pienoiskuva|oikea|Pauli Nevala toi olympiakultaa keihäänheitossa, kun edellisestä yleisurheilun olympaivoitosta oli kulunut 16 vuotta. pienoiskuva|oikea|Pistooliampuja Pentti Linnosvuo toi olympiakultaa, joka oli hänelle henkilökohtaisesti toinen. Suomen joukkue Tokion kesäolympialaisissa 1964 koostui 89 urheilijasta, joista 84 oli miehiä ja viisi naisia. Suomalaiset saavuttivat yhteensä viisi mitalia, joista kolme oli kultaa ja kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui jaetulle 12. sijalle.
Suomen olympiakomitean hallitus päätti 13. kesäkuuta 1964 ehdottaa 30. kesäkuuta kokoontuvalle olympiakomitean valtuuskunnalle esittää 14 lajiryhmän urheilijoiden joukkueen lähettämistä Tokion kesäolympialaisiin. Edellytyksenä oli tarvittavien varojen kokoonsaaminen ja lajiryhmien urheilijoiden osoittavan tarpeellista olympiakuntoa kesän aikana järjestettävissä kilpailuissa ja katsastuksissa.
Olympiakomitean valtuuskunta päätti 30. kesäkuuta nimetä joukkueet lopullisesti syyskuun lopulla, jolloin nimet pitää lähettää kisajärjestäjille. Kuitenkin kesäkuun lopulla oli alustava kuva joukkueen koosta lajiryhmäkohtaisesti. Sen mukaan joukkueen miesurheilijoiden määrä olisi 79-91, naisurheilijoiden 5-7, johtoa ja valmentajia 25 ja kaikkiaan 111-126.
Suomalaisurheilijat valittiin neljässa eri vaiheessa elo-syyskuun 1964 aikana. Ensimmäinen valintakokous 17. elokuuta nimesi yhteensä 35 urheilijaa, joista seitsemän oli ampujia, viisi purjehtijaa kahteen veneluokkaan, kuusi uimaria (viisi miestä ja yksi nainen), viisi voimistelijaa, 10 yleisurheilijaa ja kaksi soutajaa. Toinen valintakokous oli 30. elokuuta toi 22 uutta olympiaurheilijaa, joista oli yksi oli vielä ampuja, kolme melojaa, kolme painijaa, neljä painonnostajaa, yhdeksän koripalloilijaa ja kaksi yleisurheilijaa lisää. Kolmas valintakokous oli 8. syyskuuta. Siinä valittiin kaikkiaan 24 urheilijaa eli kolmihenkinen nykyaikaisen viisiottelun joukkue, viisi nyrkkeilijää, seitsemän painijaa, viisi soutajaa, uimahyppääjä, kolme voimistelijaa eli yksi miesten joukkueeseen ja kaksi naisvoimistelijaa. Neljäs ja viimeinen valintatilaisuus oli 14. syyskuuta, jossa nimettiin 8 urheilijaa. Heistä viisi oli yleisurheilijaa ja loput kolme koripalloilijaa.
Ennen kisoja Suomen olympiajoukkueen matkakustannuksiin kerättiin rahaa Niilo Tarvajärven ja Meri Lkiin juontamalla Mainostelevision ohjelmasarjalla Kympillä Tokioon.
Mitalistit
16px|Kultaa Kultaa Pentti Linnosvuo – Ammunta, olympiapistooli Väinö Markkanen – Ammunta, vapaapistooli Pauli Nevala – Yleisurheilu, miesten keihäänheitto
16px|Pronssia Pronssia Pertti Purhonen – Nyrkkeily, sarja 67 kg Hannu Rantakari – Telinevoimistelu, miesten hyppy
Joukkue pienoiskuva|oikea|Suomen olympiajoukkue Tokion kisojen avajaisissa lokakuussa 1964. Edessä lipunkantaja, voimistelija Eugen Ekman ja hänen takanaan joukkueen ylijohtaja Toimi Tulikoura. Nuorin suomalainen olympiaurheilija näissä kisoissa oli uimari Esa Lepola, joka oli kilpaillessaan 16 vuoden ja 22 päivän ikäinen. Vanhin suomalainen osallistuja taasen oli ampuja Kalle Sievänen, jolle ikää oli kilpaillessa kertynyt 53 vuotta ja 225 päivää.http://www.sports-reference.com/olympics/countries/FIN/summer/1964/ Avajaisissa Suomen joukkueen lipunkantajana toimi edellisten kesäolympiakisojen kultamitalisti, telinevoimistelija Eugen Ekman.
Muu henkilöstö
Joukkueen kokonaisvahvuus oli 89 urheilijan lisäksi 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä.
Valinnoista
Valinnat tehtiin 17. elokuuta – 14. syyskuuta neljässä valintakokouksessa. Valinnan teki olympiakomitean hallitus. Lopullinen urheilijamäärä oli 89.
Ensimmäisessä valinnassa valittiin ampujista seitsemän eli neljä kivääri- ja kolme pistooliampujaa eli pääosa joukkueesta. Purjehtijoiden osalta valinta oli selvä eli star-luokan ja 5,5 metrin luokan edustajien matka. Uimareiden osalta viisi miestä ja yksi nainen, perhosuimari Eila Pyrhönen saivat matkalipun. Miesuimareiden keskeinen tavoite oli menestyä 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä, jonka suhteen karsintoja käytiin kesän aikana. Miesten telinevoimistelun valittiin viisi miestä. Tämä valinta perustui vahvasti toisiin olympiakarsintoihin. Yksi miesvoimistelijan paikka jätettiin vielä täyttämätta. Yleisurheiluun valittiin 10 miestä, joista ensimmäiset kahdeksan (seiväshyppääjä Risto Ankio, pituushyppääjä Pentti Eskola, korkeushyppääjä Henrik Hellén, keihäänheittäjä Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä Pauli Nevala, seiväshyppääjä Pentti Nikula, maratoonari Eino Oksanen ja aitajuoksija Jaakko Tuominen) saivat liittonsa hyväksynnän Iso-Britannia -maaottelun jälkeen 23. heinäkuuta. Kalevan kisojen jälkeen 16. elokuuta urheiluliitto nimesi vielä kaksi lisää olympiaurheilijoiksi eli maratoonari Eino Valle ja aiemmasta listasta lykätyn pitkänmatkan juoksijan Simo Salorannan.
Toisessa valinnassa ammunta sai täydennyksenä vielä yhden pistooliampujan eli Kalle Sieväsen eli olympialaisissa oli näin neljä kivääri- ja pistooliampujaa. Melontaan valittiin kajakkiyksikön Ilkka Nummisto ja -kaksikon Rudolf Närjänen ja Kari Mäkinen. Painiin valittiin ensimmäiset kolme eli kreikkalais-roomalaisen painin Risto Björlin, Kyösti Lehtonen ja vapaapainin Tauno Jaskari. Seitsemän viimeistä paikkaa olivat vielä avoinna. Valittavana oli siis vielä kuusi kreikkalais-roomalaisen ja kolme vapaapainin urheilijaa, joista kaksi oli karsittava. Painonnoston valinta oli selvä nelikkö eli Kaarlo Kangasniemi, Jaakko ja Jouni Kailajärvi sekä Eino Mäkinen. Melojat valitsivat kahden veneen kilpailijoita eli kajakkiyksikön Ilkka Nummiston ja kanadalaiskaksikon Kari Mäkisen ja Rudolf Närjäsen. Yleisurheilu sai täydennyksenä kaksi miestä eli 800 metrin juoksijan Pekka Juutilaisen ja kiekonheittäjä Pentti Revon. Paikkansa olympialaisiin lunastanut Suomen koripallojoukkue sai ensimmäiset yhdeksän pelaajaa eli kolme jäi vielä nimeämättä. Heidän valintansa tapahtui syyskun alun Moskovan kansainvälisen turnauksen jälkeen.
Kolmas 22 urheilijan täydennyksen sisältänyt valintakokous sisälsi selviä ja toisaalta myös krittisiä valintoja. Voimistelujoukkueen yhden miesurheilijan täydennys Kauko Heikkisellä oli selvä valinta Suomi-Ruotsi -voimistelumaaottelun pohjalta. Kahden parhaan naisvoimistelijan, Eira Lehtonen ja Salme Koskinen, valinta oli tulosten perusteella selvä. Nykyaikaisen viisiottelun kolmikon valinta oli kokuksessa selvä. Kuitenkin naisvoimistelijoiden ja viisiottelijoiden valinta nähtiin olympiakomitean hallituksen valintana lajien välillä, jonka seurauksena miesten maantiepyöräilyjoukkueen kolmikko jätettiin valitsematta kisoihin. Painonnostossa oli edellisessä valinnassa valittu neljä nostajaa ja mahdollinen viides painonnostaja oli ehdolla ja paikalle oli ehdolla Veli Karhu, jonka olympiakomitean hallitus jätti valitsematta. Uinnin puolella avoinna olleen paikan sai uimahyppääjä Pentti Koskinen. Vaihtoehtona oli toinen uimahyppääjä Osmo Meskanen, joka jäi liiton sisäisessä arvioinnissa Koskisen taakse. Uimaliiton sisällä keskustelua käytiin ennen valintaa myös uimareista, joista potentiaalisimpia olivat miehissä selkäuimari "Juffi" Grenner, naisissa selkäuimari Ulla Suvanto ja naisuimahyppääjä Tarja Liljeström. Vertailtaessa heidän tuloksiaan uimahyppääjä Koskisen onnistuneisiin suorituksiin Suomi-Tshekkoslovakia -uintimaaottelussa jäivät heidän tuloksensa maaottelun tulosvertailussa Koskisen taakse. Soudussa aiemmin hylätty Wärtsilän perämiehellinen soutunelikko sai tällä kertaa paikan onnistuneiden näyttöjen perusteella. Vaikeimmat valinnat olivat nyrkkeilyssä ja painissa. Olympiavalintaehdotuksesta vastannut Nyrkkeilyliitto teki oman esityksensä, jossa oli kuusi nimeä viimeisen nimen ollessa TUL-taustainen kemiläinen Mauri Ruonala. Olympiakomitean hallitus piti kiinni alkuperäisestä rajauksestaan eli viisi olympianyrkkeilijää, joten Ruonala jäi valinnan ulkopuolelle. Vastaavanlaisessa tilanteessa oltiin painijoiden kanssa eli olympiavalintaehdotuksesta vastannut Painiliitto jätti kreikkalais-roomalaisen painin listalla TUL:n kemiläisedustajan Raimo Taskisen viimeiseksi eli kuudenneksi ja vapaapainissa viimeiseksi eli kolmanneksi heinolalaisen painiliton painijan Veikko Rantasen.
Neljäs eli lopullinen valinta toi kolme pelaajaa koripallojoukueeseen ja kolme yleisurheilijaa. Suomi-Ruotsi -maaottelun jälkeen yleisurheilijoita tuli kolme miestä eli seiväshyppääjä Taisto Laitinen, maratoonari Paavo Pystynen ja keskimatkojen juoksija Olavi Salonen ja kaksi naista eli aitajuoksija Sirkka Norrlund ja korkeushyppääjä Leena Kaarna. Keskustelua herätti se, että naisissa oli vielä kaksi urheiluliiton rajat ylittänyttä urheilijaa eli keihäänheittäjä Sirpa Toivola ja NN. Maaottelussa sai ulkopuolisena hyppääjänä kahden vuoden takainen pituuden EM-hopeamitalisti Rainer Stenius vielä mahdollisuuden näyttää olympiakuntonsa, mutta hypyt eivät onnistuneet.
Valinnoista julkisuudessa käydyn kriittisen keskustelun vuoksi eduskunnan urheilukerho oli kutsunut olympiajoukkueemme johtoa eli joukkeen apulaisylijohtaja Jukka Uunila, tiedoistusshteeri Aaro Laine ja olympia-attashea Martti Lintulahti tehtyjen valinnoiden jälkeen 19. syyskuuta 1964 kertomaan joukkueen valinnoista. Kansanedustajat, kaikkiaan 42, kysyivät selvityksiä syistä, miksi olympiajoukkeemme on juuri niin suuri kuin on, millä perusteella joukkue on valittu, onko jokainen johtaja, valmentaja ja tuomari tarpeellinen, mitä matka maksaa ja kuuluuko joukkueeseen olympiakomitean kustantamana asiaankuulumattomia henkilöitä.
40px|Ammunta Ammunta
Urheilija Laji Tulos Sijoitus Immo Huhtinen 50 m vapaapistooli 546 10. Esa Kervinen 300 m vapaakivääri, asennot 1133 6. 50 m pienoiskivääri, asennot 1129 24. Antti Koskinen 50 m pienoiskivääri, makuu 586 41. Pentti Linnosvuo 25 m olympiapistooli 592 OE 16px|Kultaa Kultaa Väinö Markkanen 50 m vapaapistooli 560 =OE 16px|Kultaa Kultaa Antti Rissanen 300 m vapaakivääri, asennot 1124 10. Kalle Sievänen 25 m olympiapistooli 576 27. Vilho Ylönen 50 m pienoiskivääri, asennot 1136 15. 50 m pienoiskivääri, makuu 585 43.
Suomen ampujien panos Tokiossa oli erinomainen: yhteensä viisi urheilijaa ylti kymmenen parhaan joukkoon, kirkkaimpana kruununa Pentti Linnosvuon ja Väinö Markkasen kultamitalit olympiaennätystuloksilla.
40px|Koripallo Koripallo
Pelaajat Laji SijoitusJorma PilkevaaraJuha HarjulaKari LiimoKauko KauppinenMartti LiimoPertti LaantiRaimo LindholmRaimo VartiaRisto KalaTeijo FinnemanTimo LampénUolevi ManninenValmentaja:Kalevi Tuominen Miehet 11.
Tokion kesäolympialaisissa nähtiin harvinaisuus, kun suomalainen palloilujoukkue osallistui olympialaisten lopputurnaukseen. Suomen miesten koripallojoukkue on yhä (2020) ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin.http://www.basket.fi/asiakaspalvelu/koriksen_abc/historia/
Joukkueen päävalmentaja Kalevi Tuominen ylipuhui vastahakoisen Suomen Koripalloliiton ylipäätään lähettämään joukkueen olympiakarsintoihin. Suomi saavutti olympiapaikan, ja kovaa harjoitellut joukkue aloitti Tokiossa voitolla, mutta hävisi kaksi seuraavaa otteluaan ja menetti mahdollisuuden mitalipeleihin. Ottelussa Uruguayta vastaan Suomella oli vaikeuksia vastustajan pelattua totuttua "törkeämmin" kyynärpäät ylhäällä. Lopuista neljästä alkulohko-ottelustaan Suomi voitti kaksi. Joukkue selviytyi sijoitusotteluihin, joista ensimmäisen se hävisi isäntämaa Japanille. Viimeisen ottelunsa Suomi voitti Meksikoa vastaan ja sijoittui turnauksessa 11:nneksi.http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26736351http://www.hs.fi/urheilu/a1413437157796
Alkulohko B Suomen alkulohkon vastustajista Yhdysvallat voitti olympiakultaa häviämättä otteluakaan, ja Brasilia otti olympiapronssia. Sija Maa Voitot Tappiot Pisteet 1. 7 0 14 2. 5 2 12 3. 5 2 12 4. 4 3 11 5. 3 4 10 6. 2 5 9 7. 2 5 9 8. 0 7 7 80–72 77–51 73–55 61–54 61–59 63–59 74–45
Jatkopelit
Semifinaalikierros, sijat 9–12: 54–45