Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).
Kaupungissa on runsaat 18 000 asukasta.
Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.
Historia
thumb|left|Zossenin kirkko. Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994. Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.
Vuosilukuja 1734: Zossenin pyhän kolminaisuuden kirkon peruskivi laskettiin 24. toukokuuta, kirkko uudistettiin 1938 1809/1810: Kietz ja Zossenin viinitarhat yhdistettiin 1885: Kietziin pystytettiin muistomerkki vuosien 1864, 1866 ja 1870/1871 sodissa kaatuneille 1901–1904: Berlin-Marienfelden ja Zossenin välillä kokeiltiin nopeita sähköllä kulkevia vetureita ja moottorivaunuja 1906: Kirchplatzin koulua laajennettiin, Kietz sai uuden nimen Bismarckplatz 1910: Zossenin ja Wünsdorfin välistä sotilasaluetta kehitettiin 1932: Levitettiin kaupunginvaltuutettu ja diakoni Emil Phillipin lentolehtisiä, joissa käsiteltiin protestanttista yhteisöä ja Zossenin kaupunkia uhkaavia muutoksia 1933: Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousun myötä SA-joukot pidättivät 60 sosialistia ja kommunistia. 32 pidätetyistä, muun muassa Alfred Schulz ja Alfred Heintz, kuljetettiin Oranienburgin keskitysleirille. Emil Phillip vapautettiin virastaan pastori Eckertin määräyksellä 1939: Zossenin sotilastukikohta muutettiin sotilaspäämajaksi toisen maailmansodan alussa 1943–1945: Oberkommando des deutschen Heeres -yleisesikunta piti päämajaa Zossenin Wünsdorfissa 1956: Perustettiin kaupunginpuisto (Stadtpark) 1992: Perustettiin ”Alter Krug” Zossen e. V. -kotiseutuyhdistys 1993: Bismarckplatz eli entinen Kietz, joka toisen maailmansodan jälkeen nimettiin Leninplatziksi, sai takaisin historiallisen nimensä Am Kietz 1994: Teltow-Flämingin piirikunta muodostettiin yhdistämällä Jüterbog, Luckenwalde ja Zossen 1995: Alte Krug ja sen keittiö Schwarzküche restauroitiin 1996: Joachim II:n Zossenille myöntämien privilegioiden ja oikeuksien 450-vuotisjuhla 2003: Useita pieniä naapurikuntia liitettiin Zosseniin 2007: Weinbergistä löydettiin pronssikautinen uurnahauta
Lähteet
Aiheesta muualla
Viralliset sivut Teltowin museo (Museum des Teltow) Zossen Wünsdorf -sotilasalueen historia
Luokka:Brandenburgin kunnat Luokka:Saksan kaupungit