Iltalehti (IL) on suomalainen iltapäivälehti ja verkkopalvelu. Se perustettiin vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainokseksi. Iltalehden kustantaja on Alma Media -konserniin kuuluva Alma Media Finland Oy. Lehden vastaava päätoimittaja on Perttu Kauppinen.

Iltalehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Lauantaisin ilmestyvä lehti on myynnissä koko viikonlopun ja sisältää myös Viikonvaihde-liitteen.

Iltalehti on Suomen toiseksi suurin digitaalinen uutismedia ja sanomalehti. KMT 2023 -tutkimuksen mukaan Iltalehden verkkopalvelulla ja paperilehdellä on viikoittain yhteensä 2,83 miljoonaa lukijaa. Keskimääräisellä paperilehden numerolla on 175 000 lukijaa .

Suomalaiset luottavat iltapäivälehtiin vähemmän kuin päivälehtiin tai TV-uutisiin. Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksen mukaan Iltalehteä ja sen kilpailijaa Ilta-Sanomia pitää luotettavana tai melko luotettavana 65 prosenttia suomalaisista. Yleä pitää luotettavana tai melko luotettavana mediana 89 % suomalaisista, Helsingin Sanomia 81 %, Iltalehti 65 % ja ilmaisjakelulehdet 60 % ovat vähiten luotettuja. Suurinta epäluottamus iltapäivälehtiin on vasemmistoliiton äänestäjissä.

Iltalehden journalismia käsiteltiin Julkisen sanan neuvostossa vuosina 2014–2023 yhteensä 86 kertaa. Näistä tapauksista lehti sai 35 langettavaa päätöstä, enemmän kuin mikään muu suomalaismedia. Seuraavina tulivat Yle (83 käsittelyä, 27 langettavaa päätöstä), Ilta-Sanomat (56, 24) ja Helsingin Sanomat (69, 17).

Levikki

Lähteet: https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/01/KMT_2020_lukijamaarat-26-01-2021.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2019/06/KMT-2018-lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t.pdf https://web.archive.org/web/20130928124940/http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/KMT_Lehdistotiedote_17.09.2013.pdfhttps://nettikmt.kantar.fi/NettiKMT/documents/2017/KMT%20Yhteenvetoraportti%202017.pdf https://web.archive.org/web/20161012235453/https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2016/09/KMTS15K16_Lukijam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_ja_kokonaistavoittavuudet.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/11/KMT-2022-lukijamaarat-liite.pdf

Iltalehti verkossa Iltalehden verkkosivut avattiin 5. lokakuuta 1995 nimellä Iltalehti Online, joka oli käytössä vuoteen 2006 asti. Iltalehden verkkosivustolla vierailee viikoittain noin 3,1 miljoonaa eri kävijää (tilanne viikolla 4/2015) ja se on kävijämääriensä perusteella Suomen toiseksi suosituin verkkosivusto.

Iltalehti ylläpiti aiemmin verkkosivuillaan avointa keskustelupalstaa, joka kuitenkin suljettiin joulukuussa 2015 lehden siirtyessä uutisten kommentoinnin esimoderoituun malliin.

Maaliskuussa 2021 Iltalehti perusti maksullisen digitaalisen Plus-palvelun. Palvelulla oli syyskuussa 2023 noin 50000 tilaajaa Iltalehti tavoittaa yli 2,8 miljoonaa suomalaista joka viikko – Iltalehti Plus jatkaa myös kasvuaanViitattu 26.9.2023 ja se on Helsingin Sanomien jälkeen Suomen toiseksi tilatuin digitaalinen lehti.

Maaliskuussa 2022 Iltalehti avasi verkkosivuillaan tilaajilleen lehden ensimmäisen vuosikymmenen 1980-luvun kaikki lehdet digitoituina näköislehtinä. Saman vuoden kesäkuussa tuli luettavaksi 1990-luvun lehdet ja syyskuussa arkistoon julkaistiin kaikki 2000-luvun lehdet eli kaikki tähän mennessä ilmestyneet lehdet ovat nyt luettavissa.

Iltalehti-lehden historiaa Vuonna 1913 Helsingissä ilmestyi Iltalehti-niminen lehti, jonka vastaava toimittaja oli Juho Torvelainen. Iltalehti-nimistä lehteä julkaistiin myös vuosina 1919–1930, silloinkin Uuden Suomen rinnakkaisjulkaisuna. Ennen Iltalehteä Ilta-Sanomien kilpailijana ilmestyi 1973–1975 Yhtyneiden Kuvalehtien Iltaset.

Vuonna 2023 Iltalehti poisti verkkosivujensa arkistoista kaikkiaan 33 Ukrainan sotaa käsittelevää artikkelia, jotka oli kirjoittanut lehden ukrainalainen avustaja, kun oli käynyt ilmi, että juttujen valokuvat eivät olleet hänen itsensä ottamia, toisin kuin hän oli väittänyt.

Sisältö Journalisti-lehden laskelmien mukaan vuosina 2023–2024 Iltalehti oli kirjoituksissaan ammattiyhdistysliikettä kohtaan kriittisempi kuin Helsingin Sanomat tai Kaleva ja vertailluista eniten Orpon hallituksen linjoilla. Iltalehti käsitteli ammattiyhdistysliikettä näkökulmateksteissään pelkästään kriittiseen sävyyn. Se julkaisi Orpon hallitukselle myötämielisiä tekstejä yli kaksi kertaa useammin kuin Helsingin Sanomat.

Päätoimittajat Seuraavat henkilöt ovat toimineet Iltalehden päätoimittajina vuodesta 1980 alkaen:

Päätoimittaja Vuodet Johannes Koroma 1980–1983 Mauno Saari 1983–1984 Ralf Friberg 1984–1987 Veli-Antti Savolainen 1987–1994 Pekka Karhuvaara 1994–2001 Petri Hakala 2001–2004 Kari Kivelä 2005–2018 Perttu Kauppinen (vt.) 2018 Erja Yläjärvi 2018–2021 Perttu Kauppinen 2021–

Vuoden journalistit Iltalehti on valinnut toimittajiensa keskuudesta Vuoden journalistin vuosittain vuodesta 1996 lähtien.

1996 Jarmo Luuppala 1997 Matti Lukkari 1998 Juha Keskinen 1999 Hilkka Tienhaara 2000 Pekka Tiinanen 2001 Markku Peltonen ja Jyrki Peltonen 2002 Tuula Nieminen ja Risto Kunnas 2003 Jouni Vilermo 2004 Saku Heinänen 2005 Juha Veli Jokinen 2006 Aila Seppälä 2007 Kiti Lehtimäki ja Ilkka Laitinen 2008 Karri Lehtiö ja Risto Kunnas 2009 Tommi Parkkonen 2010 Katariina Lehtikanto ja Eetu Pietarinen 2011 Sonja Lakaniemi 2012 Katja Alinen ja Aino Kangaspuro 2013 Pekka Tiinanen 2014 Pasi Liesimaa 2015 Heljä Salonen 2016 Olli Ainola 2017 Riku Korkki 2018 Marko-Oskari Lehtonen 2019 Leena Ylimutka 2020 Solmu Salminen 2021 Santtu Silvennoinen 2022 Mari Julku ja Lauri Nurmi 2023 Elli Harju 2024 Joonas Lehtonen

Kritiikkiä Professorit Heikki Luostarinen ja Raimo Salokangas päätyivät vuonna 2022 tekemässään tutkimuksessa arvioon, että Iltalehden pääkirjoitus noudattelee pitkälti Kokoomuksen poliittista linjaa. Luostarisen ja Salokankaan mukaan artikkeleissaan Iltalehti kehuu porvarihallitusta ja haukkuu punavihreää hallitusta. Professorien mukaan lehden toimintaa voi kuvata teräväksi vallan vahtikoiran työksi, mutta myös poliittisten sympatioiden ja antipatioiden ohjaamaksi journalismiksi. Lehden kieli ei ole heidän mukaansa pelkästään kriittistä, vaan usein kohteitaan halventavaa ja naurunalaistavaa.

Muun muassa Iltalehden tutkiva toimittaja Jarno Liski arvosteli Luostarisen ja Salokankaan tutkimusmetodeja. Myöhemmin Luostarinen ja Salokangas totesivat kirjoittaneensa väitteensä tarkoituksellisen räväkästi ja revitellen nähdäkseen, miten Iltalehti reagoi siihen.Muuttuuko koko media iltapäivälehdiksi verkkolukijoita houkutellessaan – ja tarttuvatko samat tehokeinot jopa tutkimukseen?Viitattu 26.9.2023 Tutkimusta ei ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä.

Katso myös Luettelo suomalaisista sanomalehdistä

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla Iltalehden kotisivut

Luokka:Suomalaiset iltapäivälehdet Luokka:Suomalaiset verkkolehdet Luokka:Suomalaiset keskustelupalstat Luokka:Helsingin media Luokka:Alma Median sanomalehdet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit