Aslak Juuso, Gáijot, suomalaisittain Kaijukka (1887–1969Elonet profiili) oli Enontekiön Yliperällä asunut poromies, jota etelän suomalaiset kutsuivat myös Yliperän patriarkaksi ja pororuhtinaaksi. Kerrotaan, että hän omisti jopa 3 000 poroa.Nieminen, Mauri: Lapin luonto luo outoa taikaa, 2014, s. 86.
Juuso tunnetaan erityisesti ystävyyssuhteestaan Suomen presidenttiin Urho Kekkoseen. Juuso ja hänen puolisonsa Inka Juuso olivat ensimmäisiä saamelaisia, jotka saivat kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle 6. joulukuuta vuonna 1957.http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=333&a=2638 Linnan juhlat 1957 Ylen elävä arkisto
Aslak Juuso asui perheineen tiettömässä erämaassa Kilpisjärven kylän itäpuolella. Juusoilla oli kesäasuttava talo Rommajärven (Ropmajávri) rannalla ja sittemmin Raittijärvellä (Ávžžášjávri), jossa yhä asuu Juuson jälkeläisiä. Juuso perusti Raittijärven kesäkylän vuonna 1948.Nieminen, Mauri: Lapin luonto luo outoa taikaa, 2014, s. 86
Juuso oli osaltaan auttamassa turistiretkikuntaa, Kaarina Karin porukkaa, joka suuntasi matkansa Halti-tunturille. Kaarina Kari kertoo tästä kirjassaan Haltin valloitus.
Urho Kekkonen kävi usein Käsivarressa ja tapasi tällöin myös Aslak Juuson. Heillä oli tapana vetäytyä keskustelemaan asioista kahden kesken turvekammiin. Vaikka Juuso yleensä puhui kohtaamistaan ihmisistä, Kekkosen kanssa käydyistä keskusteluista hän ei tiettävästi puhunut kellekään.
Aslak Juuso on esiintynyt myös lyhyissä dokumenteissa Pohjola poroilla ajaa (1948) ja Tunturin arkea (1961).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saamelaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1887 syntyneet Luokka:Vuonna 1969 kuolleet