Vilhelm Andreas Wexels Krag (24. joulukuuta 1871 Kristiansand, Norja – 10. heinäkuuta 1933 Ny-Hellesund, Søgne, Norja) oli norjalainen prosaisti, runoilija ja teatterinjohtaja. Kirjallisen tuotantonsa ohella hänet tunnetaan muun muassa Sørlandet-käsitteen alkuunpanijana ja puolestapuhujana.
Kragin ja Sigbjørn Obstfelderin runoja pidettiin 1900-luvun vaihteen Norjan lyriikan merkittävimpinä saavutuksina. Kragilla yhtyy laulava ja melodinen muoto tunnelman alakuloisen herkkään, hieman romanttiseen haaveellisuuteen. Lyyristen kokoelmien lisäksi Krag on julkaissut suorasanaisia teoksia ja näytelmiä.
Tausta Vilhelm syntyi Kristiansandissa seitsenlapsisen perheen kuopukseksi. Hänen isänsä oli tieinsinööri ja kansanedustaja Peter Rasmus Krag. Perhe oli ennen Vilhelmin syntymää asunut useilla paikkakunnilla Etelä-Norjassa. Samassa korttelissa asui muun muassa kenraali Oscar Wergeland. Kragin lapsuudenkoti paloi Kristiansandin suuressa tulipalossa 1892. Hänen veljensä on kirjailija Thomas P. Krag, ja suvussa on useita muitakin merkittäviä jäseniä.
Vilhelm aloitti toimittajanuransa jo 13-vuotiaana syksyllä 1885, jolloin hän kirjoitti artikkelin Lister og Mandals Amtstidende -lehteen Kristiansandissa pidetystä maatalousnäyttelystä. Vuonna 1889 hän kirjoitti Farsunds avisiin, ja vuonna 1890 hän kirjoitti Fædrelandsvenneniin kirja-arvostelun Knut Hamsunin romaanista Nälkä. Hamsun lähetti Kragille henkilökohtaisen kiitoskirjeen.
Runoilija, prosaisti, teatterinjohtaja Krag aloitti runokirjan kirjoittamisen 15-vuotiaana. Seuraavana vuonna ilmestyi Fædrelandsvennen-lehdessä hänen ensimmäinen runonsa. Bjørnstjerne Bjørnson ja Henrik Ibsen vaikuttivat paljon hänen tyyliinsä. Muuttaessaan kesällä 1889 Kristiansandista Kristianiaan (nykyinen Oslo) hän oli kirjoittanut ja julkaissut jo useita runoja. Kragin läpimurto tapahtui, kun Jens Thiis luki hänen eksoottisen runonsa ”Fandango” Studentersamfundetissa 25. lokakuuta 1890.
Kragin esikoisteos Digte julkaistiin 1891, ja kirjasta tuli heti arvostelumenestys, joka nosti Kragin erääksi Norjan kirjallisuuden tärkeimmistä uusromantikoista. Kragin runoutta kuvattiin melodiseksi, ja muun muassa Edvard Grieg sävelsi niitä mielellään. Lähes sata säveltäjää on tehnyt musiikin yli kolmeensataan Kragin runoon, ja hän on siten sävelletyimpiä norjalaisia runoilijoita.
Krag kirjoitti 43 kirjaa, runojen lisäksi myös proosaa, kuten novelleja ja matkakertomuksia, sekä näytelmiä. Hän toimi 22 vuotta kustannustoimittajana Aschehoug-kirjakustantamossa. Hän toimi vuosina 1908–1911 Nationaltheatretin johtajana.
Sørlandet Krag käytti ensimmäisenä nimitystä Sørlandet Etelä-Norjan, eritoten Agderin, rannikkoalueesta 16. maaliskuuta 1902 Morgenbladet-lehdessä.
Kulttuurivaikuttaja Kragin jo vuonna 1895 käynnistämä kampanja johti lopulta Kristiansandin maakunta-arkiston perustamiseen kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1935. Hän toimi myös aktiivisesti Länsi-Agderin maakuntamuseon perustamiseksi sekä Christianholm Festning -linnoituksen suojelemiseksi.
Kirjallinen tuotanto Runoteokset Digte, 1891 Nat. Digte i prosa, 1892 Sange fra syden: Reiseindtryk og stemninger, 1893 Nye Digte, 1897 Vestlandsviser, 1898 Norge: Dikt, 1903 Sange. Et Udvalg, 1917 Sange fra min Ø, 1919 Viser og Vers, 1919
Näytelmät Vester i Blaafjeldet, 1893 De gode gamle: To enaktere: De gamles juleaften – Solnedgang, 1895 Den sidste Dag, 1897 Baldevins bryllup, 1900 (suomentanut Evert Suonio, Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, Kuopio: U.W. Telén & C:o, 1907) Livet en Leg, 1901 Situationens herre, 1903 Sangen om Florens, 1906 Jomfru Trofast, 1906 Slangen i Paradis, 1914 Vanitas, 1915
Romaanit ja novellit Hjemve, 1895 Den glade løitnant (romaani), 1896 Fra de lave Stuer, 1897 Rachel Strømme Kristiania, 1898 Jul i skrivergaarden (novellikokoelmia), 1899 Marianne (romaani), 1899 (suomentanut Oskar Liljefors, Marianne: kertomus, Helsinki: Emil Vainio, 1905) Isaac Seehusen (romaani), 1900 Isaac Kapergast (romaani), 1901 Lille Bodil (romaani), 1902 Den gamle Garde (romaani), 1903 Thea Marie (romaani), 1904 Hos Maarten og Silius, 1906 Major von Knarren og hans Venner (novellikokoelma ja romaani), 1906 Krøniken om Hr. Villum (romaani), 1913 Stenansigtet (romaani), 1918 Verdensbarn (romaani), 1920
Muistelmat Min barndoms have, erindringer Oslo, 1926 Dengang vi var tyve Aar, erindringer Oslo, 1927 Heirefjæren, erindringer Oslo, 1928 De skinnende hvide Seil, erindringer Oslo, 1931
Muita teoksia Holmerne de graa (matkakertomus) Kristiania, 1905 Vandringsmand (matkakertomus) Kristiania, 1907 (kaksi painosta) Fra det blaa Bryggerhus: Af en Digters Optegnelser (matkakertomus) Kristiania, 1911 (kaksi painosta) Hos Maarten og Silius (matkakertomus) Kristiania, 1912 (kaksi painosta) Sange fra min Ø (runo) Kristiania, 1918 Christianssands Sparebank 1824–1924: Et jubilæumsskrift (yrityshistoriikki) Kristiania, 1924 Baldevin. To idyller: Baldevins bryllup. Slangen i Paradis (näytelmä) Oslo, 1925 Skrifter I–IV, Oslo, 1930 I Major von Knarren II Thea Marie og Stenansiktet III Maarten og Silius og andre noveller fra Holmerne de graa, Vandringsmann, Fra det blå bryggerhus, Fra de lave stuer og Marianne IV Dikt fra Digte, Nye digte, Vestlandsviser, Sange fra min ø og Viser og vers (toim. Nils Collett Vogt) Digte, separatutgave av Skrifter IV Oslo, 1930
Suomennetut teokset Marianne: kertomus, suom. Oskar Liljefors, Helsinki: Emil Vainio 1905. Sarja: Helsingin Kaiun kertomuskokoelma, 1 Baldevinin häät: idylli 3 näytöksessä, suomentanut Evert Suonio, Kuopio: U. W. Telén & C:o 1907. Sarja: Näytelmäkirjallisuutta, n:o 92. Runot Heleä heila, suom. Eino Leino, teoksessa: Eino Leino: Maailman kannel, Otava 1913 ja Eino Leino: Runot IV: 1908–1915 (Leino) Miksi ulvovat mustat koirat?, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1930 ja Veri ja kulta: Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa, Otava, Helsinki, 1954 Runous, suom. Eino Leino, teoksissa: Maailman kannel ja Runot IV: 1908–1915 (Leino) Syys nummella, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta Tunis, suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Veri ja kulta''
Lähteet
Aiheesta muualla Vilhelm Krag Dagbladetin kirjailijasivuilla
Luokka:Norjalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1871 syntyneet Luokka:Vuonna 1933 kuolleet