Kalle Eetu Vuorio (6. kesäkuuta 1892 Kuhmoniemi – 29. joulukuuta 1949) oli lähes tuntemattomaksi jäänyt suomalainen harrastajatutkija, joka lukeutui Wettenhovi-Aspan aatemaailman kannattajiin. Hän näki suomalaiset mahtavana menneisyyden kansana, joka oli välimerellistä alkuperää.
Vuorio tuli ylioppilaaksi vuonna 1913 ja työskenteli Kuopion lääninhallituksessa, vuodesta 1934 lääninkanslistina. Vuonna 1931 hän julkaisi 200-sivuisen tutkielman aiheesta Suomalaiset Välimeren auringon alla. Teoksen mukaan Kalevalan Saari oli muinainen Kreeta ja Pohjola taas Kreikka. Lisäksi Vuorio näki kymmeniä yhtäläisyyksiä muinaiskreetalaisten kirjoitusmerkkien ja suomalaisten ryijyjen koristekuvioissa. Teos sisältää myös wettenhoviaspamaisia olettamuksia sanasukulaisuuksista: ”Luoteisessa Vähässä-Aasiassa, muinaisen Kappadokian luoteispuolella on omituinen paikannimi, ’Arandi’. Aivan samanniminen paikka löytyy Virossa ja se tavataan Suomessakin kylännimessä ’Arandilaby’, joka esiintyy Nakkilassa jo v. 1546.”
Teokset
Lähteet
Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset virkamiehet Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1949 kuolleet