Primorjen aluepiiri (, ) on Venäjän federaation osa Venäjän Kaukoidän eteläisimmässä osassa Aasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa Habarovskin aluepiiriin, idässä ja etelässä Japaninmereen, lounaassa Pohjois-Koreaan ja lännessä Kiinaan.
Maantiede ja luonto pienois|vasen|Siperiantiikeri kuuluu Primorjen aluepiirin eläimistöön
Suurin osa aluepiiristä kuuluu Sihote-Alinin vuoristoon, jonka korkeimmat kohdat ovat alueen itäosassa. Länsi- ja eteläosassa on alankoa. Alueen vesistöistä mainittakoon Ussuri- ja Sungatšajoet sekä Kiinan rajalla oleva Hankajärvi.
Aluepiirissä on useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.
Historia pienois|290px|Siperian rautatien kilometripylväs 9288 Vladivostokin rautatieasemalla (Kesken, täydennystä aloitettu 2013-03-10)
Venäjän sisällissodan aikana alue oli Japanin ja Yhdysvaltain miehittämä. Näiden mentyä neuvostovalta vakiintui. Vuosina 1922-1926 Primorjen provinssi oli osa aiemmista Kaukaisen idän tasavaltojen maista muodostettua Kaukaisen idän aluetta. Vuonna 1926 tästä muokattiin Kaukaisen idän maakunta. Siinä Primorjen provinssi oli ensin osa Vladivostokin piiriä ja myöhemmin osa Primorjen ja Ussurin alueita. Näistä alueista tuli aluepiirejä. Vasta 1938 seutu liittyi suoraan Moskovan lainsäädännön piiriin Primorjen aluepiirinä.
Neuvostovallan otteen kiristyessä 1920-luvulla vallinnut yksityinen ja enemmistöltään kiinalaisomisteinen liiketoiminta vaihtui rajoiltaan suljetumpaan ja valtiolliseen toimintatapaan. 1930-luvulla seurasi pakkoteollistamisen aika, mutta alueella ei ollut tähän riittävästi työvoimaa. Valtiovalta toimitti paikalle vankityövoimaa stalinististen ojennusleirien muodossa. Vuonna 1937 alueella oli jo 70 000 henkeä pakkotöissä. Pakkotyöläisten määrä nousi myöhemmin merkittävästi, sillä vuoden 1940 alussa jo kahdella suurleirillä oli 114 000 vankia (1.1.1940 vankeja: Primorlag 58 028, Vladlag 56 033). Työleirejä oli erityisesti Vladivostokin lähistöllä.
Väestö Primorjen aluepiirin väliluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 956 497. Kaupunkilaisia oli 76,1 prosenttia alueen väestöstä.
Suurimmat kaupungit olivat 2010: pääkaupunki Vladivostok (592 034 as.), Nahodka (159 719 as.), Ussurijsk (158 004 as.), Artjom (102 603 as.), Arsenjev (Арсеньев, 56 750 as.), Spassk-Dalni (44 173 as.), Bolšoi Kamen (Большой Камень, 39 257 as.), Partizansk (38 659 as.), Dalnegorsk (37 519 as.), Lesozavodsk (37 034 as.), Dalneretšensk (27 604 as.) ja Fokino (23 696 as.).
Etnisen jakaumansa puolesta väestön pääosa on venäläisiä, mutta alueella asuu myös kiinalaisia, korealaisia, evenkejä, orotšeja ja mantsuja.
Asukasluvun kehitys Oheinen taulukko kuvaa Primorjen aluepiirin ja sen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitystä vuosina 1959–2010.
Vuosi Primorjenaluepiirinväestö PrimorjenaluepiirinkaupunkilaisetVladivostokinasukasluku Nahodkan asukaslukuPrimorjen aluepiirinmaaseutuväestö 1959 1 381 018 928 748 290 608 63 725 452 270 1970 1 721 285 1 254 227 440 889 103 659 467 058 1979 1 977 779 1 499 206 549 789 133 201 478 573 1989 2 258 391 1 750 075 633 838 160 056 508 316 2002 2 071 210 1 621 977 594 701 148 826 449 233 2010 1 956 497 1 488 957 592 034 (kaupunkipiiri 616 807) 159 719 (kaupunkipiiri 160 760) 467 540
Hallinto Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja aluepiirin duuma. Kuvernöörinä oli vuodesta 2001 Sergei Darkin. Vuonna 2012 hänet korvasi Vladimir Mikluševski.
Paikallishallinnon ylemmällä tasolla Primorjen aluepiiri jakaantuu 22 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen.
Kaupunkialueet
Arsenjev Artjom Bolšoi Kamen Dalnegorsk Dalneretšensk Fokino
Lesozavodsk Nahodka Partizansk Spassk-Dalni Ussurijsk Vladivostok
Piirit
Anutšinon piiri Dalneretšenskin piiri Hankan piiri Hasanin piiri Horolin piiri Jakovlevkan piiri Kavalerovon piiri Kirovskin piiri
Krasnoarmeiskin piiri Lazon piiri Mihailovkan piiri Nadeždinskojen piiri Oktjabrskin piiri Olgan piiri Partizanskin piiri Pogranitšyin piiri
Požarskojen piiri Škotovon piiri Spasskin piiri Ternein piiri Tšernigovkan piiri Tšugujevkan piiri
Talous pienois|vasen|Vladivostokin satamaa pienois|oikea|Vostotšnyin sataman konttilaituria (2003)
Primorjen aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 oli 464,3 miljardia Venäjän ruplaa, eli 1,24 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Aluepiirin laskennallinen BKT henkeä kohti jäi hieman alle Venäjän keskitason. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin asukasta kohti noin 5 814 EUR/vuosi (91 % maan keskiarvotasosta 6 413 EUR).
Alueella on kaivos-, kalanjalostus-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, metalli- ja kemianteollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, sinkkiä ja lyijyä. Kalastus on tärkeä elinkeino rannikolla. Maataloudessa on keskitytty viljan ja soijan viljelyyn sekä nautakarjan hoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsätaloutta, poronhoitoa, turkistarhausta ja mehiläistentarhausta.
Aluepiirin rautatieverkon keskus on Ussurijsk, josta johtaa radat pohjoiseen Habarovskiin, länteen Kiinan Mantšuriaan ja lounaaseen Vladivostokiin ja Nahodkaan. Merkittävin maantie johtaa Vladivostokista Habarovskiin. Tärkeimmät satamat ovat Vladivostok, Nahodka ja Vostotšnyi. Nahodkanlahden itärannalla sijaitseva Vostotšnyin satama kuuluu rahtimäärältään Venäjän viiden suurimman sataman joukkoon. Vladivostokissa on suuri lentokenttä.
Lähteet
Aiheesta muualla
*