Akaa () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin ihmistä, ja asukasluku on kasvusuunnassa. Akaan pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.
Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007, ja vuoden 2011 alusta Akaaseen liittyi myös Kylmäkoski. Tätä ennen Akaa-niminen kunta oli ollut olemassa vuoteen 1946 asti, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.
Kaupungin hallinnollinen keskus ja kaupungintalo ovat Toijalan keskustaajamassa. Rautatieasemia on kaksi: Toijalan rautatieasema ja Viialan rautatieasema. Toijalan ja Viialan välimatka on noin kahdeksan kilometriä. Akaan pääliikenne sijoittuu Hämeentielle, joka johtaa Toijalan keskustasta Viialan Matomäkeen.
Akaassa on hyvät liikenneyhteydet ja myös teollisuutta. Toijalassa yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet, ja rautatieasema on myös Viialassa. Valtatien 3 nykyinen linjaus kulkee Akaan kautta, ja sen rakentamisen jälkeen tien varteen on perustettu muun muassa ostoskeskus.
Akaassa on suuri mämmitehdas ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.http://www.kymppi-maukkaat.fi/mammikisa/mammikisa.html Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta, jonka lisäksi siellä toimii kaksi helluntaiseurakuntaa, Toijalan Saalem -helluntaiseurakunta ja Viialan helluntaiseurakunta, Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Toijalan adventtiseurakunta sekä Viialan ja Toijalan Jehovan todistajien seurakunnat.
Aakkosissa Akaa sijoittuu Suomen kunnista ensimmäiseksi. Akaan nimi, toisin kuin monet muut pitkään vokaaliin päättyvät Suomen kuntien nimet, taipuu paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa niin, että jokin on Akaassa ja tulee Akaasta.
Historia vasen|pienoiskuva|Kartta Akaan ja Valkeakosken kuntaliitoksista. Entisen Akaan kunnan rajat vuosina 1895, 1895-1932 ja 1932-1946 korostettuna punaisella. Viialan vuoden 2007 alueet oransilla ja Toijalan keltaisella. Kylmäkosken vuoden 2011 alueet vihreällä. Entinen Akaan kunta () käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1843, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala vuonna 1859 ja Kylmäkoski vuonna 1895. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan, johon samalla tuli kuulumaan myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.
Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.
Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viiala Osakeyhtiö perusti 1956 Viialaan Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan. Tehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas ja nahkatehdas. Näistä Viialan viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssiin 1995, ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.
Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli jo tuolloin kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta sen liittyminen toteutui vasta vuoden 2011 alussa. Akaan vaakunan suunnitteli heraldikko Kari J. Tähtinen vuonna 2006.
Aluerakenne Toijala 23px Toijalan keskustaajama on Akaan kaupunkitaajamista suurin ja tiheimmin asuttu. Toijalan ohi kulkee Valtatie 3 ja siellä sijaitsee rautateiden risteysasema, lisäksi Valkeakoskelle on ratayhteys. Toijalasta on Tampereelle noin 41 kilometriä. Toijalassa sijaitsee myös pieni sisävesisatama. Toijalan teollisuudesta mainittakoon FläktGroup sekä mämmitehdas Kymppi-Maukkaat Oy, joka sijaitsee Kurvolan kaupunginosassa. Toijalassa asutus on Viialaa väljempää ja alueeltaan isompi. Toijala on alueena luonnonläheinen ja vehreä kuten Viialakin, Nahkialanlampi puistoineen on suosittu virkistysalue. Toijalan pääkatu on Valtatie. Toijalan itäpuolella ennen keskustaa, osana Seututietä 303, on pitkä suora, jota kutsutaan T-linjaksi. Lisäksi Toijalan keskustassa on rautatien ylittävä Miljoonasilta. Toijala on nimennyt katuja myös tunnettujen asukkaidensa kunniaksi, Holkerintie ja Ylpöntie. Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on uusittu 2000-luvulla, viimeiseksi torin seutu.
Kaupunginosat Lentilä, Ketunpesät, Junkkari, Pätsiniemi, Savikko, Rautala, Torkko, Nahkiala, Kilsa, Palkinpää, Kurvola, Kirkkokangas, Kurkela, Heinäkangas, Luhtaniitty, Siniänmäki, Pappila
Viiala 23px Viialan kirkonkylä on toinen Akaan kaupunkitaajamista, ja se on rakentunut Tarpianjoen varteen. Se sijaitsee Akaan pohjoisosassa, Valtatie 9:n pohjoispuolella. Viialassa sijaitsee rautatien seisake. Sen historiaa sävyttää alueen teollinen kehittyminen 1900-luvulla, jolloin huomattava osa väestöstä oli työläisiä. Viiala onkin vahvasti vasemmistolainen paikkakunta. Siitä on viime aikoina tullut muuttovoittoinen alue. Haihunkoski, joka sijaitsee keskustassa, on Viialan huomattavin luonnonnähtävyys. Pääkatu on Keskuskatu. Viialan kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja edustaa tyylillisesti aikansa selkeää funktionalismia. Vielä itsenäisen Viialan aikana tehty uusin julkinen rakennus on vuonna 2006 valmistunut kirjasto, joka sijaitsee kirkon vieressä toisella puolella Keskuskatua.
Kaupunginosat Varrasniemi, Oopakka, Sallinkulma, Lallinmäki, Koivisto, Hukari, Haihunkoski, Tillihaka, Vakkinen, Matomäki, Alkkula, Riitiälä, Kolikkoinmäki, Heinäsuo, Mortti, Lyhteenkulma, Hirvialho
Kylmäkoski 23px Kun Kylmäkosken kunta liittyi vuoden 2011 alusta Akaaseen, Akaan kaupunkikuva täydentyi myös maaseudulla ja pienillä kylillä. Kylmäkosken alue käsittää Akaan lounaisosan Toijalan ja Viialan taajamien eteläpuolella. Kylmäkosken seutu on vanhastaan maatalousaluetta ja melko väljästi asutettua seutua. Kylmäkosken kirkonkylä sijaitsee Valtatien 9 varrella. Kylmäkoski ei ole erityisen teollistunutta seutua, ja elinkeinoina on pääasiassa maatalous sekä kauppa. Kylmäkosken suurin teollisuus- ja yritysalue on Tipuri, jossa sijaitsee myös vankila.
Kylät Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Vuoltee.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Akaassa oli 16 769 asukasta, joista 14 529 asui taajamissa, 2 092 haja-asutusalueilla ja 148:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Akaan taajama-aste on 87,4 %. Akaan taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Toijalan keskustaajama 8 379 2 Viialan kirkonkylä 5 272 3 Kylmäkosken kirkonseutu 662 4 Sotkia 216
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Tipuri lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kaupunginvaltuusto
Akaan kaupunginvaltuustossa on 35 valtuutettua. Vuoden 2025 kuntavaaleissa suurimmat puolueet olivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Kansallinen Kokoomus.
Paikkajako kaudella 2025–2029: SDP 12 Kokoomus 9 Keskusta 4 Perussuomalaiset 3 Vasemmistoliitto 3 Vihreät 3 Kristillisdemokraatit 1
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on kokoomuksen Janita Puomila ja varapuheenjohtaja SDP:n Sami Ahola.
Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Saija Roininen (sd.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Heli Einola–Virtanen (ps.) ja toisena varapuheenjohtajana Mervi Pulkkinen (kesk.).
Kaupunginjohtaja Akaan kaupunginjohtaja on Antti Peltola. Peltola valittiin tehtävään lähes yksimielisesti tammikuussa 2019, ja hän aloitti tehtävässään huhtikuun 2019 alussa.
Eduskuntavaalit 2023
Eduskuntavaaleissa 2023 eniten ääniä Akaassa saivat SDP (28,7 %), perussuomalaiset (25,2 %) ja kokoomus (18,7 %). Keskusta sai 7,1 %, vasemmistoliitto 5,2 %, kristillisdemokraatit 4,8 %, vihreät 4,5 % ja Liike Nyt 2,9 % äänistä.
SDP:n kannatus oli Akaassa Pirkanmaan vaalipiirin kunnista kolmanneksi vahvinta Mänttä-Vilppulan ja Valkeakosken jälkeen, joissa SDP sai 35,1 % ja 33,1 % äänistä.
Ystävyyskunnat Sande, Norja Bolintin-Vale, Romania Hallsberg ja Klippan, Ruotsi Sakskøbing, Tanska Tapa, Viro
Liikenne ja infrastruktuuri Akaa on lähellä maakuntakeskuksia, Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Rautatieliikenteen ansiosta kumpaankin kaupunkiin pääsee tavallisesti junalla parissakymmenessä minuutissa.
Liikenneyhteydet Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Akaan keskustasta joihinkin kaupunkeihin. Nimi Etäisyys Juna Bussi HenkilöautoTampere45 km20 min29 min38 minHelsinki140 km1 h 28 min1 h 55 min1 h 40 minHämeenlinna40 km19 min35 min32 minLahti120 km1 h 30 min1 h 37 minTurku131 km1 h 15 min1 h 41 min1 h 44 min
Sisäiset välimatkat 23px Toijalasta 23px Viialaan 8 km 23px Toijalasta 23px Kylmäkoskelle 10 km 23px Viialasta 23px Kylmäkoskelle 6 km
Muut etäisyydet Etäisyydet on mitattu keskustaajamasta, Toijalan keskustasta.
Kasvukeskukset ja lähikaupungit 23px Tampereelle 42 km 23px Hämeenlinnaan 42 km 23px Riihimäelle 76 km 23px Hyvinkäälle 89 km 23px Helsinkiin 142 km 23px Turkuun 130 km 23px Valkeakoskelle 22 km 23px Forssaan 55 km 23px Huittisiin 77 km 23px Poriin 141 km 23px Raumalle 146 km 23px Lahteen 115 km
Lähipaikkakunnat 23px Sääksmäelle 11 km 23px Iittalaan 17 km 23px Lempäälään 18 km
Liikennöitsijät Hopealinjan laivaliikenne Toijalan risteysasema, yhteydet: Riihimäelle Tampereelle Turkuun Valkeakoskelle (vakituisesti vain tavaraliikennettä, mutta esimerkiksi Haapamäen museoveturiyhdistys järjestää rataosuudella yleisökuljetuksia museojunilla)
Kulttuuri Nähtävyydet Akaan kirkko, rakennettu 1816–1817 Akaan sakaristo, Toijala (1400-luku) Kinnarin kotimuseo Viialan kirkko Viialan teatteri Toijalan Kellariteatteri Toijalan tapettimuseo (valittu Conan O'Brienin ohjelmassa maailman 20 kamalimman kesäkohteen listan sijalle 17 13) Veturimuseo Viialan kotiseutumuseo Haihunkoski, Viiala
Murre Akaan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Akaassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Akaan seurakunta Kylmäkosken kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Akaan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Akaassa toimii Akaan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Akaassa toimii Viialan helluntaiseurakunta.
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Akaan kaupungin nykyisellä alueella. Kylmäkosken seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007) Viialan seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007) Vuosina 1946–2006 Akaan seurakunnan alueena oli Toijalan kaupunki sekä kunnallisesti Kylmäkoskeen kuulunut ns. ”jäännös-Akaa”.
Liikunta ja urheilu