Venäjän federaatio () on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (). Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.
Liittovaltiosubjekteja laajempia aluejaon yksiköitä ovat federaatiopiirit (), joita on kahdeksan. Nämä eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, vaan keskushallinnon tapa organisoida toimintaansa valtakunnan eri osissa.
Venäjän tasavallat ovat perinteisesti maan vähemmistökansojen tasavaltoja. Ne eroavat Venäjän muista federaatiosubjekteista siinä, että niillä on oma perustuslakinsa sekä oma virallinen kielensä venäjän ohella. Tasavaltojen itsehallinnon on kuitenkin katsottu heikentyneen kasvavissa määrin. Vuonna 2010, Dmitri Medvedev allekirjoitti lain, joka kieltää Venäjän federaation subjektien johtajia kutsumasta itseään "presidenteiksi". Muutokset hyväksyttiin valtioduumassa 21. joulukuuta ja liittoneuvostossa 24. joulukuuta 2010. Viimeinen nimestä luopunut tasavalta oli Tatarstan, joka allekirjoitti lakimuutokset 26. tammikuuta 2023. Nimike korvattiin tittelillä "johtaja" (ven. glava, глава).
Federaatiosubjektit Laajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.
Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä.
tasavalta () (21 kpl) oma perustuslaki, parlamentti ja presidentti toimii etnisen vähemmistön tai vähemmistöjen tasavaltana ja oikeus käyttää vähemmistökieltä/kieliä virallisena kielenä venäjän rinnalla Venäjän hallitus hoitaa ulkopolitiikan autonominen piirikunta () (4 kpl) itsehallinto on tasavaltaa vähäisempi, mutta laajempi kuin alueen yleensä toisen federaatiosubjektin osa alue () (46 kpl) paikallinen parlamentti, alueduuma, jolle Venäjän presidentti esittää kuvernööriehdokkaan aluepiiri () (9 kpl) hallintoasema sama kuin alueilla autonominen alue () (1 kpl) Juutalaisten autonominen alue on myös osa Habarovskin aluepiiriä liittokaupunki () (2 kpl) Moskovan ja Pietarin kaupungit ovat suoraan Venäjän keskushallinnon alaisia
Tasavallat
Numero Tasavalta Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku(2002)Perustettu 01AdygeiaMaikopEteläinen federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue7 600447 1091922 02Altain tasavaltaGorno-Altaisk Länsi-Siperian talousalue92 600202 9471922 03BaškortostanUfaVolgan federaatiopiiri Uralin talousalue143 6004 104 3361919 04BurjatiaUlan-UdeSiperian federaatiopiiriItä-Siperian talousalue351 300981 2381923 05DagestanMahatškalaPohjois-Kaukasian federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue50 3002 576 5311921 06IngušiaMagas(suurin kaupunki Nazran)4 000467 2941992 07Kabardi-BalkariaNaltšik12 500901 4941936 08KalmukiaElistaEteläinen federaatiopiiriVolgan talousalue76 100292 4101957 09Karatšai-TšerkessiaTšerkesskPohjois-Kaukasian federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue14 100439 4701957 10Karjalan tasavaltaPetroskoi62x62pxLuoteinen federaatiopiiriPohjoinen talousalue172 400716 2811956 11Komin tasavaltaSyktyvkar415 9001 018 6741921 12Marin tasavaltaJoškar-OlaVolgan federaatiopiiriVolga-Vjatkan talousalue23 200727 9791920 13MordvaSaransk26 200888 7661930 14Sahan tasavaltaJakutskKaukoidän federaatiopiiriKaukoidän talousalue3 103 200949 2801922 15Pohjois-Ossetia-AlaniaVladikavkazPohjois-Kaukasian federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue8 000710 2751924 16TatarstanKazanVolgan federaatiopiiriVolgan talousalue68 0003 779 2651920 17TuvaKyzylSiperian federaatiopiiriItä-Siperian talousalue170 500305 5101944 18UdmurtiaIževskVolgan federaatiopiiriUralin talousalue42 1001 570 3161920 19HakassiaAbakan Siperian federaatiopiiriItä-Siperian talousalue61 900546 0721930 20TšetšeniaGroznyiPohjois-Kaukasian federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue15 3001 103 6861991 21TšuvassiaTšeboksaryVolgan federaatiopiiriVolga-Vjatkan talousalue18 3001 313 7541920
Autonomiset piirikunnat
Numero Piirikunta Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku(2002)Perustettu 1TšukotkaAnadyr Kaukoidän federaatiopiiriKaukoidän talousalue 737 70053 8241930 2Hanti-MansiaHanty-Mansijsk(suurin kaupunki Surgut) Uralin federaatiopiiriLänsi-Siperian talousalue523 1001 432 8171930 3NenetsiaNarjan-Mar Keskinen federaatiopiiriKeskinen talousalue176 70041 5461929 4Jamalin NenetsiaSalehard(suurin kaupunki Nojabrsk) Uralin federaatiopiiriLänsi-Siperian talousalue750 300507 0061930
Alueet
Järjestys Alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku(2002)Perustettu1Amurin alueBlagoveštšensk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 363 700 902 844 19322Arkangelin alueArkangeli Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 587 400 1 336 539 19373Astrahanin alueAstrakhan Eteläinen federaatiopiiri Volgan federaatiopiiri 44 100 1 005 276 19434Belgorodin alueBelgorod Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 27 100 1 511 620 19545Brjanskin alueBrjansk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 34 900 1 378 941 19446Tšeljabinskin alueTšeljabinsk Uralin talousaluein federaatiopiiriUralin talousalue 87 900 3 603 339 19348Irkutskin alueIrkutskSiperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 767 900 2 581 705 19379.Ivanovon alueIvanovoKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 21 800 1 148 329 193610Kaliningradin alueKaliningradLuoteinen federaatiopiiri Kaliningradin talousalue 15 100 955 281 194611Kalugan alueKalugaKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 900 1 041 641 194412Kemerovon alueKemerovo(suurin kaupunki Novokuznetsk)Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 95 500 2 899 142 194313Kirovin alueKirovVolgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 120 800 1 503 529 193414Kostroman alueKostromaKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 60 100 736 641 194415Kurganin alueKurganUralin talousaluein federaatiopiiriUralin talousalue 71 000 1 019 532 194316Kurskin alueKurskreunus|45x45px46x46pxKeskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 29 800 1 235 091 193417Leningradin alueHatsinaLuoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 84 500 1 669 205 192718Lipetskin alueLipetskKeskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 24 100 1 213 499 195419Magadanin alueMagadanKaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 461 400 182 726 195320Moskovan alueMoskova(suurin kaupunki Balašiha)Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 44 300 6 618 538 192921Murmanskin alueMurmanskLuoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 144 900 892 534 193822Nižni Novgorodin alueNižni NovgorodVolgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 76 900 3 524 028 193623Novgorodin alueNovgorodLuoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 694 355 194424Novosibirskin alueNovosibirskSiperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 178 200 2 692 251 193725Omskin alueOmskSiperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 139 700 2 079 220 193426Orenburgin alueOrenburgVolgan federaatiopiiri Uralin talousalue 124 000 2 179 551 193427Orjolin alueOrjolKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 24 700 860 262 193728Penzan aluePenzaVolgan federaatiopiiri Volgan talousalue 43 200 1 452 941 193929Pihkovan aluePihkovaLuoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 760 810 194430Rostovin alueRostov-na-DonuEteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 100 800 4 404 013 193731Rjazanin alueRjazanKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 39 600 1 227 910 193733Samaran alueSamaraVolgan federaatiopiiri Volgan talousalue 53 600 3 239 737 192834Saratovin alueSaratov 100 200 2 668 310 193632Sakalinin alueJužno-SahalinskKaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 87 100 546 695 194736Sverdlovskin alueJekaterinburgUralin talousaluein federaatiopiiriUralin talousalue 194 800 4 486 214 193535Smolenskin alueSmolenskKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 49 800 1 049 574 193737Tambovin alueTambovKeskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 34 300 1 178 443 193738Tomskin alueTomskSiperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 316 900 1 046 039 194439Tverin alueTverKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 84 100 1 471 459 193540Tulan alueTulaKeskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 25 700 1 675 758 193741Tjumenin alueTjumenUralin talousaluein federaatiopiiriLänsi-Siperian talousalue 1 435 200 3 264 841 194442Uljanovskin alueUljanovskVolgan federaatiopiiri Volga 37 300 1 382 811 194343Vladimirin alueVladimir Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 000 1 523 990 194444Volgogradin alueVolgograd Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 113 900 2 699 223 193745Vologdan alueVologda(suurin kaupunki Tšerepovets) Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 145 700 1 269 568 193746Voronežin alueVoronež Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 52 400 2 378 803 193447Jaroslavlin alueJaroslavl Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 36 400 1 367 398 1936
Aluepiirit Numero Aluepiiri Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku (2002) Perustettu 1Altain aluepiiriBarnaul Siperian federaatiopiiriLänsi-Siperian talousalue169 1002 607 4261937 2Kamtšatkan aluepiiriPetropavlovsk-Kamtšatski Kaukoidän federaatiopiiriKaukoidän talousalue472 300358 8012007 3Habarovskin aluepiiriHabarovsk 788 6001 436 5701938 4Krasnodarin aluepiiriKrasnodar Eteläinen federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue76 0005 125 2211937 5Krasnojarskin aluepiiriKrasnojarsk Siperian federaatiopiiriItä-Siperian talousalue2 339 7002 966 0421934 6Permin aluepiiriPerm Volgan federaatiopiiriUralin talousalue160 6002 819 4212005 7Primorjen aluepiiriVladivostok Kaukoidän federaatiopiiriKaukoidän talousalue165 9002 071 2101938 8Stavropolin aluepiiriStavropol Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriPohjois-Kaukasian talousalue66 5002 735 1391934 9Taka-Baikalian aluepiiriTšita Siperian federaatiopiiriItä-Siperian talousalue431 5001 155 3462008
Autonominen alue Numero Autonominen alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku Perustettu 79Juutalaisten autonominen alueBirobidžan Kaukoidän federaatiopiiriKaukoidän talousalue36 000190 9151934
Liittovaltiokaupungit
Liittovaltiokaupunki Pääkaupunki Lippu Vaakuna FederaatiopiiritTalousalueet Pinta-ala(km2)Väkiluku Moskova Keskinen federaatiopiiriKeskinen talousalue2 51110 382 754Pietari Luoteinen federaatiopiiriLuoteinen talousalue1 4394 662 547
Federaatiopiirit
Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.
Talousalueet
Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.
Lähteet
Aiheesta muualla Глава 3. Федеративное устройство Конституция Российской Федерации, Гарант-Интернет
* Luokka:Venäjän federaatio Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit