Lassila () on pääosin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettu noin 4 600 asukkaan osa-alue Haagan kaupunginosassa Länsi-Helsingissä.
Pohjoisesta Lassilaa rajaa Kehä I, jonka toisella puolella on Kannelmäki. Idässä raja kulkee Hämeenlinnanväylässä. Etelänaapureina ovat Pohjois- ja Etelä-Haaga. Lännessä Lassilan rajan määräävät Vihdintie ja alueen pohjoisosissa puistoalueen keskellä kulkeva Vantaanjoen aiempi uoma nimeltään Mätäjoki. Lassilan postinumero on 00440.
1970-luvulla valmistuneen, Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä on liikekeskustan tapainen alue, jossa on ruokakauppoja, apteekki, kuntosali ja muita liikkeitä. Nimestään huolimatta myös Pohjois-Haagan kirjasto sijaitsee Lassilassa. Yleisestikin alueella on varsin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lassilan koillisosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän kulmassa on suuria toimistorakennuksia, kuten entinen Tiedon ja nykyinen Veikkauksen pääkonttori. Joulukuun 2022 lopussa Lassilassa oli noin 2 000 työpaikkaa.
Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Lassilan liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallo-otteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita. Kesällä on myös mahdollista pelata tennistä ja koripalloa liikuntapuiston alueella. Ulkoilijat pääsevät Pirkkolaan ja Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle.
Lassilasta on yhteys Helsingin keskustaan Kehärataa kulkevalla I- tai P-junalla.
Historiaa Lassilaan, silloiseen Laurinmäkeen rakennettiin 1940-luvulla omakotialue pika-asutuslain nojalla. Tontit luovutettiin sotaveteraaneille, sotaleskille ja -orvoille. Talot rakennettiin melko suurille tonteille, ja Ruotsin valtio tuki rahallisesti näiden talojen rakentamista. Myöhemmin alueelle rakennettiin vielä lisää omakotitaloja.Oittinen & Tepponen 1989 s. 12. Vantaankosken radan valmistumisen myötä Lassilan ilme muuttui täysin, kun vanha omakotiasutus purettiin uusien taloryhmien tieltä 1970-luvun lopulla.Oittinen & Tepponen 1989 s. 18–19.
Kaupintien varrella sijainneen lassilalaisen omakotitalon pihalta löytyi 1960-luvulla muinaislöytöpaikka. Arkeologiset tutkimukset paikalla suoritettiin vuonna 1973 ennen sen jäämistä tietöiden alle. Kaivauksissa löydettiin saviastioiden palasia, kvartsiesineitä, pieniä kaapimia ja hiottuja kiviä. Kyseisen asuinpaikan – pinta-alaltaan noin 90 neliömetriä – iäksi arvioitiin esinelöytöjen perusteella 5 000–6 000 vuotta. Todennäköisesti tämä asuinpaikka oli käytössä vain lyhyen ajan tai kausiluonteisesti.Oittinen & Tepponen 1989 s. 61–62.
1970- ja 1980-luvulla erityisesti Kaupintien varteen rakennettiin monia suuryritysten toimistorakennuksia. Kaupintie 3:n toimistokolossi oli alun perin Pöyryn insinööritoimiston ja sitten Postipankin ja sen seuraajien Leonian, Sampo-pankin ja Danske Bankin käytössä. 1990-luvun puolivälissä Lassilassa toimivat myös muun muassa Yrittäjäin Fennia (Hopeatie 2), Oy Lohja Ab ja Valitut Palat (Sentnerikuja 3). Postipankille vuonna 1992 valmistunut, Bruno Eratin piirtämä toimistotalo Lassilanlinna (Sentnerikuja 2) muutetaan 2020-luvun puolivälissä Kojamon vuokra-asunnoiksi. Myös asemanseudun jyrkkäkulmaisista pulpettikatoistaan tunnettuja punatiilisiä toimistotaloja on muutettu osin asuinkäyttöön, ja alueen korkeinta rakennusta Hopeatie 2:ssa (ent. Fennian pääkonttori) kaavaillaan korvattavaksi uudella, sitäkin korkeammalla asuinkerrostalolla.
Lähteet Riitta Oittinen ja Pirkko Tepponen (toim.): Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä. Helsinki: Pohjois-Haaga Seura, Helsingin kaupunginosayhdistys ja Helsingin kaupunki, 1989. . Viitteet
Aiheesta muualla
Helsinki alueittain (2005). Tietoa Haagan peruspiiristä. (pdf)
Luokka:Haaga Luokka:Helsingin osa-alueet