Olavi Aimo Aarre (Olli) Aro (29. heinäkuuta 1920 Köyliö – 24. elokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Olli Aro tuli ylioppilaaksi vuonna 1941 ja suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1948. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan haavoittuen kahdesti, suoritti Kadettikoulun vuosina 1943−1944 ja erosi puolustusvoimien palveluksesta luutnanttina vuonna 1945. Aro työskenteli Helsingin yliopiston notaarina, Virkamiesliiton hallituksen sihteerinä, sekä Ylioppilastuki ry:n ja Tapaturmantorjunta ry:n toiminnanjohtajana. Helsingin olympialaisten aikana Aro toimi kisajoukkueiden vastaanottopäällikkönä.
Aro sairastui polioon vuonna 1954 ja joutui viettämään lopun elämänsä halvaantuneena. Hän oli perustajajäsen Hengityslaitepotilaat ry:ssä ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1956−1964.
Olli Aron puoliso vuodesta 1948 oli toimittaja ja kansanedustaja, filosofian maisteri Pirkko Aro. Heidän poikansa oli lakimies Pekka O. Aro. __NOTOC__ Teoksia Salainen radioasema. Poikien seikkailukirjasto 12. Otava 1958, 2. painos 1962. Sattuihan sitä sodassa: Muisteluksia sodasta Suurharvasuolla. Kuvitus Rolf Sandqvist. Otava 1962. Elän hengityslaitteessa: Reportaasi eräältä rintamalta. Johdantosanat kirjoittanut Erkki Klemola. Otava 1964. Kaikenkarvaista. Piirrokset Martti Santala. Otava 1966.
Lähteet Suomen kirjailijat. Mitä–Missä–Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1957, s. 58. Helsinki: Otava, 1956.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset järjestöjohtajat Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 1968 kuolleet