 4,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd Karppi Cyprinus carpio, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,2 mrd Ruditapes philippinarum -mattosimpukka, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 3,5 mrd Niilintilapia, Oreochromis niloticus, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,3 mrd Valkokatkarapu Litopenaeus vannamei, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 13,6 mrd Marmorikarppi (marmoripaksuotsa) Hypophtalmichthys nobilis, 2,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,7 mrd Katla Catla catla (intiankarppi), 2,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd Ruutana Carassius carassius, 2,5 miljoonaa tonnia, 2,7 mrd Lohi Salmo salar, 2,1 miljoonaa tonnia, US$ 10,1 mrd Jättilabeo Labeo rohita, 1,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,9 mrd Maitokala Chanos chanos, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 1,7 mrd Kirjolohi Oncorhynchus mykiss, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,6 mrd Tiikerikatkarapu Penaeus monodon, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 4,4 mrd Sinonovacula constricta -veitsisimpukka, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 0,6 mrd Villasaksirapu Eriocheir sinensis, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 4,9 mrd Jättilahna Megalobrama amblycephala, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 1,2 mrd Tyynenmerenosteri Crassostrea gigas, 0,6 miljoonaa tonnia, US$ 1,3 mrd Rämerapu Procambarus clarkii, 0,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,8 mrd Musta-amuri Mylopharyngodon piceus, 0,5 miljoonaa tonnia, US$ 1,1 mrd
Tekniikka
Vesiviljelyn yleiset periaatteet ovat peräisin pikemmin maanviljelyksestä ja karjankasvatuksesta kuin kalastuksesta. Vesiviljelyyn liittyy aina luonnonolosuhteiden muuttelu, joka voi yksinkertaisimmillaan käsittää luonnonlajien siirtoa parempiin kasvuoloihin sekä erilaisten suojaavien ja pyydystystä helpottavien rakenteiden tekemistä. Työvaiheita vesieläinten kasvattamisessa ovat poikasten kasvattaminen ja sitten niiden istuttaminen viljely-ympäristöön. Pisimmälle viedyssä intensiiviviljelyssä käytetään erityisiä viljelykäyttöön jalostettuja eliölajeja täydellisesti kontrolloiduissa kasvatusoloissa.
Vesiviljelmät voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: Royce 1996, s. 287–288 Omavaraiset viljelylammikot (luonnonravintolammikot), jotka tuottavat viljeltävien eliöiden ravinnon itse, kun lammikkoa lannoitetaan Lammikot tai verkkokassit, joissa eläimiä ruokitaan suunnitellulla ruokavaliolla Simpukkaviljelmät Kasvualustaan kiinnittyvien vesikasvien viljelmät, ja Muuhun kuin ravintokäyttöön (kuten syöteiksi) kasvatettavien eliöiden viljelmät.
Katso myös Hydroviljely
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kalatalous Luokka:Kotieläintalous