Tšukotka, Tšuktšien autonominen piirikuntaVenäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006., TšuktšiaHakulinen, K. Maailman paikannimet. Oikeinkirjoitusopas. Otava, 1983. tai Tšuktšimaa (, Чуко́тский автоно́мный о́круг, Tšukotski avtonomnyi okrug, tšuktšiksi Чукоткакэн автономныкэн округ, Tšukotkaken avtonomnyken okrug) on Venäjään kuuluva laaja autonominen piirikunta Aasian koillisnurkassa, Venäjän kaukoidässä.
Maantiede
thumb|left|210px|Korjakkien ylängön karua vuoristoa. thumb|left|210px|Tšukotkan pohjoisosia ja Pohjoista jäämerta satelliittikuvassa. Kuvan suuri saari on Wrangelinsaari, joka on Unescon maailmanperintökohde. Tšuktšien autonominen piirikunta rajoittuu pohjoisessa Jäämereen kuuluviin Itä-Siperian mereen ja Tšuktšimereen, lännessä Sahaan, etelässä Magadanin alueeseen ja Kamtšatkan aluepiiriin, kaakossa Beringinmereen ja sen Anadyrinlahteen sekä idässä Beringinsalmeen, joka erottaa sen Alaskasta. Piirikunnan alueella sijaitsee Aasian itäisin kohta, Dežnjovinniemi.
Piirikunta on pinta-alaltaan laaja (noin 721 500 km²). Se kattaa 4,2 % prosenttia koko Venäjän pinta-alasta ja on yli kaksi kertaa Suomen kokoinen. Alue käsittää Tšuktšien niemimaan ja siitä mantereelle päin olevan alueen sekä Longinsalmen mantereesta erottaman Wrangelinsaaren. Wrangelinsaari on suojeltu ja kuuluu Unescon maailmanperintöluettelon kohteisiin. Beringinsalmen keskellä olevista Diomedesaarista suurempi eli Ratmanovinsaari kuuluu Tšukotkaan, mutta neljän kilometrin päässä sijaitseva pienempi saari on osa Yhdysvaltoja.
Maastonmuodot ja vesistöt Tšukotkan keskiosa, Anadyrin ja sen sivujokien ympärillä, on alankoa. Muut osat ovat pääasiassa vuoristoista tundraa. Piirikunnan kaakkoisosaa hallitsevat Korjakkien ylänkö ja pohjoisessa kohoava Tšuktšien ylänkö (Anadyrvuoristo) korkeimmillaan 1 843 metriin. Lisäksi alueen länsiosassa on Kolymavuoristo, joiden korkein kohta Tšukotkan alueella on 1 853 metriä.
Piirikunnan alueella virtaa monia jokia. Näistä merkittävin on Beringinmereen laskeva Anadyr (1 145 km) lisäjokineen maan keskiosassa. Alueen länsiosassa virtaavat puolestaan Sahan puolella olevan Kolyman itäiset sivujoet: Omolon, Oloi ja Bolšoi. Lisäksi alueen kaakkois- ja pohjoisosissa on useita pienempiä jokia.
Kasvisto ja ilmasto Tšuktšia on pääasiassa tundraa. Vain Anadyrin laaksossa ja alueen lounaisosassa on lehtikuusta ja sembramäntyä kasvavaa havumetsää.
Alueella sataa varsin vähän. Vuotuinen sademäärä on pohjois- ja koillisosassa alle 125 mm ja eteläosassa 125–250 mm.
Suojelualueet Luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluvat Wrangelinsaaren luonnonpuisto ja Lebedinyin suojelualue (3 900 km²). Vuonna 1976 perustettu Wrangelinsaaren luonnonpuisto kattaa suoja-alueineen kaikkiaan 56 616 neliökilometrin suuruisen alueen, johon kuuluu varsinaisen Wrangelinsaaren lisäksi siitä noin 65 kilometriä itään sijaitseva Herald (, nimetty HMS Herald -aluksen mukaan 1849) ja näitä ympäröivä 12 meripeninkulman merialue.
Historia Neuvostoliitossa Tšukotka kuului osana Magadanin alueeseen, mutta Tšukotka julistautui eronneeksi siitä vuonna 1991. Venäjä hyväksyi tämän irtautumisen 1993.
Väestö thumb|Beringovskin kaupunkityyppinen taajama Tšukotkan Anadyrin piirissä. Tšukotkan asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 50 526 (2010). Piirikunnan väkiluku on vähentynyt rajusti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun muuttaminen on tullut vapaammaksi.
Asukasluvun kehitys Oheinen taulukko kuvaa Tšukotkan ja sen eräiden suurimpien taajamien väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen mukaan. Taulukossa käytetty merkintää ”ktt” tarkoittaa kaupunkityyppistä taajamaa.
Vuosi Tšukotkanväestö TšukotkankaupunkilaisetAnadyrin piirin ja kaupunginasukasluku Bilbinon ja Pevekin asukasluvutTšukotkanmaaseutu-väestö 1959 46 689 29 045 piiri 8 190 (josta Anadyr 5 859) Bilibinon ktt 635, Pevekin ktt 5 752 17 644 1970 101 184 69 968 piiri 22 155 (josta Anadyr 7 703) Bilibinon ktt 10 693, Pevekin kaupunki 10 528 31 216 1979 132 859 92 801 piiri 20 831 ja Anadyr 12 241 Bilibinon ktt 12 711, Pevekin kaupunki 11 060 40 058 1989 157 528 114 239 40 475 (josta Anadyr 17 094) Bilibinon ktt 15 558, Pevekin kaupunki 12 915 43 289 2002 53 824 35 869 piiri 8 007 ja Anadyr 11 038 Bilibinon kaupunki 6 181, Pevekin kaupunki 5 206 17 955 2010 50 526 32 734 piiri 9 436 ja kaupunkipiirikunta 13 517 (josta Anadyr 13 045) Bilibinon kaupunki 5 506, Pevekin kaupunki 4 162 17 792
Vuonna 2002 väestöstä oli venäläisiä 51,9 prosenttia, ukrainalaisia 9,2 prosenttia, tšuktšeja 23,5 prosenttia, eskimoita 2,85 prosenttia, eveenejä 2,6 prosenttia, tšuvantseja 1,77 prosenttia.
Piirikunnan väkiluvun vähentyminen on näkynyt myös kansallisuusjakaumassa, sillä pois muuttaneet ovat olleet pääasiassa slaavilaisia. Vielä vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 66,1 prosenttia, ukrainalaisia 16,8 prosenttia ja pohjoisia alkuperäiskansoja 9,8 prosenttia (tšuktšeja 7,3 prosenttia, eskimoita 0,9 prosenttia, eveenejä) sekä valkovenäläisiä 1,9 prosenttia.
Hallinto ja aluejako thumb|Piirit ja niiden hallintokeskukset Tšukotkan kuvernööri on kesäkuusta 2008 lähtien ollut Roman Kopin. Häntä edelsi miljardööri Roman Abramovitš vuosina 2000–2008. Piirikunnalla on myös oma duuma (aluehallinnon elin).
Paikallishallintoa varten piirikunta on yhteen kaupunkipiirikuntaan (Anadyr) ja kuuteen kunnallispiiriin. Piirikunnassa on kolme kaupunkia (asukasluvut vuoden 2010 väestönlaskennasta): Anadyr (13 045 as.), Bilibino (5 506 as.) ja Pevek (4 162 as.). Tšukotkan kunnallispiirit (kuvan numeroinnin mukaisesti), niiden asukasluvut (2010) ja hallintokeskukset ovat: 1 – Anadyrin piiri (9 436 as., Ugolnyje Kopi) 2 – Bilibinon piiri (7 866 as., Bilibino) 3 – Iultinin piiri (5 587 as., Egvekinot) 4 – Providenijan piiri (3 923 as., Providenija) 5 – Tšaunin piiri (5 359 as., Pevek) 6 – Tšukotkan piiri (4 838 as., Lavrentija)
Aiempi Beringovskin piiri yhdistettiin Anadyrin piiriin ja Šmidtin piiri Iultinin piiriin vuonna 2008.
Talous thumb|Piirikunnan nykytalouden perusta on kaivostoiminnassa. Piirikunnan osuus Venäjän vuoden 2010 bruttokansantuotteesta oli maan tilastokeskus Rosstatin mukaan 41,97 miljardia ruplaa. Vaikka tämä on vain 0,1 prosenttia koko maan kansantuotteesta, asukaskohtainen osuus on keskimäärin 830 745 RUB eli vuoden 2010 lopun vaihtokurssein noin 20 351 EUR. Taso on 317 prosenttia maan keskiarvosta ja korkeampi kuin esimerkiksi Moskovassa.
Alueella harjoitetaan kaivostoimintaa, joka tuottaa kivihiiltä ja kultaa. Lisäksi tuotetaan maakaasua. Alueella sijaitsee myös Bilibinon ydinvoimala. Kaivostoiminnan ohella tärkeitä ovat myös perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito (puoli miljoonaa poroa), kalastus ja metsästys (mm. mursuja ja hylkeitä). Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta ja karjanhoitoa sekä elintarviketeollisuutta.
thumb|Anadyrin lentoasemaa Piirikunnassa ei ole rautateitä ja maanteitäkin on hyvin vähän. Merisatamista tärkeimmät ovat Pevek, Providenija, Anadyr, Egvekinot ja Beringovski.
Lähteet
Aiheesta muualla
Tšukotski avtonomnyi okrug (minregion.ru) Chukotka Autonomous Area (russiaprofile.org) Visualrian: Regions of Russia. Chukotsky District (visualrian.ru) Karta Gulaga/ Memorial: alueen 3 Gulag-leiriä (memo.ru) Tšukotski avtonomnyi okrug (tietoa taajamista ja piireistä 2007 saakka) (terrus.ru) BSE: Tšukotski avtonomnyi okrug (academic.ru) Klen Gold Deposit, Chukotka, Russia (kultayhtion dok.) (highlandgold.com) The Russian Far East: A Reference Guide for Conservation and Development (pdf, 2004?) (snre.umich.edu) Human Development Report 2006/2007 for the Russian Federation, Chapter 7: Far Eastern Federal District. Escaping an Outback Role (undp.ru) Chukotka Autonomous Region - the land of discoveries 08/2102 (dvkapital.ru) Social Consequences of Post-Soviet Transformation of Natural Resources Utilization in Chukotka Autonomous Okrug, Russia (tiet. artikkeli, pdf) (doshisha.ac.jp) State Nature Reserve “Wrangel Island” ja (ostrovwrangelya.org)
*